Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72910

Hankkeen nimi: Moderni Hirsikaupunki - Lappi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 20.4.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 4100

Puhelinnumero: 040 572 0895

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PIHLAJANIEMI JANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.pihlajaniemi(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5720895

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Moderni Hirsikaupunki -hankkeen (A71547, 2016-2018) tavoitteena on tutkia kaupunkimaiseen ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria, massakustomoinnin hyödyntämistä hirsirakennusten suunnittelussa ja hirsirakennusten elinkaaritaloutta. Tarkastelussa ovat mukana niin pienet hirsirakennukset loma-asunnoista omakotitaloihin kuin suuret hirsirakennukset kerrostaloista julkisiin rakennuksiin. Hankkeeseen sisältyy esiselvitysvaihe, jossa täsmennetään hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Esiselvityksen kohderyhminä ovat kuluttajat, tilaajat, rakentamista valvovat viranomaiset ja rakennusteollisuuden edustajat. Esiselvitysvaihetta seuraa suunnittelututkimusvaihe, jossa tutkitaan kaupunkimaiseen ympäristöön sopivien hirsirakennusten arkkitehtuuria niin pienten kuin suurten kohteiden osalta laatimalla konkreettisia arkkitehtisuunnitelmia ja reflektoimalla niitä. Hankkeen arviointivaiheessa suunnittelututkimusvaiheen arkkitehtisuunnitelmista kerätään jälleen palautetta esiselvitysvaiheen kohderyhmiltä sekä tarkastellaan suunniteltujen rakennusten elinkaaritaloutta. Hankkeen lopputuloksena syntyy konkreettisia hirsirakennusten arkkitehtisuunnitelmia sekä tietoa hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hankkeeseen liittyy myös seminaareja ja jo toteutuneiden pilottikohteiden esittelyä.

Tämä hanke muodostaa rinnakkaishankkeen Lapin maakunnan alueelle. Hankkeessa hyödynnetään jo käynnissä olevan hankkeen esiselvitysvaiheen tuloksia ja laajennetaan suunnittelututkimusvaihetta ja arviointivaihetta ottamalla erityisen tutkimuksen kohteeksi Rovaniemen kaupungin alueella sijaitseva aluerakentamiskohde. Hanke keskittyy selvittämään alueen toteutumisen mahdollisuuksia hirsirakenteisena. Tässä hankkeessa on mukana myös lappilaisia hirsitaloteollisuuden yrityksiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Rovaniemen kaupunki, Lapin maakunnan alueella toimivat hirsitaloteollisuuden pk-yritykset sekä Oulun yliopiston tutkijat ja opiskelijat. Hankkeen toteuttaminen osana Moderni Hirsikaupunki –hanketta kytkee mukaan myös Pohjois-Pohjanmaan alueen yrityksiä ja kuntia. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivan Puuinfo Oy:n kanssa. Puuinfon toiminnan tarkoituksena on luoda kysyntää puutuotteille rakentamisessa ja sisustamisessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyy välillisesti myös koko suomalainen hirsitaloteollisuus sekä yleisemmin kaikki puurakentamista edistävät tahot. Hankkeen ensisijaisen tavoitteen hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamisen toteutuminen hyödyttää kaikkia rakennetun ympäristön käyttäjiä ohjaamalla kulutusta kohti ekologisempaa ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Tältä osin aikaansaatavat positiiviset muutokset ovat hyvin laajoja sekä niiden vaikutusalueen että kauaskantoisia niiden ajallisen ulottuvuuden suhteen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 97 114

