Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72964

Hankkeen nimi: INTOPORT - Innovations to port

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 9 (Pääskysentie 1)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 48410

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Henttu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.henttu(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8522

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

INTOPORT-hankkeen tavoitteena on perustaa lastinkäsittelyn ja lastausteknologian innovaatio-, testaus- ja koulutusympäristö HaminaKotka Satamaan. Toiminta keskittyy lastinkäsittelyyn ja varastointiin tarkoitettuun ympäristöön satamaterminaalin yhteyteen. INTOPORT tukee yrityksiä luomalla todelliseen toimintaympäristöön mahdollisuuden valvotusti ja turvallisesti testata uutta alalle tulevaa tekniikkaa sekä kouluttaa työtekijöitä uuden teknologian käyttäjiksi. INTOPORTissa kerätään testaustietoa uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen sekä avataan testaustoiminnassa kerättyä tietoa tuotekehityksen, uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan synnyttämiseen.

Satamat ja niissä toimivat yritykset ovat suuren muutoksen edessä. Lastivirrat muuttuvat ja alalle tulee uutta teknologiaa. Etäohjatut tai autonomiset alukset ja ajoneuvot, uudet polttoaineet ja sähkökäyttöihin siirtyminen tuovat alalle kehittämishaasteita ja tarvetta uudenlaiseen osaamisen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Muutokset vaikuttavat työntekijöihin. Digitalisaatio tuo alalle uudenlaista osaamista vaativia uusia työpaikkoja.

HaminaKotka Satama on Suomen suurin yleissatama. Eri satamaosissa käsitellään erilaisia lasteja konteista irtolasteihin, kappaletavaraan ja nestemäisiin vaarallisin aineisiin. Monipuoliset lastit vaativat monipuolista osaamista. Ilmastolliset olosuhteet ja uudet ympäristövaatimukset lisäävät kehittymispaineita.
INTOPORT-hanke edistää lastinkäsittelyn älykkyyttä, turvallisuutta ja vähähiilisyyttä maakunnan strategian ja asiakasvaatimusten mukaisesti.

Hankkeessa tehtävät toimenpiteet ovat:
• Yritysverkoston kokoaminen
• Toimintakonseptin määrittely
• Tutkimus- ja kehityshaasteen avaaminen verkostolle ja toimijoille
• Pilottihankkeiden valinta ja määrittely
• Tutkimustiedon tuottaminen, kerääminen ja analysointi
• Kokemustiedon avaaminen ja tuotekehitystyöpajat

Tuloksena syntyy satamaympäristöön lastinkäsittelyyn erikoitunut innovaatio-, testaus- ja koulutusympäristö INTOPORT; paikka ja tapa kehittää yhdessä lastinkäsittelyteknologiaa, kasvattaa satama-alan vetovoimaisuutta ja tukea uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen sekä uusien työpaikkojen ja yritysten syntyä. INTOPORT verkostoituu satamatoimintoihin liittyvään TKI- ja koulutustoimintaan tarjoamalla monipuolista lastausteknologiaan liittyvää käyttötestiympäristöä uusien innovaatioiden kehitykseen Logistiikkaverstaan yhteydessä.

INTOPORT tukee merkittävästi HaminaKotka Sataman kehittymistä yhdeksi tärkeimmistä logistiikkakeskittymistä Pohjois-Euroopassa. Vähähiilisten satamatoimintojen kasvun edistäminen on vahvasti EU:n liikenne- ja ilmastostrategian mukaista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yhteistyöyritykset hankkeessa, satamaoperaattori- ja logistiikkayritysten henkilöstö, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, teknologiayritykset, logistiikka- lastinkäsittelypalveluja tarjoavat yritykset, varastonpitäjät, varustamot, lastinantajat, rahdinkuljettajat, satama- ja lastinkäsitteyteknologian valmistajat, energiayhtiöt, työturvallisuus välineden valmistajat ja -kehittäjät, lastinkäsittelyn ammattitutkinnon suunnittelijat, lastinkäsittelyn erikoisammattitutkinnon suunnittelijat, lastinkäsittelyn tutkintojen vastaanottajat ja arvioijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuntalaiset, satamayhtiöt, vakuutuslaitokset, työturvallisuudesta vastaavat organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 123 979

