Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72967

Hankkeen nimi: Työyhteisösimulaatio yritysten kasvun ja kehittämisen välineenä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 82818

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Niemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.niemi(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7080193

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään uusi simulaatiomenetelmään perustuva yritysten ja yhteisöjen monialainen kehittämis- ja pilotointiympäristö. Hankkeen tavoitteina on, että yritysten ja yhteisöjen kehittämismenetelmät vastaavat nopeampisykliseen, kompleksiseen ja digitalisoituvaan toimintaympäristöön.

Hankkeessa tutkitaan, voidaanko simulaatioilla yksinkertaistaa monimutkaisia toimintoja työelämässä, mitkä sektorit hyötyisivät simulaatioista (esim. teollisuus, palvelut, työn kehittäminen yleisesti) ja miten pelillisyyttä voidaan soveltaa menetelmässä. Selvitetään myös, mitä kansainvälistä osaamista ja osaamistarpeita monitieteisissä simulaatioissa on. Kyse ei ole laitteisiin tai tietokoneohjelmaan perustuvasta simuloinnista, vaan simulaatio perustuu ihmisten toiminnan seurantaan ja siitä saatuun palautteeseen. Simulaatiota ei toteuteta näytelmän avulla vaan siinä luodaan mahdollisimman hyvin työelämään liittyviä ongelmia tai tilanteita, joissa simulaatioon osallistuja voi toimia omana itsenään, saada palautetta ja kehittyä.

Hankkeessa simulaatioympäristöä kehitetään teemoitetuissa piloteissa. Työelämäsimulaatiolla harjoitellaan haastavia työyhteisötilanteita, johtamissimulaatiolla tarkastellaan päätöksentekoa. Muita simulaatioteemoja ovat projekti- ja prosessisimulaatio sekä palvelusimulaatio.

Simulaatioita kehitetään pääasiassa alueellisiin tarpeisiin, mutta yritysten ja yhteisöjen sekä korkeakoulujen rakentamalle osaamiselle ja osaamisen vaihdolle on potentiaalia kansainvälisestikin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Päijät-Hämeen alueen yritykset ja yhteisöt. Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti pk-yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut kotimaiset ja kansainväliset yritykset ja yhteisöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 242 318

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 241 968

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 169

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 345 669

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Asikkala, Sysmä, Lahti, Padasjoki, Kärkölä, Orimattila, Hartola, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä ei ole rajattu toimialoittain, joten toimialojen sukupuolittuneisuus ei suoraan välity hankkeeseen. Suomalaisen työelämän sukupuolittunut luonne tulee kuitenkin huomioida. Olennaista on tarkastella työtekijäryhmiä, joiden ajatellaan osallistuvan hankkeeseen: johto, hr-, myynti- ja tki-toiminnoissa työskentelevät. Esim. Suomessa yritysten ylimmässä johdossa työskentelee edelleen vähän naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuoli ei ole simulaatioharjoitukseen osallistumisen edellytys tai rajaava tekijä. Käsiteltävissä teemoissa voi olla sukupuolipainotuksia, jotka tulee tiedostaa hankkeen aikana. Sukupuolinäkökulma voi tulla esiin simulaatiotilanteissa tai sitä voidaan erikseen kysyä reflektointikeskustelussa, varsinkin johtamiseen ja työyhteisötilaisiin liittyvissä harjoituksissa. On mahdollista, että työelämän sukupuolittuneisuutta ilmentävät asiat ovat niin itsestään selviä, ettei niitä havaita simulaatioissa. Tällöin hanketoimijoiden tehtävänä on nostaa niitä esiin ja herättää osallistujat ajattelemaan asiaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Simulaatiomenetelmät voivat kuitenkin olla tapa käsitellä työelämän sukupuolittuneisuutta ja sen ilmenemistä esim. arjen johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvissä tilanteissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Simulaatio itsessään on aineeton palvelu, jossa tieto ja taito ovat keskeisiä osia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Simulaatiolla voidaan käsitellä työyhteisön toimivuuteen ja yksilön hyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten kahityskeskusteluja ja työpaikkakiusaamistilanteita.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Hankkeen päätavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeella voi olla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä välillisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät ja jotka tulee käsitellä simulaatiotilanteissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tavoiteltiin uudenlaisia simulaatio-oppimiseen perustuvia kehittämismenetelmiä ja -ympäristöä yritysten liiketoiminnan uudistamiseen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä työyhteisöjen kehittämistarpeisiin. Nopeasyklinen, kompleksinen ja digitalisoituva toimintaympäristö edellyttää nopeita ja osallistavia kehittämismenetelmiä sekä kokeilukulttuurin edistämistä myös työelämässä.

Hankkeen toimintatapana oli kokeileva kehittäminen. Käytännössä hankkeessa järjestettiin yritysten ja yhteisöjen kanssa eriteemaisia simulaatiotyöpajoja, joista saaduilla osallistujakokemuksilla menetelmää kehitettiin koko hankkeen ajan. Työpajoja järjestettiin yhteensä 18 kertaa. Mukana oli 13 organisaatiota ja 188 osallistujaa. Hankkeessa kokeiltiin myös pelillisten elementtien lisäämistä simulaatioon sekä virtuaalitekniikan hyödyntämistä. Menetelmän kehittämisessä hyödynnettiin käytännön kokeilujen lisäksi kotimaista ja kansainvälistä bechmarkkausta.

Hankkeen tuloksena on monialainen simulaatiomenetelmään perustuva oppimis- ja kehittämisympäristö yrityksille ja yhteisöille. Ympäristöä kehitettiin erityisesti työyhteisöjen vuorovaikutuksen, myynnin ja asiakaspalvelun, palvelumuotoilun sekä yhteisöllisten ilmiöiden ja ongelmien käsittelyyn ja kehittämiseen soveltuvaksi. Ympäristö toimii myös tuotteiden ja palveluiden pilotointi- ja demonstraatioympäristönä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin mobiiliratkaisuja, joiden avulla valtaosa simulaatioympäristöstä voidaan rakentaa myös työpaikoille tai muuhun ympäristöön. Tulokset koottiin käsikirjaksi, pedagogiseksi julkaisuksi ja menetelmän käytöstä tehtiin myös havainnollistavia videoita. Toimintaa ja tuloksia levitettiin myös kansainvälisesti.

Hankkeen toiminnasta saatujen kokemusten, siitä kerätyn osallistujapalautteen ja arvioinnin perusteella simulaatiomenetelmä soveltuu yli toimialarajojen erilaisiin työelämän kehittämistarpeisiin, palveluiden kehittämiseen ja vuorovaikutteiseen yhteissuunnitteluun. Simulaatio-oppiminen sisältää organisaatioiden uudistumiskykyä mahdollistavia elementtejä. Sillä voidaan tukea yhteisöllistä kehittämistä mutta myös laajentaa näkökulmia ja valmentaa toimimaan yllätyksellisissä tilanteissa, mikä on tärkeää jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Hankkeen tulokset myös osoittavat, että työelämässä on tarvetta konkreettisille ja nopeille menetelmille, joilla voidaan tehdä käytännön kehitystyötä ja parantaa asiakaskokemusta.