![]() |
![]() |
Hankekoodi: A72959
Hankkeen nimi: Lake Saimaa, Purest Finland
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 29.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: goSaimaa Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2291705-5
Jakeluosoite: Vallikatu 2
Puhelinnumero: +358 (0) 207 120 560
Postinumero: 53900
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.gosaimaa.com
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Kaarnijärvi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallituksen puheenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.kaarnijarvi(at)holidayclub.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 (0)40 737 4307
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Matkailu on harvoja toimialoja jotka kasvavat maailmanlaajuisesti. Suomi on tällä hetkellä hyvässä nosteessa kansainvälisenä matkailumaana. Suomen matkailun ominaispiirteet ja vahvuudet osuvat useampaan kansainväliseen trendiin, kuten esimerkiksi turvallisuuteen, puhtauteen, luontoelämyksiin ja hyvinvointimatkailuun, joita haetaan kiireisen arjen vastapainoksi. Skandinaavisuus, paikallinen elämäntapa, urbaani kaupunkikulttuuri ja yksittäiset paikalliset erikoisuudet ja tapahtumat houkuttelevat matkailijaryhmiä Suomeen. Viime aikoina Suomi onkin nostettu esille useissa kansainvälisissä medioissa kiinnostavana ja kansainvälisenä matkakohteena.
Suomen matkailualalla on nyt etsikkoaika kääntää kansainvälinen huomio uudeksi kasvuksi, euroiksi ja työpaikoiksi. Visit Finlandin johtajan Paavo Virkkusen sanoin: ”Koko alan on murrettava rohkeasti vanhoja raja-aitoja ja lisättävä yhteistyötä matkailun kasvattamiseksi täyteen potentiaaliinsa elinkeinona. Tämä vaatii myös rohkeita ja nopeita panostuksia. Ulkomaisten matkailijoiden vaikutus kansantalouteen on noin neljä miljardia euroa vuodessa ja ala työllistää 140 000 ihmistä. Vielä on kuitenkin paljon potentiaalia, johon on nyt oivallinen tilaisuus tarttua.”
Matkailulla on merkittävä aluetaloudellinen ja imagollinen vaikutus myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle, työllisyydelle ja vetovoimaisuudelle. Matkailu on kuitenkin hyvin altis kansainvälisen talouden muutoksille, globaalit valuuttakurssimuutokset ja raaka-ainehinnat ovat haitanneet erityisesti Etelä-Karjalassa matkailutoimialan kehittymistä. Toisaalta uudet kasvavat matkailumarkkinat, kansainvälisen matkailun keskiluokkaistuminen, digitaaliset innovaatiot ja toimintaympäristön muutokset luovat uusia mahdollisuuksia lisätä Etelä-Karjalan vetovoimaa ja kasvattaa ympärivuotista matkailutuloa alueella.
Hankkeella haetaan uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja Etelä-Karjalan ja Saimaan matkailun (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) kehittämiseen seuraavilla pääotsikoilla:
1. Saimaa –yhteistyömallin suunnittelu ja testaus sekä Saimaa brändin rakentaminen
2. Etelä-Karjalan asiakaslähtöisten sisältöjen ja palvelujen kehittäminen ja räätälöinti eri kohdemarkkinoille ja -ryhmille
3. Matkailutuotteiden ja palvelujen ostamisen ja myynnin kehittäminen
4. Matkailutoimijoiden osaamisen kasvattaminen
Hanke tukee uuden alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulain tavoitteita maakunnan roolista matkailun edistäjänä. Hankkeen toimenpiteet edistävät yritysten kansainvälistä kasvua ja kehittävät Etelä-Karjalan ja Saimaan alueen kansainvälistä vetovoimaa. Hankkeen päämääränä on kehittää matkailua niin, että Etelä-Karjala ja koko Saimaan alue yhdessä nousevat keskeiseksi osaksi Suomen matkailun kokonaiskuvaa ja maabrändiä. Saimaan alueesta halutaan Suomen kolmas ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalle. Tämä lopputulos näkyy kansainvälisten matkailijamäärien kasvuna alueella. Hankesuunnittelu on tehty tiiviissä yhteistyössä Saimaan alueen matkailutoimijoiden kanssa.
