|
|
|
Hankekoodi: A72981
Hankkeen nimi: DigiVaate. Tekstiili- ja Vaatetusalan tuoteprosessien ja toimitusketjun hallinnan digitaalinen mallintaminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: Bulevardi 31
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00180
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Amgwerd
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.amgwerd(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407501101
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tekstiili- ja vaatetusalan tuotanto, hankintatoimi ja kauppa toimivat globaalissa ympäristössä. Trendiherkälle alalle on ominaista vaikeasti ennustettava kysyntä ja nopeat sesonkivaihtelut. Alan prosessien ja toimintaverkostojen hallinta on erityisen haastavaa pk-yrityksille, joilta puuttuu oikea-aikaiseen päätöksentekoon tarvittava data. Vaikka pk-yrityksillä on käytössään monenlaisia prosessien hallintaan tarkoitettuja ohjelmia, mikään niistä ei tuota yksinään kokonaisvaltaista ja reaaliaikaista tietoa. Näitä prosessien hallinta sovelluksia ovat tuote- ja valikoimahallinnan sekä tilaus- ja toimitusketjun hallinnan seurantaan tarkoitetut ohjelmat. Moni pieni yritys toimii pelkän Excelin varassa.
Digitaalisuuden hyödyntämisellä on Suomen Yrittäjien 2016 teettämän tutkimuksen mukaan merkittävä yhteys pk-yritysten menestykseen. Suuremmissa yrityksissä digitalisointi ja teollisen internetin hyödyntäminen ovat edenneet määrätietoisesti jo vuosia, mutta etenkin kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta myös pk-yritykset tulisi saada mukaan.
Hankkeessa kehitetään vaatetus- ja tekstiilialaan soveltuvaa tietojärjestelmäintegraatiota (hankinta, myynti, tilaus- ja toimitusketju), joka toteutetaan kehittämällä alan tuotetietohallinnan prototyyppiä käyttäjäkeskeisesti yhdessä yritysten kanssa pilotoimalla. Tarkoituksena on toisaalta tehdä näkyväksi alan peruskäsitteet ja niiden yhteydet ja toisaalta varmistaa tuotetieto- ja prosessimallien toimivuus yritysmaailmassa.
Projektin lopputulokset:
1) Pk-yritysten kanssa yhteiskehitettävä tekstiili- ja vaatetusalan digitaalinen tuoteprosessien ja toimitusketjun hallinnan prototyyppi.
2) Vaatimusmäärittely tuote- ja toimitusketjun hallinnan tietojärjestelmälle, jossa huomoidaan mm. hinta, saatavuus, muunneltavuus ja optimaalinen käyttöympäristö.
3) Tiedotusmateriaali vaatimusmäärittelyn ja prototyypin rakentamisen prosesissista, jota hyödynnetään tekstiili- ja vaatetusalan asiantuntijaverkostolle tehtävässä tiedon ja kokemusten levittämisessä osana asiantuntijaviestintää (artikkeli ja av-video).
Kehitystyötä tehdään yhteistyössä uusimaalaisten tekstiili- ja vaatetusalan pk-yritysten kanssa. Jo hankkeeseen osallistuminen hyödyntää mukana olevia yrityksiä kasvattamalla heidän prosessi- ja verkostotietouttaan.
Uusmaalaiset vaatetus- ja tekstiilialan pk-yritykset ja mikroyritykset koko arvoketjun osalta materiaalituotannosta myyntiin ja kuluttajapalautteeseen.
