Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72983

Hankkeen nimi: 6Aika: Perille asti

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut

Puhelinnumero: 0438259273

Postinumero: 01510

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.vantaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mira Rajalakso

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mira.rajalakso(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0438259273

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pääkaupunkiseudulla on toimiva julkinen liikenne ja liikennejärjestelmä. Useat alueet ja kohteet ovat tästä huolimatta vaikeasti saavutettavissa muutoin kuin yksityisautolla. Tästä esimerkkinä ovat luonto- ja matkailukohteet sekä uudet, kehittyvät työpaikka- ja asuinalueet. Saavutettavuuteen liittyvät haasteet voivat estää yrityksiä kehittämästä ja kasvattamasta liiketoimintaansa.

Hankkeen tavoitteena on parantaa asukkaiden, työntekijöiden, asiakkaiden ja kansainvälisten vieraiden liikkumista pääkaupunkiseudulla täydentäen nykyistä liikennejärjestelmää. Hankkeen tavoitteena on löytää markkinalähtöisesti uusia, älykkäitä liikkumisen ratkaisuja ja palveluja erityisesti matkailutoimialan yritysten hyödynnettäväksi osana omaa palvelutarjontaa. Hankkeessa mahdollistetaan edelläkävijämarkkinat uusien liikkumispalvelujen kehittäjille.
Hankkeen kohderyhmänä ovat matkailutoimialan yritykset, jotka hyödyntävät jo olemassa olevia että hankkeessa kehitettäviä liikkumispalveluja osana omaa palvelutarjontaa. Toisena kohderyhmänä ovat yritykset, jotka kehittävät ja toteuttavat liikkumispalveluja edellä mainituille yrityksille ja loppukäyttäjille. Esimerkkejä näistä ratkaisuista ovat yhteiskäyttöiset kulkumuodot (autot, pyörät, veneet), uudenlaiset pyörävuokrauskonseptit, kutsupohjainen liikenne, alueelliset liikkumispalvelut ja viimeisen kilometrien ratkaisut. Välillisenä kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudun asukkaat, työntekijät ja alueella asioivat, jotka voivat hyödyntää uusia liikkumispalveluja.

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on jo olemassa olevien että uusien liikkumisratkaisujen yhteiskehittäminen tiiviissä yhteistyössä matkailutoimialan yritysten, liikkumispalveluja tarjoavien yritysten, asukkaiden, t&k&i-toimijoiden, palvelujen loppukäyttäjien ja kaupungin kanssa. Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan Espoossa Nuuksion ja Rantaraitin alueelle, Vantaalla erityisesti Aviapoliksen alueelle ja koko kaupungin alueen matkailukohteisiin, ja Helsingissä Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueelle. Tavoitteena on kuitenkin löytää nopeasti skaalautuvia ratkaisuja, jotka voidaan levittää uusille segmenteille. Hankkeessa uudet liikkumisratkaisut tuotteistetaan osaksi matkailuyritysten palveluvalikoimaa jolloin ne jäävät todennäköisemmin pysyvästi osaksi yritysten palvelukokonaisuutta. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan aidossa seudullisessa yhteistyössä kaupunkirajat ylittäen.