Etelä-Karjalan maakunnan matkailustrategian keskeisiä tavoitteita ovat toimialan kasvu ja yritysten kansainvälistymisen kehittäminen. Hanke toteuttaa matkailustrategian täytäntöönpanoa ja tukee käytännön yritysyhteistyötä Saimaan alueella. Yhteistoiminnassa korostuu myös laajemmat kansallisen tason verkostot, Visit Finlandin ja Järvi-Suomen alueen yhteiset toimenpiteet kansainvälisillä matkailumarkkinoilla.
Matkailu on ennen kaikkea yritysten liiketoimintaa, sekä yritysten välistä että myös yritysten ja kuluttajien välistä vuoropuhelua, myyntiä, markkinointia, tuotekehitystä ja yhteistyötä. Matkailun kehittäminen on laaja-alaista yritysten liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja -kulttuurin kehittämistä. Hankkeessa tämä matkailuyritysten kansainvälistymisen kehittäminen tehdään perustuen yritysten tarpeisiin ja markkinakysyntään.
Täysin uudenlainen ja merkittävä toimenpide on valmistella ja testata käytännön toimenpitein Saimaa alueen matkailuorganisaation toimintamallia ja roolitusta eri toimijoiden välillä kaupunki-, maakunta- ja kansallisella tasolla. Alueorganisaatiot luovat toimintaedellytyksiä, mahdollisuuksia ja kannustimia yritysten menestymiselle ja edesauttavat niitä, esimerkiksi saattamalla ostajia ja myyjiä kohtaamaan toisensa ja parantaa alueen yritysten myynti- ja markkinointivalmiuksia.
Uutuusarvona on, että alueen toimijat ovat osallistuneet ja sitoutuneet matkailun alueorganisaatioiden ja muiden, kuten matkailumyyntiyhtiöiden ja palveluntarjoajien yhteistyöhön, rooleihin ja merkitykseen alueen kansainvälistämisessä, yhteistyön onnistumisessa ja vetovoiman lisäämisessä.
Hanke luo uudet puitteet ja toimintamallit matkailun yhteistyön laajentamiseksi Saimaan ja koko Järvi-Suomen suuralueella. Hankkeessa kehitetään uusia keinoja ja toimintamalleja joilla parannetaan matkailualueen tunnettavuutta, houkuttelevuutta sekä myynnin ja markkinoinnin välistä vuorovaikutusta ynnä integraatiota. Hankkeen uutuusarvona on myös kehittää alueen matkailuklusterin sisäistä yhteistyötä ja kansainvälistymiseen liittyviä verkostoja yritysten kohdemarkkinoiden kanssa. Matkailijan kannalta uudenlainen yhteistyö myös Visit Finlandin kanssa uudistaa Saimaan alueen kansainvälistä vetovoimaa, monipuolistaa matkailijan asiakaskokemusta ja tiivistää matkailijan palvelupolkuja ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen.
Hankkeessa kehitetään ylimaakunnallista myyntitoimintaa kattaen Saimaa-sopimuksen mukaiset alueet (Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat, Lappeenranta, Imatra, Mikkeli ja Savonlinna). Hankkeen innovatiiviset elementtejä ovat digitaalisten myyntikanavien uudenlainen hyödyntäminen, myös uusilla markkinoilla ja uusien toimijoiden kanssa. Hankkeen uutuusarvona on matkailumyynnin organisoinnin kehittäminen ja levittäminen kohdemarkkinoille ja valituille asiakassegmenteille. Laajempi palvelutarjonta ja eheämpi kokonaisuus lisäävät kiinnostavuutta, parantaa tunnettavuutta ja madaltaa ostokynnystä. Tämä tarkoittaa käytännössä viipymän kasvua ja matkailutulon myönteistä kehittymistä.
Alueen yrityksillä on tarve kansainvälistyä ja digitalisoida liiketoimintaa. Tämä tarvitsee laaja-alaista ja pitkäjänteistä kehittämistyötä ja liiketoimintaosaamisen kasvattamista. Yhtenä hankkeen innovatiivisena piirteenä on matkailuklusterissa olevien ja sinne pyrkivien yritysten kansainvälistymis- ja myyntivalmiuksien kehittäminen, esimerkiksi koulutuksellisten tilaisuuksien ja autenttisten asiakaskohtaamisten avulla.
