|
|
|
Hankekoodi: A72933
Hankkeen nimi: Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 10.1.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 2109309-0
Jakeluosoite: Urheilukatu 6
Puhelinnumero: 050 359 8406
Postinumero: 95400
Postitoimipaikka: TORNIO
WWW-osoite: http://www.lappia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tommi Lepojärvi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tommi.lepojarvi(at)lappia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6501084
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Eu:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi vahvistamat tavoitteet vuoteen 2020 luovat merkittävän kasvumahdollisuuden uusiutuvan energian alan toimijoille. Suomessa biokaasun sekä peltobiomassojen hyödyntäminen ovat edelleen vasta toiminnan alku- ja kehittelyvaiheessa. Tulevaisuudessa maatilojen/ maatalouden biomassojen merkitys energiatuotannon raaka-aineena kasvaa entisestään. Tärkeimpiä energiakäyttöön soveltuvia maatilojen/ maatalouden biomassoja ovat erilaiset peltobiomassat (nurmi, erilaiset energiakasvit) sekä tuotantoeläinten lanta (lehmä, hevonen, lammas). Lisäksi elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostusketjun eri vaiheissa syntyy erilaisia sivuvirtoja ja jätteitä (perunanvarret, pienet perunat, kalanjalostusyritysten perkausjätteet), joita voidaan hyödyntää lähienergian tuotannossa. Potentiaalisia biokaasutukseen soveltuvia lappilaisia raaka-aineita voisivat olla myös vesistöjen hoitokalastuksen yhteydessä poistettavat vähempiarvoiset kalat sekä porojen teurasjätteet.
Lapissa biotalouden mahdollisuudet on kirjattu muun muassa Lappi-sopimuksessa ja Lapin maakunta-ohjelmassa sekä kuntien ja kaupunkien kehittämissuunnitelmissa. Sen mukaan luonnonvarojen jalostusasteen nostaminen kestävästi kaikilla toimialoilla on ydinkysymys Lapin elinvoimaisuudelle. Lappi-sopimuksen yhtenä tavoitteena on aluetalouden vahvistaminen biotalouden ratkaisuilla ja pyrkiminen vähähiiliseen toimintaympäristöön.
Hankkeen tavoitteet on jaettu viiteen työpakettiin:
1. TP1: Selvitetään lappilaisten maatilojen energiaresursseista ja –potentiaaleista (pelto ja tuotantoeläimet).
2. TP2:Tutkitaan lisäsyötteiden vaikutusta biokaasun tuottoon laboratoriomittakaavan panoskokeilla ja maatilamittakaavan biokaasulaitoksen kenttäkokeilla.
3. TP3: Selvitetään biokaasulaitokselle soveltuvien lisäsyötteiden ajallista ja määrällistä saatavuutta maakunnan eri osissa.
4. TP4: Selvitetään biokaasulaitoksen yhteydessä olevan hygienisointiyksikön merkitystä maatilan ulkopuolelta tulevien raaka-ainejakeiden hyödyntämisessä ja biokaasutuotannon kasvattamisessa.
5. TP5: Selvitetään biokaasusta saatavan liikennepolttoaineen paikalliset valmistusmahdollisuudet ja sen vaikutukset maatilan energiataseeseen ja kannattavuuteen.
Hanke edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja se liittyy läheisesti bio- ja kiertotalouden edistämiseen sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä maaseutuyrittäjien, maatalousalan opiskelijoiden ja lappilaisten tietoisuutta ja tietämystä maatilojen mahdollisuuksista tuottaa biokaasua sekä osoittaa, että biokaasun tuotannolla on mahdollisuuksia Lapissa.
Hankkeen kongreettiset toimenpiteet ovat:
Toimenpide 1. Tehdään maatilamallin laskelmat peltojen ja tuotantoeläinten energiaresursseista ja -potentiaaleista tiloilta saatavissa olevia tietoja (viljelysuunnitelmat ja tilojen edellisvuoden tuotantotiedot) hyödyntäen. Tarvittaessa kartoituksessa voidaan hyödyntää Luke:n sekä Pro Agria Lapin keräämiä tietoja. Toimenpide 1 liittyy työpakettiin 1 (TP1).
