Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72958

Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 – teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.0

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Navitas Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0775736-4

Jakeluosoite: PL 1

Puhelinnumero: 044 720 2401

Postinumero: 78201

Postitoimipaikka: Varkaus

WWW-osoite: http://www.navitas.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Niiranen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.niiranen(at)navitas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 720 9395

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teknologiateollisuus on maakunnan merkittävä toimiala, jonka yritykset työllistävät huomattavan määrän osaajia ja joidenka vientitulot vaikuttavat suuresti koko alueen hyvinvointiin ja kehitykseen. Hankkeella haetaan ratkaisua yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, digitalisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja tehokkaampaan käyttöönottoon, sekä kansainvälistymisen ja kasvun lisäämiseen. Kohderyhmänä on teknologia- ja energia-alan, sekä niille palveluja tuottavat pk-yritykset Pohjois-Savossa, Pieksämäellä ja Joroisissa.

Keskeisimmät toimenpiteet hankkeessa liittyvät pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä kasvun parantamiseen digitalisaation avulla sekä verkostoitumisen edistämiseen. Hanke pyrkii osaltaan turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta, mm. tiivistämällä yritys-oppilaitosyhteistyötä. Yritysten tuotannon kannattavuutta ja strategisia kyvykkyyksiä kehitetään ja aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita. Energiatehokkuuden edistämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa aktivoidaan ja tki-ympäristöjä kehitetään yritystarpeiden mukaan, niiden käytön tehostamiseksi.

Hankkeen tuloksena pk-yritykset ovat kyvykkäämpiä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ja heidän markkina-alue laajenee. Tuotannon kehittämisen aktivoinnin myötä, yritykset ovat monelta osin kilpailukykyisempiä. Yritykset osaavat hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia liiketoiminnassaan ja ottavat käyttöönsä uutta teknologiaa ja uusia menetelmiä. Verkostoitumisen hyödyt ymmärretään ja yritysten välinen yhteistyö on tiiviimpää. TKI-ympäristöt kehittyvät yritystarpeiden pohjalta ja niiden käyttö on tehokkaampaa. Pk-yritysten kokonaisvaltaisen kehittymisen ja kansainvälistymisen myötä alueen vientitulot kasvavat ja yrityksiin avautuu uusia työpaikkoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon maakunnan, Pieksämäen ja Joroisten teknologia- ja energia-alan, sekä Kuopion seudulla terveysteknologia-alan yritykset sekä niille palveluja tuottavat pk-yritykset, jotka;
- haluavat kehittää liiketoimintaansa systemaattisesti
- ovat kasvu- ja kehittämishaluisia
- haluavat laajentaa kansainvälisille markkinoille tai laajentaa jo olemassa olevia kv-markkinoita

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- teknologiatoimialan työntekijät työpaikkojen kautta,
- maakunnan päähankkijayritykset alihankintaverkoston kyvykkyyksien kehittymisen kautta,
- oppilaitokset ja kehittämisorganisaatiot tiivistyneen yhteistyön kautta
- yritysten muut yhteistyötahot liiketoiminnan tukemisen kautta
- kunnat lisääntyneiden verotulojen muodossa
- Itä-Suomen ja Pohjois-Savon hanketoimijat yhteistyön kautta
- kansainväliset verkostot yhteistyön kautta
- kv-rahoitusinstrumenttien verkostot verkostoitumisen kautta