Hankkeessa varataan henkilöstöresursseja yrityksissä käytävään jalkatyöhön. Hankkeen käytännönläheinen läsnäolo ja tiivis vuorovaikutus toimijoiden kanssa alueen sisällä luovat uudenlaisia mahdollisuuksia hankkeen kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Matkailun merkityksen ja liiketoimintamahdollisuuksien esille nostaminen tarkoittaa säännöllistä ja aktiivista läsnäoloa ja yritysten tarpeiden kuuntelua. Tämä edistää alueen sisäistä yksituumaisuutta - heimoajattelua - matkailun kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena onkin kehittää yritysten liiketoimintalähtöistä käytännön yhteistyötä ja verkostoitumista esim. matkanjärjestäjien, alihankkijoiden ja toimialan muiden yritysten kanssa Saimaan alueella.
Yritysten kansainvälistymisen kautta yrityksen liiketoiminta kasvaa ja kansainvälisten matkailijoiden määrä ja matkailutulo kasvaa valituilta markkina-alueilta tasaisesti. Ympärivuotista matkailua kehitetään pitkäjänteisesti kestävän matkailun periaatteita noudattaen. Ympärivuotisen matkailutulon kasvuun pyritään toimialan uudistumisen ja kehittymisen kautta. Laajempi alue pidentää viipymää ja ympärivuotisuus sopii uusille kansainvälisille markkinoille. Yritykset ovat sitoutuneet ylimaakunnalliseen yhteistyöhön, tuotteistamiseen sekä yhteisiin tavoitteisiin.
Hankkeen tavoitteena on luoda uusia keinoja alueen infrastruktuurin hyödyntämiseen, esim. korostamalla kestävän kehityksen merkitystä. Uudet markkina-alueet, kuten esimerkiksi Kiina ja Japani ovat Saimaan alueelle uusia potentiaalia markkinoita joihin suunnataan kehittämistoimenpiteitä. Uudet kehittyvät markkinat täydentävät olemassa olevia avainmarkkinoita, monipuolistavat ja kansainvälistävät matkailualuetta.
Modernien tuotekehitysmenetelmien tuominen alueelle uudistaa ja nykyaikaistaa matkailuliiketoimintaa alueella. Uudet tuotekehitysmenetelmät tuottavat kansainväliset kriteerit täyttäviä uusia ja innovatiivisia tuotekokonaisuuksia sovitettuna kullekin avainmarkkinalle ja kohderyhmälle mm. hyvinvointi-, urheilu- ja luontomatkailun sektoreille. Matkailutoimialan digi- ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja päivittäminen ajan tasalla on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Yhteiset prosessit, yhteinen tietovarasto ja yhteiset sähköiset työkalut luovat uudet puitteet ja hyvät hyödyntämismahdollisuudet alueorganisaatioiden ja matkailutoimijoiden käyttöön.
Hankkeen ensisijaisia hyödynsaajia ovat eteläkarjalaiset matkailutoimijat ja tapahtumatuottajat. Kohderyhmät hyötyvät maakunnan parantuneesta kansainvälisestä tunnettuudesta sekä Saimaa yhteistyön käynnistyttyä entistä kustannustehokkaammasta markkinointi-, viestintä- ja tuotekehitystyöstä. Hanketoteuttaja auttaa kohderyhmää heidän omassa kansainvälisessä markkinointi- ja viestintätyössä sekä tuotteistamisessa ja näiden toimintojen kehittämisessä.
Varsinaiset kohderyhmään kuuluvat Etelä-Karjalan alueella sijaitsevat matkailu-, majoitus-, ohjelmapalvelu-, kalastus-, palvelu-, ravitsemus-, kauppa- sekä hyvinvointisektoreihin kuuluvat yritykset. Myös liikenne - ja logistiikka-alan yritykset voivat kuulua varsinaiseen kohderyhmään.