Kuluttajat, oppilaitokset ja opiskelijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 67 774
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 774
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 96 821
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 821
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Tekstiili- ja vaatetustuotanto on tunnetusti ympäristöä kuormittavaa. Viime vuosina ala on kuitenkin ollut muutoksessa kuluttajien arvostuksen kasvamisen myötä kestävää kehitystä, ekologisuutta, kierrätystä ja lähituotantoa kohtaan. Muutostrendi on kuitenkin kaksisuuntainen alan globalisoituessa ja samaan aikaan lähituotannon arvostuksen kasvaessa. Digitaalisuus mahdollistaa myös tähän ekologiseen suuntaukseen osallistumisen, sen tukemisen ja siihen vaikuttamisen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 1 |
| Tuotetieto- ja toimitusketjun hallinta auttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen mahdollistamalla ylijäämätuotannon minimoinnin, etsimällä lähimmät tuotantopaikat ja raaka-aineiden lähteet. Digitaalisuuden avulla voidaan edistää energian säästöä tekstiili- ja vaatetusalalla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Tekstiili- ja vaatetusala on pääosin aineellisten hyödykkeiden tuottamista. Monet raaka-aineet tuotantoon ovat eläin- ja kasviperäisiä. Tuotetiedon ja toimitusketjun tehokkaalla hallinnalla voidaan minimoida materiaalivirrat ja myynnin ennakoitavuuden parantuminen vähentää tarpeetonta tuotantoa. Tietoisuuden lisääntyminen edistää myös materiaalien ympäristöystävällistä tuotantoa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Kansainvälinen Greenpeacen vetämä Detox-kampanja pyrkii poistamaan tuotannosta haitalliset kemikaalit, jotka saastuttavat vesistöjä (http://www.greenpeace.org/international/en/campaigns/detox/fashion/detox-catwalk/) Kyseiseen kampanjaan on sitoutunut jo lukuisia kansainvälisesti merkittäviä vaatebrändejä. Detox ja vastaavat muut kampanjat on mahdollista hallinnoida läpinäkyvästi vain digitaalisten järjestelmien avulla. Raportointi ja tulokset voidaan välittää järjestelmän kautta kampanjoiden käyttöön ja myös yleiseen tietoisuuteen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan keskity Natura-kohteisiin liittyvään työhön, mutta verkoston toiminnassa huomioidaan yllä esitetysti tekstiili- ja vaatetusalan vaikutukset luontoon. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Viime vuosina ekologisuuden arvostuksen lisääntymisen myötä on alettu myös etsiä ratkaisuja kestävän kehityksen haasteeseen erilaisilla kierrätys- ja uusiotuotantoinnovaatioilla, joilla voidaan edistää luonnonvarojen kohtuullista käyttöä ja minimoida jätteiden syntyä. Innovaatioiden syntyä on edistänyt myös 2016 voimaan astunut jätelaki, jonka mukaan orgaanisia jätteistä, kuten luonnon tekstiilikuituja, ei saa viedä kaatopaikoille vaan niille tulee etsiä uusiokäyttöä. Kierrätysprosessit voidaan myös liittää osaksi tuote- ja toimitusverkonhallintajärjestelmää. Kuluttajalta tulevan jätteen lisäksi tekstiili- ja vaatetusteollisuudesta jää runsaasti kangasmateriaalijätettä. Tuote- ja toimitusverkonhallintajärjestelmään voidaan sisällyttää materiaalipankki. Sen avulla yritykset voivat keskenään hyödyntää hukkamateriaaleja ja ylijäämätuotteita, jotka voidaan myös palauttaa tekstiiliraaka-aineeksi eri menetelmin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei vastaa suoranaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Pienyritysten käyttöön tarkoitettu vaatetus- ja tekstiilialaan pohjaava tietojärjestelmäintegraatio on kaikkien saavutettavissa ja madaltaa kynnystä uuden yritystoiminnan aloittamiseen. Se toimii myös oppimisalustana, koska se on rakennettu alan toiminnan pohjalta ja se tarjoaa myös erilaisia ratkaisuja käyttäjälleen. Digitaalinen kehittyminen vaikuttaa positiivisesti paikallisen lähituotannon ja lähipalveluiden kasvuun. Verkostoitumalla yritykset säästävät työaikaa ja voivat käyttää sen tehokkaasti muun toimintansa kehittämiseen. Digitaalisuuden kautta yhteistyö muiden alalla toimijoiden ja viiteryhmien kanssa helpottuu ja mahdollistaa uudenlaisia yritysideoita ja -muotoja. Digitalisoituminen antaa pienyrityksille tasavertaiset mahdollisuudet oikea-aikaiseen tietoon ja pääsyn alan verkostoihin isojen toimijoiden rinnalla. Pienyritykset voivat keskinäistä yhteistyötään kehittämällä ottaa vastaan toimeksiantoja ja paremmin selvitä isojen yritysten rinnalla, esimerkkinä vertaistuen paraneminen, materiaalien ja tarvikkeiden yhteistilaukset, tuotteiden valmistuksen eri vaiheisiin liittyvät erityistarpeet kunkin yrityksen erityisosaamisen mukaan. Digitaalisuus palvelee myönteisesti työn tuottavuutta, koska se poistaa aikaeroista johtuvia ongelmia. Se edistää myös paikallisten maahanmuuttajien ja paluumuuttajien verkostoitumista työelämään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