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 74 954

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 129 734

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 102 577

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Pello, Rovaniemi, Tervola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapin letkan suvauskoneella suoritetun arvioinnin mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat miesten ja naisten asioihin tasapuolisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat miesten ja naisten asioihin tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Hirsirakentaminen käyttää pääraaka-aineenaan puuta, joka on uusiutuva luonnonvara. Hirsirakentamisen lisääntyminen korvaa muiden, uusiutumattomia luonnonvaroja hyödyntävien rakennusmateriaalien käyttöä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 10
Hirsirakentamisen lisääminen itsessään hidastaa ilmastonmuutosta. Hankkeeseen sisältyvä koulutus ohjaa lisäksi suunnittelutottumuksia kohti ilmastoystävällisempää rakentamista. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Ei välittömiä vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä ympäristöystävällisemmän rakennustavan yleistyminen edesauttaa kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Hirsirakentaminen sitoo merkittävästi kasvihuonekaasuja. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Hirsi on uusiutuva, kierrätettävä, yksinkertainen sekä hyvin energiatehokas rakennusmateriaali, jonka käytön lisääminen vähentää selkeästi rakentamisessa syntyvän jätteen määrää. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 7
Hirsirakentaminen vähentää selkeästi myös uusiutumattomien energialähteiden käyttöä rakentamisessa. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 10
Hirsirakentamisessa käytettävät puulajit, mänty ja kuusi ovat paikallisia, uusiutuvia luonnonvaroja. Hankkeeseen osallistuvat hirsitalotehtaat sijaitsevat maakunnan alueella ja ovat paikkakuntansa merkittäviä työllistäjiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Arkkitehtisuunnittelu on hyvä esimerkki aineettomasta palvelusta. Hanke pyrkii koulutuksen myötä ohjaamaan suunnittelukäytäntöjä vähähiilisempiin ja paikallistaloutta vahvistaviin ratkaisuihin. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Hirsirakentamisen yhtenä vahvuutena on rakenteen yksinkertaisuus, mikä vähentää muiden rakentamisessa tarvittavien rakennusmateriaalien määrää ja siten niiden vaatimaa kuljetusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hirsirakenteen yksi keskeisimmistä vahvuuksista on hirsirakennusten sisäilman laatu. Nykyisen rakennuskannan ikääntymisen myötä seuranneiden ongelmien konkretisoituminen on aiheuttanut kasvavaa kysyntää terveellisempien ja pitkäikäisempien rakenneratkaisuiden suuntaan. Hanke itsessään sisältää keskeisesti myös luovuuden hyödyntämisen osana hyvän elinympäristön kehittämistä, minkä pitkän aikavälin vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Kustannustehokas hirsirakentaminen edistää taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Hirsitaloteollisuus, kuten rakentaminen yleensäkin, on miesvaltainen ala, mutta arkkitehtisuunnittelun parissa toimii tänäkin päivänä varsin tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Arkkitehtuurin opinnot ovat yksi harvoista tekniikan koulutusaloista, joihin tänä päivänä hakeutuvista enemmistö on naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hirsirakentamisella on Suomessa pitkä perinne. Sen lisäämisellä voi olla pientä vaikutusta suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistumiseen. Toisaalta puu on kansainvälisestikin tarkasteltuna useilla alueilla perinteinen ja tuttu rakennusmateriaali, mikä voi edesauttaa myös monikulttuurisen käyttäjäkunnan juurtumista osaksi yhteiskuntaa.
Kulttuuriympäristö 7 10
Hankkeen tavoitteena on selkeä pyrkimys kohentaa rakennetun ympäristön laatua sekä vahvistaa myös hirsirakennuksiin liittyvän kulttuuriperinnön arvoa. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat tässäkin suhteessa moninkertaiset hankkeen välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Ympäristöosaaminen 3 5
Hanke pyrkii osaltaan myös vahvistamaan ympäristötietoutta kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön laatuominaisuuksiin ja ekologisten ratkaisujen huomioimiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Moderni hirsikaupunki Lappi (2017-2019) muodosti Lapin maakunnan alueelle kohdistuvan rinnakkaishankkeen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvalle Moderni hirsikaupunki -tutkimushankkeelle (2016-2019). Lappi-hanke toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä, ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja lappilaiset hirsialan yritykset Lapin liiton kautta. Moderni hirsikaupunki -hankkeiden tavoitteena oli hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvin keinoin. Lapin rinnakkaishankkeessa hyödynnettiin päähankkeen esiselvitysvaiheen tuloksia ja laajennettiin suunnittelututkimus- ja arviointivaiheita ottamalla erityisen tutkimuksen kohteeksi Rovaniemen alueella sijaitseva aluerakentamiskohde, Metsäruusu, ja selvittämällä sen toteutumisen mahdollisuuksia hirsirakenteisena. Tämän lisäksi hankkeen aikana tehtiin suunnitelma Lehtojärven perinnekyläprojektille yleiskaavan päivittämiseksi ja toteutettiin Tuhannen vuoden talo -ideakilpailu opiskelijoille yhteistyössä Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa.
Metsäruusun alueen kaavoituksen tueksi laadittiin hankkeessa suunnitelma, joka perustuu kartoitettuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin, suunnittelualueen analyysiin, puukaupunkiperinteen nykyaikaistamiseen ja asukasprofiilien luomiseen. Suunnitelma sisältää kortteli- ja talotyyppikatalogin, joista kukin on sijoitettu viitteellisesti suunnittelualueelle. Luodut talotyypit ovat hirsirakenteisia ja niitä on viisi erilaista: pientalo, rivitalo, townhouse, kerrostalo sekä senioritalo.
Suunnitelman lisäksi alueen toteutettavuuden parantamiseksi tutkittiin kuinka rakentajat sitoutuvat alueen toteutukseen, miten eri sidosryhmät priorisoidaan sekä kuinka näiden tarpeet tulisi huomioida suunnitteluprosessissa. Tutkimuksen tulokset perustuivat kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin. Molemmista, sekä suunnitelma- että tutkimusvoittoisista toimenpiteistä laadittiin hankkeen aikana väliraportit, jotka esiteltiin ja luovutettiin Rovaniemen kaupungille kaavatyön tueksi.
Lehtojärven perinnekylää varten käynnistettävän yleiskaavapäivityksen, sekä alueen markkinoinnin tueksi laadittiin hankkeessa yleissuunnitelma ja talotyyppikatalogi, jotka perustuivat analyysille peräpohjolaisesta hirsirakentamisesta sekä asukasprofiileille. Talotyyppikatalogi koostui kolmesta pientalosta, joissa hyödynnettiin korkeaa hirsielementtiä, joka on hankkeen lappilaisen yhteistyöyrityksen uudenlainen teollinen hirsituote.