Toimenpide 2. Tehdään Luonnonvarakeskuksen Jokioisen laboratoriossa panoskokeita eri syöteresepteillä: Lehmän lietelanta-nurmi,lehmän lietelanta-puutarhajäte, lehmän lietelanta-poron teurasjäte, lehmän lietelanta-kalanperkkuujäte/ vähempiarvoinen kala, lehmän lietelanta-leipomotuotteet, lehmän lietelanta-erilaiset rasvat, lehmän lietelanta-pieni syötäväksi kelpaamaton peruna ja lehmän lietelanta-matkailukeskusten/ ravintoloiden biojäte. Lisäksi laboratoriossa tehdään jatkuvatoimisia biokaasukokeita. Toimenpide 2 liittyy työpakettiin 2 (TP2).
Toimenpide 3. Tehdään kolmen parhaimman syötereseptin osalta käytännön kenttäkoe maatilakokoluokan biokaasulaitoksella Louella. Toimenpide 3 liittyy työpakettiin 2 (TP2).
Toimenpide 4. Kartoitetaan maakunnan alueelta esim. poron teurasjätteiden, puutarha- perunanviljelystä jäävien jakeiden, hoitokalastuksen yhteydessä poistettavien vähempiarvoisten kalojen, kalanjalostajien kalankäsittelyn yhteydessä tulevien perkuujätteiden, ravintoloiden-, suurtalouskeittiöiden ja grillien paistorasvojen/ ruokaöljyjen ajallista, alueellista ja määrällistä saatavuutta. Toimenpide 4 liittyy työpakettiin 3 (TP3).
Toimenpide 5. Tehdään biokaasulaitoksen yhteydessä olevalla hygienisointiyksiköllä kenttäkokeita panoskokeiden kolmen parhaimman syötereseptin osalta ja tutkitaan muodostuneen biokaasun määrää ja laatua. Toimenpide 5 liittyy työpakettiin 4 (TP4).
Toimenpide 6. Selvitetään biokaasulaitokselle soveltuvien lisäsyötteiden ajallisen, alueellisen ja määrällisen kartoituksen yhteydessä liikennebiokaasun valmistamiseen parhaiten soveltuvat raaka-ainejakeet sekä niiden sijainti maatiloihin nähden. Toimenpide 6 liittyy työpaketteihin 3 ja 5 (TP3 ja TP5).
Toimenpide 7.Tiedotetaan maatilakohtaisten biokaasulaitosten laitostyypeistä, laitosinvestointien hinnoista ja kannattavuudesta. Biokaasutietoutta lisätään tekemällä 3-5 Roll uppia, joissa tiedotetaan mm. panoskokeiden tuloksista ja biokaasun liikennepolttoainekäyttöön liittyviä lukuja esim. Kuinka pitkälle auto kulkee yhdellä pyöröpaalilla.
Toimenpide 8.Pidetään kerran vuodessa Bioenergiaseminaari, uusiutuvaan energiaan liittyvä työpaja ja infotilaisuuksia mm. MTK, Lapin vuosikokouksien yhteydessä. Lisäksi hankkeelle avataan ja päivitetään omat www, Facebook, Linked ja Twitter –sivut. Lisäksi hankkeen toimintaa esitellään Louella pidettävillä Maaseudulta käsin –messuilla.
Hankkeen tuloksena syntyy:
1. Maatilamalli biokaasun tuottamismahdollisuuksista omalla tilalla (Raportti).
2. Kokeellista ja todennettua tietoa biokaasulla tuotetun energian mahdollisuuksista Lapin maatiloilla sekä tutkimustuloksia tilan ulkopuolisten lisäsyötteiden soveltuvuudesta maatilamittakaavan biokaasulaitoksen prosessiin sivutuoteasetusten (EY/1774/2002) vaatimusten mukaisesti (Raportti).
3. Hyödyntämissuunnitelma maakunnan alueelta, josta selviää, , missä biokaasulaitokselle soveltuvien lisäsyötteiden raaka-ainekeskittymät ovat, milloin ne ovat parhaiten hyödynnettävissä ja kuinka isoja määriä raaka-ainejakeita on saatavissa. Lisäksi hankkeen tuloksena löydetään parhaat biokaasun tankkauspaikat Lapissa (Aluekartta).
4. Asenteiden ja käsitysten muuttumista myönteisemmäksi uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisujen käyttöönotolle maatiloilla.
5. Myönteinen draivi biotalouteen liittyvien asioiden kehittymiselle Lapissa.
6. Tilaisuuksia ja tietoiskuja maaseutuyrittäjille ja maatalousalan opiskelijoille maatilojen mahdollisuuksista tuottaa uusiutuvaa energiaa.