Hankkeessa löydetään uusia liikkumisratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla yritysten ja kohteiden saavutettavuus paranee kestävällä tavalla. Yhteiskehittämisen tuloksena on uusia liikkumisratkaisuja ja palveluita, joita kokeillaan aidossa ympäristössä kohdealueilla. Hankkeessa löydettyjen ja kehitettyjen ratkaisujen avulla vähennetään yksityisautoilun vaikutuksia, painetta kehittää liikenneverkkoa yksityisautoilun ehdoilla ja lisätä parkkipaikkoja. Saavutettavuuden parantaminen tiivistää pääkaupunkiseudun yritysten välistä yhteistyötä ja luo pohjaa osaamis- ja tietointensiivinen keskittymien syntymiselle.
Nykyisen julkisen liikenteen täydentäminen kehittäminen uusilla liikkumispalveluilla säästää teitä ja ympäristöä, lisäksi usein kutsuliikenne on reitti- ja aikataulupohjaista liikennettä kustannustehokkaampaa järjestää. Hankkeessa hyödynnettävien yhteiskehittämisen työkalujen avulla varmistetaan, että uudet liikkumisratkaisut ovat asiakaslähtöisiä ja houkuttelevia kaikille käyttäjäryhmille. Nykytilanteessa HSL:n asiakkaista naisia on 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia (HSL, asiakkuus 2017). Kaikkien tulee kuitenkin päästä palveluiden äärelle tasavertaisesti riippumatta siitä omistaako autoa vai ei. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan mahdolliset sukupuolivaikutukset, jotka auttavat kohdentamaan palvelut entistä paremmin erilaisten kohderyhmien erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke toteutetaan kaupunkien, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä. Hanke kohdistuu
osaamisintensiiviselle ja työllistävälle toimialalle. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat sekä matkailutoimialaan
liittyvät yritykset että liikkumispalveluja tarjoavat yritykset. Liikkumispalveluja tarjoavat yritykset voivat olla esimerkiksi
perinteisiä henkilökuljetusyrityksiä tai MaaS-palveluja tarjoavia yrityksiä. Lisäksi kohderyhmiä ovat kansalliset
vaikutustahot kuten tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, jotka tekevät hankkeessa laaja-alaista
innovaatioyhteistyötä.

Hankkeen temaattiset kohderyhmät ja -alueet ovat seuraavat:
*Espoo: Nuuksio ja merellinen Espoo
*Vantaa: Stop over -matkailu ja Aviapoliksen lentokenttäalue
*Helsinki: Jätkäsaaren alueen hotellit, yritykset sekä laajemmin alueen matkailuyritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat palvelujen loppukäyttäjät, mukana olevat kaupungit eri toimialoineen, 6Aika-kaupungit ja muut kaupunkiseudut. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kohdealueiden asukkaat, työntekijät ja matkustajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 205 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 204 870