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 993

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 153 112

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 915

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Satamaoperaattori Stevecolta on saatu tasa-arvo suunnitelman lähtötietona ollut tilasto henkilöstön rakenteesta. Työntekijöistä naisia on 5,4% työnjohdosta vain 1,5%, toimihenkilöissä naisia on enemmistö 85,7% ja ylemmissäkin toimihenkilöissä sukupuolijakauma on melko tasainen 40,4% naisia. Ahtaus on edelleen hyvin miesvaltainen ala. Lastausteknologian kehittymninen lisää ahtaustyön houkuttelevuutta ja vähentää työn fyysisiä vaatimuksia, näin ollen hankkeen voidaan katsoa edistävän sukupuolten tasa-arvoa. Tekniikan ja liikenteen ala on miesvaltaisin koulutusala amk:ssa; alan opiskelijoista on 86% miehiä v. 2015. (Tilastokeskus, oppilaitostilastot: Viitattu 23.2.2017 http://www.stat.fi/til/akop/2015/akop_2015_2016-04-19_tie_001_fi.html) Ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelmassa huomioidaan, että nais- ja miesopiskelijat hakeutuvat edelleen epätasaisesti eri aloille. Mielikuvat eri alojen sopivuudesta naisille ja miehille vaikuttavat jo opiskelupaikkaa valittaessa. Pyrimme osaltamme vaikuttamaan työmarkkinoiden sukupuolten mukaisen jakautumisen vähentämiseen mm. huolehtimalla koulutusohjelmien houkuttelevuudesta ja laadukkuudesta (luomalla uudenlainen innostava oppimis- ja toimintaympäristö) sekä kannustamme miehiä ja naisia hakeutumaan tasapuolisesti eri koulutusaloille. Toimintaympäristön, mm. yritysyhteistyössä toimiminen lisää koulutuksen kiinnostavuutta ja parantaa työllistymistä opintojen jälkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektissa tulee toimimaan niin nais- kuin miespuolisia työntekijöitä. Projektin toteutuksessa huomioidaan naisten mahdollisuudet toimia vastaavissa tehtävissä kuin miesten, ja päinvastoin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on edistää lastaustekniikan ja lastausteknologian tuotekehitys- ja sovellusmahdollisuuksia satamaympäristössä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Lastausteknologian energiatehokkuuden kehittymisen ansiosta hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen. Lastausteknologian sähkökäyttöjen lisääntyminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja mahdollistaa uusiutuvan energian käytön. Hanke tukee uuden teknologian kehittämistä ja hallittua käyttöönottoa vaativassa satamaympäristössä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös muissa ympäristöissä joissa käsitellään vastaavaa lastia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Dieselkäyttöisten työkoneiden korvaaminen uudemmalla sähkökäytööisellä kalustolla pienentää merkittävästi päästöjä. Satamissa muutos tapahtuu hitaasti koska uusi teknologia joudutaan sovittamaan yhteen eri aikakausilta olevan tekniikan kanssa. Tuotekehityksen tulokset ovat hyödynnettävissä ympärimaailmaa vastaavissa haastellisissa ympäristöissä mutta myös täysin uusien satamien rakentamisessa, jolloin voidaan kerralla ottaa isoja harppauksia kohti ympäristöystävällisempää lastinkäsittelyä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 6
Sataman toiminnan kehittämisellä vaikutetaan sekä maa- että vesialueen luontoon. Uudet teknologiat vähentävät luontoon kohdituvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät säästettäessä energiaa ja korvattaessa fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Energiatehokkuuden paraneminen ja kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisääntyminen vähentävät tuontipolttoaineiden käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden vähenevä kuljetus Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 8
Energiatehokkuus vähentää materiaalin ja jätteiden määrää, sillä vähäisempi pa-kulutus vähentää huoltotarvetta ja siitä aiheutuvaa materiaalimäärää (mm. kuljetuspakkaukset, suotimet jne.) ja näistä edelleen muodostuvaa jätemäärää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 8
Sähkökäyttöjen lisääntyminen työkoneissa mahdollistaa merkittävästi laajemman uusiutuvien energialähteiden käytön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeessa verkostoidutaan satamatoimintoihin liittyvään TKI- ja koulutustoimintaan tarjoamalla lastausteknologiaan liittyvää käyttötestiympäristöä uusien innovaatioiden kehitykseen. Hanke parantaa teknologiayritysten tuotekehitysmahdollisuuksia ja sataman kilpailukykyä. Alueen monipuolinen satamainfra ja logistiikkaosaaminen täydentyy teknologiaosaamisella ja käynnistää uutta innovaatiotoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Satamatoimintojen tarkastelu eri näkökulmista mahdollistaa uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan syntymisen. Hanke mahdollistaa uusien innovaatioiden jalostamisen ja testaamisen aidossa lastinkäsittelyympäristössä. Tätämä tarjoaa PK- ja Start-up yrityksille arvokkaan tuotekehitysalustan ja referenssikohteen jo idean alkuvaiheessa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 10
Lastausteknologia on tärkeä osa logistiikkaketjua. Intoport hankkeen myötä voidaan tarkastelella kuljetusketjua myös kokonaisuudessaan, erityisesti kovan tekniikan ja uusien teknologioiden yhdistämisen näkökulmasta. Sähkökäytöt ovat tulossa myös rekka-autoihin jolloin kokonaisia kuljetuskäytäviä voidaan toteuttaa ympäristöystävällisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Uusi lastausteknologia, erityisesti sähkökäytöt, vähentävät tai poistavat kokonaan työkoneiden savukaasupäästöt ja parantaa ilmanlaatua ja ympäristöntilaa. HaminaKotka satamat ovat lähellä asutusta ja päästövaikutus on merkittävä paikallisesti. Uusiutuvien (kotimaisten) energialähteiden käytön edistäminen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja parantaa Suomen omavaraisuutta (energiahuoltovarmuus kasvaa).
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa: hanketoteuttajina on sekä naisia että miehiä. Uuden teknologian esilletuominen sukupuolinetraalissa valossa edesauttaa myös naisten hakeutumista miesvaltaiselle alalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen toteutuksessa mukanaolevat ja kohderyhmät ovat yhdenvertaisia toimijoita,joiden valinta on perustunut ainoastaan hankkeen tarpeisiin vastaamiseen.
Kulttuuriympäristö 2 2
Satama on osa kehittyvää Suomalaista kulttuuriympäristöä. Sataman toiminnnan tekeminen näkyvämmäksi positiivisissa asiayhteyksissä, kuten energiaansäästö ja ympäristöasiat, kehittää alueen positiivista imagoa.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaiken uuden teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat tärkeitä kehityksen mittareita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-