| Digitalisoitumalla yritykset voivat kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden alalla toimivien sidosryhmien kanssa ja siten tuottaa perinteisesti aineellisin palveluin toimivalle tekstiili- ja vaatetusalalle uusia aineettomia palvelumalleja, jotka tukevat taloudellista kestävyyttä ja innovatiivisuutta. Tuotetietouden hallinta edistää myös kokonaisvaltaista ja monimuotoista brändin kehitystä, joka sisältää tuotteen lisäksi palveluita ja vuorovaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 4 |
| Digitalisaation kautta yritykset löytävät helposti tarvitsemansa tarvikkeet, palvelut ja kumppanit tuottavuuden tueksi. Digitaalisuus vähentää liikkumisen tarvetta erityisesti siihen tuotetun virtuaalisen toimintamallin ansiosta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan ole sosiaaliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen tähtäävä hanke, mutta tuote- ja toimitusverkonhallintajärjestelmä helpottaa myös kulttuurien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan ole tasa-arvon edistämiseen tähtäävä hanke, mutta hanke edistää naisvaltaisen alan kilpailukykyä ja naisten työllistymistä, miehiä poissulkematta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 1 |
| Tekstiili- ja vaatetusalalla työskentelee myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden joukossa on paljon tekstiili- ja vaatetusalan osaajia. Alalla on myös monenlaisia työtehtäviä, jotka mahdollistavat erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten sekä eri työ- ja koulutustaustaisten ammattilaisten työllistymisen. Hanke vaikuttaa verkoston kautta yhdenvertaisuuteen tuomalla alan toimijoita saman verkoston äärelle ja siten tuottamalla vertaistukea ja uudenlaisia sosiaalisia kontakteja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan edistä kulttuuriympäristön kestävyyteen liittyviä toimia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Tekstiili- ja vaatetusalalla ympäristöosaaminen on nyt ja erityisesti tulevaisuudessa entistä merkittävämmässä roolissa kun kuluttajat ovat alkaneet suosia enenevässä määrin ekologisia tuotteita. Kierrätys, myrkyttömyys, ja materiaalien alkuperä saadaan näkyviksi toimitusketjun kokonaisvaltaisen hallinnan avulla. Tämä lisää ekologisten lupausten uskottavuutta tukien kuluttajan ostopäätöstä. Digitaalisuudella parannetaan kestävän kehityksen huomioivien palveluiden ja tuotteiden tuotantoa, saatavuutta sekä välillisesti ympäristön suojelua. | ||
Hankkeessa kehitettiin tekstiili- ja vaatetusalan tuote- ja toimitusketjunhallintaa tehostava konsepti - internetpohjainen tietojärjestelmäintegraatio. Integraatio sisältää yleisiin, avoimen lähdekoodin toimitusketjunhallintaohjelmiin yhdistettävän DigiVaate-tuotehallintasovelluksen. Konsepti toteutettiin kehittämällä alan tuotetietohallinnan DigiVaate-prototyyppiä yhdessä alan pk.yritysten kanssa. Näin varmistettiin tuotetieto- ja prosessimallien toimivuus yritysmaailmassa.
Hankkeessa tehtiin näkyväksi tekstiili- ja vaatetusalan liiketoiminnan prosessit ja niiden keskinäiset yhteydet. Kehitystyön yhteydessä laadittiin vaatimusmäärittely pohjaksi myöhemmin (ei tässä hankkeessa) tuotteistettavalle alan tuoteprosessien ja toimitusketjun hallinnan verkkoratkaisulle.
Hanke alkoi Metropolia Ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan ja vaatetusalan tekemällä taustaselvityksellä kolmen uusmaalaisen kumppaniyrityksen parissa. Yritysten erilaiset toimintamallit olivat hyvänä pohjana toimintaprosessien mallintamiselle. Selvityksessä erottui yhteisenä tekijänä tuote-, mallisto- ja valikoimasuunnittelun ja myös osin tuotannon/hankinnan seurannan digitaalisten välineiden ja integroinnin puute. Konseptin keskeiseksi kehittämiskohteeksi valikoitui näin tuotehallinta.
Käytännön prosessien mallintamisesta siirryttiin niiden digitaaliseen toteuttamiseen. Mallista ideoitiin vaihtoehtoisia tuotehallinnan verkkosovelluksia. Ratkaisumallit arvioitiin ja jatkokehittelyyn valittiin ne, jotka soveltuisivat integrointiin alalla jo käytössä olevien avoimen lähdekoodin tilaus- ja toimitusketjun hallintaohjelmien kanssa. Kehitetyn mallin toimivuutta tutkittiin potentiaalisista käyttäjärooleista (kuten suunnittelija, taloushallinto ja ostaja) sekä lähtökohdista ja toiminnoista (kuten tuote, sesonki ja budjetti) käsin.
Demoa testattiin ja sitä kehitettiin edelleen yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa. Yleisen ERP-järjestelmän integrointipisteiden tarkentamiseen ja vaatimusmäärittelyn laatimisen sekä käytettävyyden tueksi saatiin asiantuntija-apua. Käytettävyydestä tehtiin myös avoin kyselytutkimus alan yrittäjille.