Välillisiä kohderyhmiä ovat muut ei-kaupalliset toimijat, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat. Hanke tulee hyödyntämään erityisesti Etelä-Karjalan aluetta ja alueen matkailu-, palvelu- sekä kaupan alan yrityksiä, mutta myös koko toimintaympäristö hyötyy hankkeen vaikutuksista eli kasvavista matkailijavirroista merkittävästi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 577 428
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 576 720
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 253 470
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 253 470
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Savitaipale, Rautjärvi, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Lappeenranta, Parikkala, Imatra, Ruokolahti
Jakeluosoite: F.O. Virtasenkatu 6
Postinumero: 55100
Postitoimipaikka: Imatra
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13.80, joihin työllistyvät naiset 7.30
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
Hankkeen toimenpiteet ja matkailutuotteiden ja palvelujen tuotteistus tehdään luonnonvarojen kestävyyttä kannustaen. Tuetaan tuotekehitystä ja tuotteistusta, jossa huomioidaan luonnovarojen kestävyys. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
Tuetaan tuotekehitystä ja tuotteistusta, jossa ilmastonmuutokseen negatiivisesti vaikuttavat tekijät on minimoitu. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
Tuetaan tuotekehitystä ja tuotteistusta (mm. luonto-, liikunta-, hyvinvointimatkailu), jossa alueen luonto ja kasvillisuus on huomioitu. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
Tuetaan tuotekehitystä, jossa ekologisuus ja kestävän kehityksen periaatteet on huomioitu. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Hanke ei toimi Natura 2000 alueella. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
Minimoidaan turha paperin käyttö, suositaan sähköisiä kanavia. Huomioidaan kierrätys. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
Kannustetaan alueen toimijoita maksimoimaan uusiutuvien energiavarojen käyttöä. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 4 |
Hanke pyrkii monipuolistamaan paikallista elinkeinorakennetta ja vaikuttamaan yrityksien asiakasrakenteen monipuolistamiseen. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 6 |
Hankkeessa keskitytään kehitystoimenpiteissä erityisesti aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen (sähköiset jakelukanavat, tuotteistamisprosessit, tuotteistamistaitojen parantaminen) | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
Hankkeessa halutaan edistää alueen saavutettavuutta ja tuodaan esille joukkoliikenteen tuomia mahdollisuuksia liikkumiseen (esim. juna). | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 5 |
Hanke vaikuttaa positiivisesti alueen työllisyyteen sekä luovuuden toteuttamiseen. Merkittävässä roolissa ovat paikalliset matkailuyritykset ja muut alaan liittyvät palveluntarjoajat. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa sekä estetään välillinen sekä välitön sukupuolisyrjintä. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
Hankkeessa huomioidaan alueen monikulttuurisuus ja sitä hyödynnetään myös alueen tuotteistamisessa. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
Hankkeen toimintojen seurauksena (matkailutulon kasvun myötä) virkistysalueita ja rakennuskantaa pystytään parantamaan. Kulttuuriperinnön säilyttämistä tuetaan. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
Pyritään vaikuttamaan positiivisesti hankkeessa mukana olevien yrityksien ympäristöosaamiseen. |
Lake Saimaa Purest Finland -hankkeessa rakennettiin Saimaa brändi. Hankkeen toimenpiteet edistivät yritysten kansainvälistä kasvua ja kehittivät Etelä-Karjalan ja Saimaan alueen kansainvälistä vetovoimaa. Hankkeen päätavoitteena oli nousta Suomen kolmanneksi kansainvälisesti tunnetuksi matkailualueeksi pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalle. Tämä lopputulos näkyy kansainvälisten matkailijamäärien kasvuna alueella. Hankkeen toiminnan tuloksena tähdättiin matkailutulon myönteiseen kehittymiseen, viipymän kasvuun sekä ympärivuotiseen matkailuun, joiden tukena nähtiin voimakkaasti digitaalisten myyntikanavien kehitys. Tavoitteena oli Saimaan esittäytyminen maailmalla kokonaisuutena. Saimaan alueelle saatiin aikaiseksi yhteinen brändi "Lake Saimaa Purest Finland", yhteinen kärkiviesti ja yhteiset avaintuotteet. Yritysten läsnäoloa digitaalisissa ratkaisuissa edistettiin ja sosiaalisen median läsnäoloa kansainvälisissä kanavissa kasvatettiin. Saimaan alueen yhteinen verkkopalvelu (saimaa.fi) ei tullut hankkeen aikana valmiiksi, työtä sen eteen tehtiin ja työ jatkuu.