7. Esimerkkimalli ilmastonmuutosta hillitsevästä vaikutuksesta siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, ottamalla käyttöön maatilalla tuotettua uusiutuvaa ns. lähienergiaa.
8. Biokaasuun liittyviä ammattikorkeakoulun ja/tai yliopiston lopputöitä 1-3 kpl.
- Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat maaseutuyrittäjät ja yrittäjiksi aikovat,
- Opetusta antavat luonnonvara-alan oppilaitokset Pohjois-Suomessa,
- Pro Agria/Lappi, Luke/Lappi, MTK/Lappi,
- Alueen kunnat ja kaupungit,
- Lapin 4 H
- Alan hanketoimijat
- Uusiutuvan energian laitevalmistajat
- Kaikki uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kehittämisestä kiinnostuneet tahot ja henkilöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 147 018
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 146 983
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 271 437
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 728
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Simo, Posio, Pelkosenniemi, Enontekiö, Ylitornio, Kittilä, Muonio, Pello, Salla, Ranua, Savukoski, Tornio, Sodankylä, Rovaniemi, Inari, Kolari, Keminmaa, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen maatalouskiinteistöjen lämmityksessä. Ostolannoitteiden väheneminen käytettäessä biokaasuprosessin läpi mennyttä lietettä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 9 |
| Maataloustuotannosta ilmaan pääsevän metaanin ja ammoniakin väheneminen.CO2 päästöjen pienentäminen suljetulla biokaasuprosessilla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Maatilan lietteiden ravinnetalouden paraneminen biokaasuprosessissa. Rikkaruohosiementen väheneminen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 9 |
| Maataloustuotannosta ilmaan pääsevän metaanin ja ammoniakin väheneminen.CO2 päästöjen pienentäminen suljetulla biokaasuprosessilla. Biokaasuprosessista jäljelle jäävän rejektin käyttö lannoitteena vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 4 |
| Biokaasuprosessista jäljelle jäävän rejektin käyttö lannoitteena vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 9 |
| Kaatopaikalle menevät biohajoavat jätteet voidaan hyödyntää biokaasulaitoksella. Hygienisointiyksikköön saadaan paikallisia tilan ulkopuolisia raakaaineita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 10 |
| Biohajoavat jätteet voidaan käyttää biokaasulaitoksessa. Maatila voi hyödyntää tehokkaasti omalta tilalta saatavissa olevat uusiutuvan energian raaka-aineet. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 10 |
| Maatila voi myydä tuottamansa liikennepolttoaineen tai ylijäämä energian lähiympäristön asukkaille. Hygienisointiyksikköön saadaan paikallisia tilan ulkopuolisia raakaaineita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 7 |
| Matilalla uusiutuvan energian käyttö lisää uskoa maasudun tulevaisuuteen ja luo positiivista mielikuvaa uusiutuvan energian tuottamisesta ja käytöstä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 6 |
| Maatilan energiaresurssien ja -potentiaalien kartoitus vähentää tilan ulkopuolelta tuotavien energiajakeiden määrää. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 7 |
| Hallitsemattomien CO2, metaani- ja ammoniakkipäästöjen väheneminen vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Oman tilan energiaresurssien käyttö ja siitä saatu taloudellinen hyöty lisää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| Hankkeen toiminta soveltuu sellaisenaan niin naisille kuin miehille. Hankkeella pyritään uusiutuvan energian työmahdollisuuksien lisääntymiseen yhtä lailla kummallekin sukupuolelle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 4 |
| Maatilan omien raaka-aineiden hyödyntäminen lisää yhteiskunnallista ja kulttuurillista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 7 |
| Maatalouden päästöjen väheneminen ja maatilan metsien sekä peltojen hoitaminen edesauttavat maaseutuympäristön kunnossapysymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 10 |
| Jätteiden lajittelu ja kierrätys tehostuu. Maatilan omien raaka-aineiden hyödyntäminen lisää ympäristöosaamista ja vähentää maatilojen päästöjä. Hanke lisää merkittävästi ympäristöosaamista tuottamalla uusia ratkaisuja uusiutuvan energiantuotantoon maatiloilla. | ||
Hankkeessa kartoitettiin Lapin maakunnan alueella muodostuvia biokaasuntuotantoon soveltuvia biomassoja. Selvityksessä oli mukana sekä lappilaisten maatilojen että erilaisten sivuvirtoina tilojen ulkopuolella muodostuvien lisäsyötteiden määrät, energiapotentiaalit ja saatavuus.