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 853 106

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 793 347

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen toiminta ei sisällä eikä kosketa sukupuolinäkökulmaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa hyödynnettävien yhteiskehittämisen työkalujen avulla varmistetaan, että uudet liikkumisratkaisut ovat asiakaslähtöisiä ja houkuttelevia kaikille käyttäjäryhmille. Nykytilanteessa HSL:n asiakkaista naisia on 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia (HSL, asiakkuus 2017). Lisäksi miehet omistavat autoja huomattavasti enemmän kuin naiset kaikissa ikäryhmissä. (HSL, 2016) Kaikkien tulee kuitenkin päästä palveluiden äärelle tasavertaisesti riippumatta siitä omistaako autoa vai ei. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan mahdolliset sukupuolivaikutukset, jotka auttavat kohdentamaan palvelut entistä paremmin erilaisten kohderyhmien erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa kehitetyt ratkaisut täydentävät palvelutarjontaa ja vähentää yksityisautoilua ja lisää julkisen liikenteen houkuttelevuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Hankkeessa kehitetyt ratkaisut täydentävät palvelutarjontaa ja vähentää yksityisautoilua ja lisää julkisen liikenteen houkuttelevuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 7
Nuuksion alueen yrittäjät käyttävät luonnon monimuotoisuutta palveluidensa kehittämisessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Hankkeessa kehitetyt ratkaisut täydentävät palvelutarjontaa ja vähentää yksityisautoilua ja lisää julkisen liikenteen houkuttelevuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 3
Hankkeessa kehitetään ratkaisuja Nuuksioon, joka on Natura 2000-alue.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hankkeessa kehitettävissä ratkaisuissa pyritään hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa tuetaan yritysten toiminnan kehittymistä ja uusien yritysten syntymistä paikallisesti. Hankkeessa mukana olevien yritysklustereiden toiminta tiivistyy ja tukee alueen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään uusia liikkumisen palveluja ja aineettomia tuotteita matkailutoimialan hyödynnettäväksi.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Hankkeen tavoitteena on parantaa asukkaiden, työntekijöiden, asiakkaiden ja kansainvälisten vieraiden liikkumista pääkaupunkiseudulla täydentäen nykyistä liikennejärjestelmää. Hankkeen tavoitteena on löytää uusia, älykkäitä liikkumisen ratkaisuja ja palveluja erilaisten yritysklustereiden hyödynnettäväksi omille asiakkailleen ja työntekijöilleen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hankkeessa kehitetyt palvelut sujuvoittavat arkea ja parantavat asukkaiden, matkustajien ja työntekijöiden tyytyväisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei koske hanketta.
Kulttuuriympäristö 2 5
Hankkeessa kehitetyt uudet liikkumisratkaisut täydentävät nykyistä liikennejärjestelmää ja vaikuttavat kaupunkirakenteen kehittämiseen tulevaisuudessa. Ratkaisut kohdistuvat matkailukohteisiin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen aikana yritysten tietoisuus vähähiilisistä liikkumisratkaisuista lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Perille asti -hanke (2017 – 2020) toteutettiin pääkaupunkiseudulla ja sen toteuttajina olivat Vantaa (päätoteuttaja), Espoo Marketing Oy ja Forum Virium Helsinki yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Demos Helsingin ja Aalto-yliopiston kanssa. Hanketta tehtiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa, koska niillä on yhteisenä haasteena liikkuminen, sen kehittäminen ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet. Useat pääkaupunkiseudun kohteista (luonto- ja matkailukohteet, uudet kehittyvät työpaikka- ja asuinalueet) ovat vaikeasti saavutettavissa muilla tavoin kuin yksityisautoilla. Saavutettavuuteen liittyvät haasteet vaikuttavat yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Keskeisenä toimenpiteenä saavutettavuuden ratkaisemiseksi oli löytää markkinalähtöisiä, uusia ja kestäviä liikkumisratkaisuja olemassa olevan liikkumisjärjestelmän rinnalle. Ratkaisuja etsittiin yhteiskehittämällä tiiviissä yhteistyössä matkailutoimialan yritysten, liikkumispalveluja tarjoavien yritysten, asukkaiden, t&k&i -toimijoiden, palvelujen loppukäyttäjien ja kaupungin kanssa. Toimenpiteet