Tuhannen vuoden talo -ideakilpailun tavoitteena oli ideoida, kuinka hirrestä voidaan rakentaa tuhannen vuoden talo. Kilpailijoita kannustettiin avoimesti pohtimaan, millaisia arkkitehtonisia ominaisuuksia hirsirakennuksella tulee olla, jotta rakennus olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja hiili pysyisi sitoutuneena hirsiin mahdollisimman pitkään. Osanotto-oikeus kilpailuun oli kaikilla suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla arkkitehti- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoilla. Kilpailijat ideoivat ja esittivät, millainen voisi olla hirsinen rakennus, jonka elinkaari on tuhat vuotta. Yksi hirren suuri perinteinenkin vahvuus on kiertotalousajattelun mukainen uusiokäyttömahdollisuus, jota tässä kilpailussa erityisesti pyrittiin korostamaan.

Hankkeen toimenpiteillä saatiin hyvä vaikuttavuus, koska ne onnistuttiin ajoittamaan konkreettiseen tarpeeseen nähden oikein Metsäruusun ja Lehtojärven kohteissa. Molemmissa tapauksissa toimenpiteet ovat vaikuttaneet hirsirakentamista edistävästi kaavoitusprosessin tukena. Lisäksi erityisesti em. kohteissa sekä ideakilpailussa tehdyt rakennussuunnitelmat ovat talotyyppeinä ja viitesuunnitelmina laajemminkin hyödynnettävissä myös muualla kuin kohdealueillaan, ja alustavia suunnitelmia talotyyppien kaupallisesta hyödyntämisestä onkin jo tehty.