Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72965

Hankkeen nimi: TAJUMO - taiteen ja muotoilun elämyskeskus

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: 03 82818

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katariina Mäenpää

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katariina.maenpaa(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085039

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahti City ry, 1461456-4
Lahden kaupunki, 0149669-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaiskonsepti ja suunnitelma lahtelaiselle taide- ja muotoilukeskukselle ja sen verkostomaiselle toiminnalle. Hankkeessa konseptoidaan taide-ja muotoilukeskuksen osatoiminnot: taidemuseo, kaupunkilaisten kohtaamispaikka, Lahti Design Center, myymälätoiminta sekä ravintolapalvelut. Kokonaiskonseptin tavoitteena on tuottaa uutta digitaalista teknologiaa hyödyntäviä vuorovaikutteisia ja osallistavia elämyskokemuksia eri kohderyhmille. Tavoitteena on tuottaa ja pilotoida erilaisia vetovoimaisia tapahtuma- ja näyttelykokonaisuuksia kuten Lahden Art & Design Triennale, virtuaalinen huonekalu- ja julistenäyttely sekä erilaisia osallistavia virtuaalitekonologiaa hyödyntäviä taidetapahtumia.

Tajumo-projekti tuottaa Lahden ydinkeskustalle uuden brändin ja uuden toimijaverkoston, joka muodostuu vähittäiskaupan ja kuluttajapalveluiden yrityksistä, taiteen ja muotoilun tekijöistä ja näyttely- ja museotoimijoista. Taideperustaisesta toiminnasta tulee ydinkeskustaan uusi vetovoimatekijä ja tulevien vuosikymmenien urbanistisen kehittämisen generaattori.

Toimenpiteet toteutetaan viidessä eri työpaketissa, jotka ovat: 1) museotoiminnan taustatutkimus 2) palvelutarjooma ja konseptisuunnittelu 3) palveluliiketoiminta ja yritysyhteistyö 4) kokonaiskonseptin yhteenveto ja liiketoimintamalli ja 5) prototypointi ja testaus. Työskentelymenetelminä käytetään käyttäjätutkimusta, interaktiivista verkkoalustaa, osallistavaa suunnittelua ja eri kohderyhmille suunnattuja työpajoja.

Tuloksina hankkeessa syntyy Lahden museotoiminnan eri kohderyhmien tarveanalyysi ja yhteenveto kansallisista ja kansainvälisistä innovatiivisista museokonsepteista. Tuloksina ovat tila- ja kalustesuunnitelmavaihtoehdot, digitaaliset ratkaisut ja liiketoimintasuunnitelma taide- ja muotoilukeskuksen osatoimintojen tarpeisiin. Tuloksina syntyy yritysyhteistyö- ja toimijaverkosto, joka on mukana toteuttamassa keskuksen eri osatoimintoja mm. tapahtumia, myymälätoimintaa, kahvila- ja ravintolatoimintaa ja erilaisia osallistavia kaupunkikehittämisen toimenpiteitä. Hankkeessa tuotteistetut palvelukonseptit kuten Lahti Art & Design Triennaale ja virtuaalinen huonekalunäyttely pilotoidaan hankkeen loppuvaiheessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmät määrittyvät taide-ja muotoilukeskuksen asiakkuuksien kautta. Kohderyhmiä ovat:
1. taiteesta ja muotoilusta kiinnostuneet matkailijat, alueen asukkaat, opiskelijat, tutkijat
2. eri-ikäiset kaupunkilaiset, joille suunnataan tapahtumia, luentoja, kursseja ja työpajoja (lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet)
3. taiteen ja muotoilun ammattilaiset, jotka käyttävät Lahti Design Centerin palveluita tai joiden osaamista esitellään keskuksessa tai joiden tuotteita myydään Art & Design Shop alueella
4. seminaareihin ja konferensseihin osallistujat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat:
Lahden kaupunki ja alueen kunnat, alueen yritykset, matkailupalveluyritykset, kuljetusyritykset, taide- ja muotoilukeskuksen palvelutuottajat, kulttuurijärjestöt ja kolmannen sektorin toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 418 910

