Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A72988

Hankkeen nimi: Luonto lisää liikettä

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metsähallitus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0116726-7

Jakeluosoite: Vernissakatu 4

Puhelinnumero: 0206 39 4000

Postinumero: 01301

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.metsa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Peltonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Puistonjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.peltonen(at)metsa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400924534

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta

Kolme neljäsosaa suomalaisista yläkouluikäisistä nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Samassa ikäluokassa joka neljäs on ylipainoinen tai lihava. Seurassa harrastamisen korkeat kustannukset ja ruudun ääressä vietetyn ajan lisääntyminen edesauttavat liikunnasta syrjäytymistä. Lapsuudessa koetut myönteiset luontokokemukset vahvistavat luontosuhdetta, mikä puolestaan tukee fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumista ja ylläpitoa myös aikuisena. Ulkona luonnossa liikkuminen tukee tutkitusti monin tavoin lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten luonnossa liikkumista tukevia palveluja ja luontokohteiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta kehittämällä voidaan toisaalta edistää väestön terveyttä, vähentää tyypin 2 diabeteksesta aiheutuvia terveydenhoitokuluja tulevaisuudessa ja samalla kehittää merkittävästi kuntien paikallistaloutta ja pk-yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Huoli liikkumattomuudesta on maailmanlaajuinen, joten vaikuttavaksi todetut lasten liikunnan edistämisen toimintamallit ja palvelukonseptit herättävät kansainvälisestikin kiinnostusta. Kansallispuistot ja muu luonto houkuttelevat Suomeen yhä enemmän kansainvälisiä matkailijoita. Lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin vastaaminen Suomen luonnon tarjoamilla aidoilla liikunta- ja elämysmahdollisuuksilla tarjoaa merkittävän potentiaalin luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kansainvälisen kysynnän kasvulle.


Tavoitteet

Metsähallitus ja Eerikkilän urheiluopisto haluavat tarttua haasteeseen ja lähtevät yhdessä Forssan seutukuntien pk-yritysten kanssa kehittämään Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin ja alueen muihin luontokohteisiin kytkeytyviä palveluja siten, että niiden avulla lisätään lasten ja nuorten luonnossa liikkumista ja hyvinvointia. Hämeen luontokeskuksen toimintakonseptia halutaan uudistaa lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen lähtökohdista. Hankkeen tavoitteena on kehittää pilottiryhmien avulla, yhteistyössä pk-yritysten ja muiden palveluntarjoajien kanssa, uudenlainen luontokeskuskonsepti, joka vastaa tämän päivän lasten ja nuorten tarpeisiin mm. yhteisöllisyyden, elämyksellisyyden, liikunta- ja retkeilyvarustetarjonnan ja digitaalisuuden osalta ja joka on myös monistettavissa muissa luontokeskuksissa. Kehittämistyön avulla halutaan parantaa luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien pk-yritysten palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta ja siten lisätä alueen luontokohteiden vetovoimaa ja ihmisten hyvinvointia niin paikallisen väestön kuin kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden parissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä luonnon tutkittuihin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvää osaamista ja viedä tutkimustieto käytäntöön luontolähtöisiä palveluja, sekä liikunta- ja luontoalan koulutusta ja valmennusta kehittämällä.

Toimenpiteet

Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat Forssan seutukunnan pk-yritykset ja Metsähallituksen ja alueen kuntien henkilökunta. Välillisenä kohderyhmänä ovat palvelujen loppukäyttäjät, erityisesti lapset ja nuoret perheineen ja taustayhteisöineen (koulut, yhdistykset, urheiluseurat). Hankkeen kehittämistoimenpiteiden runkona toimivat lapsista ja nuorista muodostettavat pilottiryhmät, jotka toimivat palvelujen ja osaamisen kehittämisen tukena. Palvelujen kehittäminen lähtee lasten ja nuorten tarpeista ja ideoista. Ideoista jalostetaan yhdessä pk-yritysten erityisosaajien avulla uusia houkuttelevia luonnossa liikkumisen toimintamalleja ja palveluja. Toimintamallien vaikuttavuutta lasten ja nuorten luonnossa liikkumiseen ja hyvinvointiin arvioidaan hankkeessa kehitettävillä ja testattavilla mittareilla. Hankkeessa tuotetaan monipuolista viestintämateriaalia, joka houkuttelee luontoon liikkumaan, edistää hankkeen hyvien käytäntöjen monistamista ja lisää alueen ja pk-yritysten palvelujen vetovoimaa, kysyntää ja saavutettavuutta. Kehittämistyön tukena toimivat koulutukset (mm. luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset osana terveys-/matkailupalveluja, luonnon merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille, luontokohteet ja pk-yritysten palvelut TripAdvisor -palvelualustalle), työpajat ja yrityskohtaiset konsultoinnit. Pk-yritysten palveluja kehitetään hankkeessa siten, että yritysten edellytykset tavoittaa ja vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita paranevat.