Hankkeessa kokeiltiin, testattiin ja opittiin toistojen ja kokeilujen avulla. Yhteistyötä koko Saimaan alueella tehtiin paljon ja sitä kehitettiin koko hankkeen ajan. Saimaa-sopimus astui voimaan vuonna 2020. Saimaa sopimukseen linkittyvä yhteinen tietovarasto- sekä verkkopalvelualustatyö aloitettiin. Hyödyntämällä erilaisia ICT-ratkaisuja, data-ohjautuvuus ja tiedolla johtaminen nousivat tärkeiksi osiksi hanketta, jossa Saimaa-yhteistyön ytimessä on brändijohtaminen. Matkailutuotteiden tietovaraston kehittämiseksi toteutettiin koulutuksia, seminaareja ja pidettiin yhteyttä tiiviisti Saimaa-tasolla. Saimaan alueen yhteistyömalli on luotu ja materiaalit ovat käytössä.
Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa matkailijamääriä erityisesti saksankielisestä Euroopasta, Venäjältä, Kiinasta ja Japanista. Lakeland-alueen kohderyhmätyöskentely onnistui. Päämarkkina-alueet olivat oikein määritellyt. Lentoliikenteen alkaminen Lappeenrannan kansainväliseltä lentokentältä useisiin Euroopan kohteisiin hankkeen aikana toteutui ja vaikutti kohderyhmätyöskentelyn onnistumiseen. Lake Saimaa Purest Finland -hankkeen kärkituotteet, avainasiakasryhmät sekä päämarkkina-alueet olivat selkeät koko hankkeen ajan. Yhtenä tavoitteena oli saada matkanjärjestäjät tuntemaan alueen palvelutarjonta hyvin sekä saada heidät myymään Saimaata omille asiakkailleen. Alueella vieraili 35 kansainvälistä matkanjärjestäjäryhmää hankkeen aikana. Nämä myyjäkontaktit ovat äärimmäisen tärkeitä ja niitä hyödynnetään Saimaan alueella tulevaisuudessa.
Hankkeen toiminnassa korostui tiedonkulku ja vuorovaikutus alueen toimijoiden kanssa, hankehenkilöstö piti miltei päivittäin yhteyttä hankeyrityksiin ja muihin sidosryhmiin. Hankkeessa tehtiin myös paljon mediayhteistyötä, mediaryhmiä alueella vieraili 34 hankkeen aikana. Varsinaisen kohderyhmän (matkailutoimijat ja tapahtumatuottajat) kanssa yhteistyössä toteutettiin lukuisia eri toimenpiteitä. Yrityskohtaamisia ja koulutuksia järjestettiin eri teemoihin liittyen, muistaen hankkeen tavoitteet.
Hankkeen viittä (5) eri työpakettia toteutettiin systemaattisesti ja voimakastahtoisesti. Näkyvyyttä mitattiin eri tasoilla ja eri seurantajärjestelmiä käyttäen. Raportointi hankkeen ohjausryhmälle sekä hankehallinnoijan hallitukselle oli jatkuvaa. Raportointi ja tulosten seuraaminen oli säännöllistä. Eri viestintäkeinoihin kiinnitettiin huomiota. Viestintää mukautettiin hankkeen tavoitteisiin sopivaksi. Maakunnan matkailun asiakastietokantaa ei luotu hankkeen aikana.
Hankkeen aikana syntyi Saimaa-sidonnainen Saimaa-kartta (kieliversiot), joka kokoaa koko Saimaan alueen kärkituotteet. Saimaa yhteistyö huipentui Matkamessuille Helsinkiin tammikuussa 2020, kun koko Saimaa oli esillä yhteisellä osastolla. Hankeen tuloksena kansainvälinen vetovoima kasvoi ja kansainvälisen laatumielikuvan luomisen eteen tehty työ ei pääty hankkeen päätyttyä. Yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, Etelä-Savon ja Visit Finlandin kanssa Lake Saimaa Purest Finland -brändiä viedään eteenpäin Saimaa-sopimuksen hengen mukaisesti ja sen eteen tehdään töitä myös jatkossa.