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 412 166

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 569 060

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 559 899

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Padasjoki, Sysmä, Lahti, Kärkölä, Asikkala, Hollola, Orimattila, Heinola, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimusten ja tilastojen mukaan Suomessa museoiden kävijöistä yli 60 % on naisia. Samoin museoissa työskentelevistä Suomen Museoliiton mukaan karkeasti ottaen 80 % on naisia. Digitaalisuuden ja elämyksellisyyden kehittäminen museon toimintaympäristössä voidaan nähdä mahdollisuuksia myös miesten lisääntyvään osallistumishalukkuuteen. Tehdyn suvauksen mukaan hanke edistää sekä naisten että miesten asiaa. Esim. ohjausryhmässä on yhtä paljon miehiä ja naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitettävien konseptien vaikutusta erikseen naisiin ja miehiin pohditaan hankkeen työpajoissa sekä analysoidaan mahdollisia eroja eri sukupuolten asiakkuuskäyttäytymisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 6
Hankkeessa tehtävässä konseptoinnissa otetaan huomioon myös luonnonvarojen käyttö ja kestävän kehityksen periaateet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Hankkeessa tehtävässä konseptoinnissa otetaan huomioon materiaalien kierrätykseen ja jätteiden hyötykäyttöön liittyvä mahdollisuudet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Innovatiivisissa uusissa konsepteissa on esillä myös uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Taide- ja muotoilukeskuskonseptin suunnitteluun liittyy pohdinta miten eri tavoin paikalliset yritykset voivat olla mukana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita taide- ja muotoilukeskuskontekstissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Fyysinen Taide- ja muotoilukeskus tulee sijoittumaan keskeiselle paikalle, johon pääsee hyvin julkisella liikenteellä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, kävelymatka matkakeskukseen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Hanke edistää paikallisen väestön hyvinvointia kehittämällä taide- ja muotoilukeskuskonseptia. Tutkimusten mukaan museossakäynti jopa pidentää elinikää.
Tasa-arvon edistäminen 3 6
Konseptoinnissa otetaan huomioon eri kohderyhmät ja heidän mahdolliset tarpeensa. Olohuone konseptissa suunnitellaan kaikkien lahtelaisten olohuonetta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Asiakasarvon monipuolisessa etsimisessä otetaan huomioon erilaiset asiakassegmentit ja heidän tarpeensa ja halunsa.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hanke vaikuttaa vahvasti lahtelaiseen kulttuuriympäristöön sekä välillisesti että välittömästi.
Ympäristöosaaminen 2 6
Ympäristöosaaminen kehittyy hankkeessa, kun hankkeen osallistujat oppivat ottamaan huomioon ympäristömyötäisten ratkaisujen mahdollisuudet konsepteja suunniteltaessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lahti tarvitsi piristysruiskeen. 1990-luvun alun lama näkyi vielä kaupungissa, kun luovien alojen ja valmistusteollisuuden tuotanto - mukaan lukien huonekalut, tekstiilit ja vaatteet – oli romahtanut. Työttömyys oli pysynyt korkeana siitä lähtien, ja kaupunki oli kamppaillut houkutellakseen uusia asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Aika oli tullut kypsäksi tarttua aluetalouden vauhdittamiseen, turvata kaupungin kulttuuriperintö ja auttaa Lahtea palauttamaan asemansa muotoiluosaamisen keskuksena.

Haasteen otti vastaan TAJUMO-projekti, joka toteutettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin, Lahden museoiden ja Lahti City ry:n kanssa, joka edusti kaupunkikeskustan yksityisyrittäjiä. Projekti järjesti yhdessä sidosryhmien kanssa tilaisuuksia, tapahtumia ja työpajoja, joissa hahmoteltiin uuden taide- ja muotoilukeskuksen liiketoimintamallia osaksi Mallasjuoman entiseen panimorakennukseen rakentuvaa Malski keskusta. Alusta alkaen projekti hyödynsi osallistavaa lähestymistapaa, ja työpajat, seminaarit tai tapahtumat olivat avoimia päijäthämäläisille muotoilijoille, taiteilijoille, luovan alan yrittäjille, yleisölle ja yrityksille. Projektin aikana toteutettiinkin 40 syvähaastattelua sekä kymmeniä keskusteluja ja tapaamisia sidosryhmien kanssa sekä tehtiin vertailututkimuksia digitaalisista konsepteista yli 20 museossa ja osallistuttiin useisiin konferensseihin ja tapahtumiin niin koti- kuin ulkomailla.

Työpajojen, vertaisanalyysien, tutkimusten, haastattelujen ja muiden keskustelujen tulosten perusteella valmistui vaihtoehtoja keskuksen sisustus- ja huonekalusuunnitelmiin, kehitettiin, testattiin ja pilotoitiin useita digitaalisia ratkaisuja, kuten kolme AR ja VR sisältöistä tapahtumaa (esim. virtuaalinen huonekalunäyttely) ja kymmenen digitaalista konseptia näyttelyille, museokaupalle ja vierailijapalvelulle. Palvelumuotoilun menetelmillä luotiin myös useita uusia palvelukonsepteja keskuksen asiakaspalveluun, kävijäkokemukseen sekä näyttelyjen elämyksellisyyteen.

TAJUMO-projektissa kehitettiin Lahden houkuttelevuuden piristämiseksi moderni ja kunnianhimoinen konsepti ja valmisteltiin toteutussuunnitelma uudelle Lahden taide- ja muotoilukeskukselle. Syksyllä 2021 avattava uusi keskus tarjoaa kodin tuoreille museotoiminnoille, taide- ja designmyymälälle, ravintolalle, paahtimokahvilalle sekä pienpanimolle, samalla kun se toimii myös kokoustilana ja työpaikkana lukuisille luovien alojen ammattilaisille. Tilassa hyödynnetään digitaalitekniikkaa tarkoituksen mukaisesti. Hankkeen aikana luotiin kaksi uutta työpaikkaa, ja kun keskus avataan, sinne avautuu 10–20 työpaikkaa lisää. Toisin sanoen moderni, dynaaminen ja taloudellisesti kannattava taide- ja muotoilukeskus, joka todella vastaisi Lahden kaupungin ja yhteisön tarpeita, on toteuttamista vaille valmis.