Tulokset

Hankkeen lopputuloksena on Hämeen luontokeskuksen uudistettu toimintakonsepti, joka houkuttelee erityisesti lapsia ja nuoria fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan vahvan luontosuhteen myötävaikutuksella. Luonnossa liikkumiseen kytkeytyvien Forssan seutukuntien pk-yritysten palvelut monipuolistuvat ja niiden saavutettavuus ja kansainvälinen kysyntä paranevat. Kansallispuistoja ja alueen muita luontokohteita ja niiden palveluja hyödyntävät nykyistä monipuolisemmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä niin alueen väestö, julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, kuin kotimaiset ja kansainväliset matkailijat. Pitkällä aikavälillä lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen lisääntyminen näkyy parempana terveytenä ja hyvinvointina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kasvuhakuiset ja kansainvälistymiseen tähtäävät pk-yritykset ja niiden henkilökunta erityisesti Forssan seutukuntien alueella. Hankkeen toimenpiteisiin rekrytoidaan yrityksiä, joiden toiminta kytkeytyy Torronsuon ja Liesjärven kansallipuistoihin joko suoraan yritysten oman palvelutarjonnan kautta tai välillisesti yhteistyöyrityksenä sellaisille yrityksille toimien, jotka tuottavat luonnossa liikkumisen palveluja kansallispuistoissa ja/tai Forssan seutukuntien muissa merkittävissä luontokohteissa (Saaren kansanpuisto, Forssan kaupunkipuisto).

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä toimivat myös hankkeen valmistelusta vastaavat Eerikkilän urheiluopisto / Eerikkilän palvelut Oy ja Metsähallituksen luontopalvelut ja niiden henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat kuntien henkilökunta opetuksen ja kasvatuksen, terveys- ja sosiaalialan,
liikunnan, sekä matkailun ja markkinoinnin palvelualueilta. Välillisinä kohderyhminä toimivat myös urheiluseurat ja yhdistykset, joiden toimintaan hankkeessa kehitettävät palvelut kytkeytyvät. Hankkeessa kehitetään luonnossa liikkumisen toimintamallia lasten ja nuorten näkökulmasta, joten lapset ja nuoret taustayhteisöineen ja perheineen toimivat hankkeen keskeisimpänä välillisenä kohderyhmänä. Lasten ja nuorten ryhmät toimivat hankkeessa palvelujen kehittämisen pilottiryhminä ja myös laajemmin hankkeen lopputuloksista hyötyjinä. Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat myös kotimaan matkailijat sekä erityisesti kansainväliset matkailijat.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä WHO Healthy Cities -verkoston kanssa The Baltic Region Healthy Cities Association:in kautta. Yhdistyksen toimipaikkana on Turku. WHO Healthy Cities Baltig Region -verkostoon kuuluu 276 kaupunkia Pohjoismaissa, Saksassa, Venäjällä ja Puolassa. Luonto lisää liikettä -hankkeen ja Healthy Cities Baltian alueen verkoston yhteistyö laajentaa hankkeen kansainvälistä ulottuvuutta merkittävästi.

Hankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä myös alueella toimivan Kulttuuriyhdistys Kuvion kanssa, minkä myötä hankkeen välillisenä kohderyhmänä tulevat olemaan myös uudet kulttuuritoimijat asiakasryhmineen.