Lisäsyötteiden vaikutusta biokaasuntuotantoon tutkittiin laboratoriomittakaavassa. Panoskokeissa selvitettiin erilaisten sivuvirtoina muodostuvien lisäsyötteiden metaanintuottopotentiaalit, jotka kaikki osoittautuivat lannan metaanintuottopotentiaalia korkeammiksi. Lisäsyötteiden käyttöä tutkittiin myös jatkuvatoimisilla reaktorikokeilla, joilla simuloitiin maatilamittakaavan tilannetta vaihtuvilla, jaksottaisilla lisäsyötteillä. Perussyötteenä olevan lannan lisäksi käytettävät lisäsyötteet paransivat metaanintuottoa, ja biokaasuprosessi kesti lisäsyötteiden vaihdot testatulla maltillisella lisäsyöteosuudella.
Hankkeessa luotiin laskennalliset maatilamallit kahdelle eri maitotilakokoluokalle, pieni tila 60 lypsävää ja iso tila 180 lypsävää. Malleilla kuvattiin maatilamittakaavan biokaasulaitoksen kannattavuutta kyseisissä kokoluokissa ja kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä, mm. lisäsyötteiden käytön vaikutuksia. Pienessä tilakoossa lisäsyötteet noin kaksinkertaistaisivat energiantuotannon, mutta kokonaisuudessaan pienen tilan biokaasulaitos jäi kuitenkin kauas kannattavasta. Isommalla nautatilalla biokaasulaitoksen kannattavuus oli saavutettavissa etenkin, jos käytössä nykyisellään oli kallis lämmitysenergiamuoto.
Lisäsyötteiden käyttöön liittyvän hygienisointiyksikön merkitystä tarkasteltiin kannattavuuslaskelmien avulla. Hygienisointiyksikön kannattavuuden edellytyksiksi osoittautui mm. riittävän suuri laitoskokoluokka, investointituet sekä korkeahko tuotetun energian hinta ja hyödyntämisaste.
Lappian Louen koulutilan maatilamallia varten kerättiin aineistoa mm. syötetiedoista, käytetyistä rehumääristä, kotieläinmääristä, energian- ja sähkön kulutuksesta. Louen biokaasulaitoksen toiminnan jatkamisen skenaarioiksi valikoitui kaksi eri vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on tehty uuden biokaasulaitoksen kannattavuuslaskelma Louen koulutilan syötetiedoin. Investointi ei osoittautunut kannattavaksi. Toisessa vaihtoehdossa kartoitettiin nykyisen biokaasulaitoksen ongelmia ja koottiin niitä koskevia ratkaisuvaihtoehtoja. Vuotojen ohella ongelmana on reaktorin pieni koko. Siksi myös lisäsyötteiden käytön merkittävä lisääminen metaanin tuotannon kasvattamiseksi on välttämätöntä.
Maatilojen biokaasun tuottamisen ja liikennepolttoaineen tankkausasemien parhaita sijaintipaikkoja selvitettiin. Asiaa valmisteltiin karjatilojen biokaasun tuotantopotentiaaliin perustuen. Laskelman tuloksena on saatu liikennebiokaasun euromääräinen liikevaihto kunnittain. Liikevaihto on laskettu erikseen tuottamiselle ja erikseen liikennepolttoaineen myynnille. Soveltuvia liikennebiokaasun tankkausasemia on kartoitettu liikennemäärien ja etäisyyksien perusteella. Liikennemäärätiedot on kerätty alueittain koko Lapin alueelta Väyläviraston tiedoista. Liikennebiokaasun jakeluasemien sijaintitietoa on kerätty valtakunnallisesti eri toimijoiden tiedoista.
Edellä mainittuihin liikevaihdon laskelmiin pohjautuvat potentiaaliset liikennebiokaasun tuotannon keskittymät on kuvattu Lapin kartalla. Lapin liikennemäärien ja etäisyyksien sekä muun Suomen liikennebiokaasun jakeluasemien sijaintitietoihin liittyvien havaintojen perusteella myös liikennepolttoaineen jakeluun parhaimmat sijainnit on kuvattu Lapin kartalla.