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 134 745

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 001 720

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 554 445

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 372 564

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi, Kuopio, Keitele, Lapinlahti, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, Siilinjärvi, Vesanto, Rautavaara, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 25, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36.00, joihin työllistyvät naiset 7.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Teknologia-ala on perinteisesti ollut miesvaltainen; työntekijöistä vain noin viidennes on naisia. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Hankkeen koulutuksissa, valmennuksissa ja toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma ja ne ovat kaikille sukupuolesta riippumatta avoimia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankehenkilöstö tulee sisältämään molempien sukupuolten edustajia. Myös hankkeen toimenpiteissä, koulutuksissa ja valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoinen ja tasapuolinen näkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonne yritysten kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeella pyritään vaikuttamaan resurssi- ja energiatehokkuuteen. Kohderyhmän yritykset tuottavat ja suunnittelevat tuotteita, palveluja ja järjestelmiä jotka mm. käyttävät uusiutuvia ja kierrätyspolttoaineita. Kehittämällä heidän liiketoimintaansa ja henkilöstön osaamista, myös heidän kykynsä suunnitella ja toimittaa ympäristöystävällisempiä ratkaisuja paranee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeella pyritään vaikuttamaan resurssi- ja energiatehokkuuteen. Kohderyhmän yritykset tuottavat ja suunnittelevat tuotteita, palveluja ja järjestelmiä jotka mm. käyttävät uusiutuvia ja kierrätyspolttoaineita. Kehittämällä heidän liiketoimintaansa ja henkilöstön osaamista, myös heidän kykynsä suunnitella ja toimittaa ympäristöystävällisempiä ratkaisuja paranee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Uusien tuotantoteknologioiden myönteiset vaikutukset
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Hankkeessa mukana olevien yritysten materiaalien käytön tehokkuus ja jätteiden kierrätettävyyden tehostaminen ja niistä tiedottaminen. Tehdään tiivistä yhteistyötä tämän alan muiden hankkeiden kanssa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hankkeessa ei suoranaisesti edistetä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Hankkeeseen osallistuvien yritysten tuotekehityksen ja alueen t&k-ympäristöjen hyödyntämisen lisäämisen myötä heille syntyy uusia ja tehokkaampia energian tuotannon tapoja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten toiminnan tehokkuutta, kannattavuutta ja tuloksellista toimintaa sekä parantaa alueen elinkeinorakennetta ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös paikallisen osaamisen kehittäminen ja työpaikkojen säilyttäminen paikallisissa yrityksissä sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa edistetään yritysten palveluliiketoiminnan kehittämistä, mm. digitalisaation avulla.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Hankinta- ja jakeluverkostojen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen (mm. digitalisaation avulla).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen myötä alueen vientitulot lisääntyvät ja syntyy uusia työpaikkoja. Nämä vaikuttavat osaltaan koko yhteiskunnan myönteiseen kehitykseen ja hyvinvoinnin kasvuun.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Muuttuneet toimintaympäristöt teollisuudessa edesauttavat molempien sukupuolen edustajien sijoittumista työhön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen koulutuksissa ja valmennuksissa yritykset ja henkilöt ovat tasavertaisia riippumatta yhteiskunnallisesta tai kulttuuri taustasta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Parempi teollisen kulttuurin ymmärtäminen ja oikean tiedon välittäminen parantaa teollisuuden asemaa ja sen kiinnostavuutta työnantajana.
Ympäristöosaaminen 4 4
Uudet tuotantoteknologiat, materiaalitehokkuus ja energiatehokkuus lisäävät ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Savossa toimii merkittäviä teknologiateollisuuden veturiyrityksiä ja laaja pienten ja keskisuurten yritysten verkosto. Ala työllistää huomattavan määrän työntekijöitä ja alan tuottamat vientitulot vaikuttavat suuresti koko alueen hyvinvointiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana toimiala on kokenut sekä globaalisti että paikallisesti suuria muutoksia ja haasteita. Teknologiateollisuudessa pitkään vaikuttanut taantuma ja rakennemuutos sekä kansainvälisen kilpailun kiristyminen ovat muun muassa tuoneet omat haasteensa maakunnan yrityksille. Hankkeen kohderyhmänä oli teknologia- ja energia-alan, sekä niille palveluja tuottavat pk-yritykset Pohjois-Savossa, Pieksämäellä ja Joroisissa. Hankkeella haettiin ratkaisuja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä kansainvälistymisen ja kasvun lisäämiseen.

Keskeisimmät toimenpiteet hankkeessa liittyivät pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, digitaalisuuden hyödyntämiseen sekä verkostoitumisen lisäämiseen. Omalta osaltaan hanke myös edisti osaavan työvoiman saatavuutta alueella mm. yritys-oppilaitosyhteistyötä tiivistämällä. Yritysten kehittämis- ja investointihankkeiden avulla edistettiin yrityksissä liiketoiminnan kasvua, aktivoitiin yritysten tuotekehitystoiminnan hyödyntämistä ja edistettiin energiatehokkuutta.

Hankkeen toiminnan tuloksena pk-yritysten henkilöstö on osaavampaa ja yritykset ovat kyvykkäämpiä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Toimintojen uudistamisen, tuotannon kehittämisen, verkostoitumisen ja digitaalisuuden paremman hyödyntämisen myötä yritykset ovat monelta osin kilpailukykyisempiä toimimaan sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.