kohdistettiin Espoossa Nuuksion ja Rantaraitin alueelle, Vantaalla erityisesti Aviapoliksen alueelle ja Helsingissä Jätkäsaaren alueelle. Hankkeessa tehtiin yli 40 liikkumiseen, liikkumistapaan ja -ratkaisuihin liittyvää tutkimusta, kyselyä ja julkaisua. Yhteiskehittämistä toteutettiin 2oo toimijan kanssa. Asukkaiden, työnantajien ja matkailutoimijoiden kanssa selvitettiin liikkumiseen ja saavutettavuuteen liittyviä haasteita 32:ssa työpajassa. Kaiken kaikkiaan hankkeessa tehtiin 20 kokeilua Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Hankkeessa onnistumisiksi voidaan lukea se, että erillisen liikkumistapatutkimuksen (Flou Oy) ja Metropolian ja Aalto-yliopiston tekemien tutkimusten ja kyselyiden avulla saatiin uutta pohjatietoa kohderyhmien liikkumiseen liittyvistä vaatimuksista ja ehdoista siirtyä käyttämään uusia liikkumispalveluja ja muuttaa liikkumistottumuksiaan. Tätä tietoa käytettiin hankkeessa toteutuneiden 20 kokeilun tarjouspyynnöissä ja kokeilujen avulla syntyi uutta tietoa ja uusia mahdollisuuksia toteuttaa älykkäitä liikkumispalveluja kehittämään kaupunkien liikennejärjestelmää ja samalla hanke toimi edelläkävijänä uusien, älykkäiden ja markkinalähtöisten liikkumisratkaisujen esilletuomisessa ja niiden tuotekehittelyssä. Kokeiluissa olleet skaalautuvat älykkäät ja kestävät ratkaisut keräsivät median huomion Suomessa ja ulkomailla. Kokeiluissa panostettiin saavutettavuuden parantamiseen ja erilaisten markkinalähtöisten liikenneratkaisujen rohkeaan kokeiluun. Tehtävänä oli edistää ja kehittää vapaa-ajan matkailua sekä kokous- ja kongressitoimintaa että esiteltiin älykkään liikkumisen uusia palveluita ja yhteiskehittämistä. Niin käyttäjä- ja benchmarking -tutkimuksilla kuin palveluja kehittävillä innovaatioprojekteilla kartoitettiin matkailijoiden liikkumiseen liittyviä preferenssejä ja asenteita. Lisäksi analysoitiin liikkumispalveluiden liiketoiminnan mallintamisen mahdollisuuksia ja haasteita. Liikkumiskäyttäytymisen mittaamisessa käytettiin mm. TrafficSense -järjestelmää, joka koostuu älypuhelimeen ladattavasta sovelluksesta ja taustajärjestelmästä. Kokeiluista koostettiin julkaisu opeista ja tuloksista sekä kokeiluopas onnistuneiden kokeilujen suunnitteluun.
Hankkeen aikana on kokeiltu uusia, älykkäitä ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla yritysten ja kohteiden saavutettavuus on parantunut kestävällä tavalla. Ratkaisut ja toimintamallit ovat jääneet yritysten tuotevalikoimaan ja pysyneet osana palvelukokonaisuutta. Hankkeen avulla on esitelty uusia, kestäviä liikkumisratkaisuja, jotka täydentävät markkinalähtöisesti olemassa olevaa joukkoliikennettä. Hankkeessa on myös edistetty osallistuvien yritysten kansainvälistymistä kahdella kansainvälistymismatkalla Smart City World Expo Barcelonaan (2018 ja 2019), kansainvälisellä Digital Tourism Think Tank -konferenssilla, ja verkostoihin osallistumisella.
Hanke tuotti kokoonsa nähden runsaasti konkreettisia tuloksia. Kokeilut tarjosivat aitoja ja kestäviä liikkumisvaihtoehtoja matkailijoille ja asukkaille. Osa kokeiluista jäi elämään kokeilujakson jälkeen (esim. parkkihaukka- ja nuuksioon.fi -palvelut, kaupunkivenepalvelu, BOUT-palvelu, Satamapaikka.com -palvelu, yhteiskäyttöautojen älyparkki, lasten harrastuskyydit, ääniopastetut reitit, kimppakyytiselain työmatkalaisille, vaihtomatkustajille selain paikallisten palveluiden ja elämysten saavutettavuuteen rajallisen käytettävän ajan sisällä). Hankkeen Jätkäsaaren työpaketista on luotu pohja ja käynnistetty Jätkäsaari Mobility Lab-toiminta, jossa tehdään viimeisen kilometrin saavutettavuuteen liittyviä älyliikenneratkaisukokeiluja ja yhteiskehittämistä yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa.
Kokeilujen ympärille kyettiin kytkemään laajalti suunnittelijoita ja muuta yrityskenttää, myös havaintoja jalkauttamaan. Palautteen perusteella kokeilut ovat auttaneet kokeiluyrityksiä kehittämään palvelujaan ja luomaan uusia kontakteja ja kumppanuuksia. Kokeilut tarjosivat kaupungin edustajille uutta ymmärrystä uusista palveluista ja teknologioista. Kokeiluista saatujen palautteiden mukaan uusien ja kestävien liikkumisratkaisujen esittely kokeiluissa on laajentanut ymmärrystä vaihtoehtoisista tavoista liikkua ja luonut palveluntarjoajille/kokeiluyrityksille uusia kontakteja, kumppanuuksia ja antanut mahdollisuuden testata tuotetta aidossa kokeiluympäristössä