Hankkeen yhteistyötahona tulee toimimaan myös ulkoilijoiden yhteisöllinen Retkipaikka.fi -palvelu ja sen kansainvälinen versio finland.naturally.com, mikä myös osaltaan edistää hankkeen monistettavuutta muissa kohderyhmissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 098

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 233 710

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 327 283

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 305 994

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan

Kunnat: Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Humppila, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Erillisen analyysin toteuttamista ei ole katsottu hankkeessa tarpeelliseksi, sillä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon projektissa huomioon kaikin tavoin, niin välittömien kohderyhmien, kuin välillisten kohderyhmien osalta. Hankkeen sisältö ja palvelut, joita hankkeessa kehitetään kohdentuvat tasapuolisesti molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä olevat pk-yritykset toivotetaan hankkeen toimenpiteisiin tasa-arvoisesti tervetulleiksi. Yhteistyössä ei suosita kumpaakaan sukupuolta, vaan kustakin yrityksestä kutsutaan mukaan mahdollisuuksien mukaan sekä naisia että miehiä. Palveluja kehitetään etenkin kohderyhmälle lapset ja nuoret perheineen. Palveluja kehitetään yhdenvertaisesti tytöille ja pojille, suuntaamatta palvelua erityisesti jommalle kummalle sukupuolelle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on pk-yritysten tukeminen siten, että pk-yritysten liketoiminta- ja kansainvälistymisedellytykset paranevat yrittäjien sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 8
Hankkeessa kehitetään luonnossa liikkumiseen kytkeytyviä palveluja. Kohdealueina ovat kansallispuistot ja muut luonnonsuojelu- ja luontoalueet, joten hankkeen oletusarvona kaikessa toiminnassa on luonnonvarojen kestävä käyttö niin hankkeen välittömänä vaikutuksena kuin myös välillisenä vaikutuksena. Luonnonvarojen käytön kestävyys on juuri se tekijä, minkä oletetaan lisäävän osallistujayritysten vetovoimaa matkailijoiden silmissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 5
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo luontomatkailussa konkreettisesti vähälumisempina talvina. Hankkeessa kehitetään kestävää luontomatkailua jo nyt muuttuneisiin olosuhteisiin. Hankkeen toimenpiteissä kehitetään omalla lihasvoimalla tapahtuvaa luonnossa liikkumista, ei moottorikelkkailua tai muuta moottoriurheilua. Kehitettävissä palveluissa tuodaan esiin luonnossa liikkumisen ympäristöystävällisyys ja vahvistetaan luontosuhteen kautta ympäristöystävällistä arvomaailmaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 9 9
Luonnossa liikkumiseen perustuvan hankkeen pääideana on lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistaminen positiivisten luontokokemusten kautta. Myönteisen luontosuhteen kautta herätetään kiinnostus luonnon monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua kohtaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Hankkeen toimenpiteissä seurataan erityisen tarkkaan pintavesien säilymistä ennallaan, joten hankkeen toimenpiteissä tullaan huomioimaan luonnossa liikkumisen mahdollisen lisääntymisen vaikutukset vesistöön.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 9 9
Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat luontokohteet ovat osa Natura 2000-verkostoa. Kehitettävässä palvelutoiminnassa otetaan huomioon Natura-arvot ja kohdennetaan alueiden käyttö siten, ettei luontoarvoja vaaranneta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeessa tuodaan esiin roskattoman retkeilyn periaatteet. Tämä kuuluu olennaisena osana kansallispuistomatkailun periaatteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hankkeen arvona on ympäristöystävällisyys, joten investoinneissa otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden käyttö mahdollisuuksien mukaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Hanke tähtää välittömästi paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja myös välillisesti. Kansallispuistomatkailu jättää tutkitusti merkittävät myönteiset vaikutukset paikallistalouteen. Siten hankkeen toimenpiteet voivat lisätä välillisesti myös muiden kuin hankkeen kohderyhmänä olevien yritysten liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Luontomatkailuun perustuvat palvelut ovat aineettomia tuotteita
Liikkuminen ja logistiikka 7 4
Hankkeessa pyritään kehittämään palveluja, jotka mahdollistava luontokohteiden paremman saavutettavuuden julkisia kulkuneuvoja käyttämällä sekä erilaisia kimppakyytisovelluksia hyödyntämällä. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vähentämään tarvetta auton käyttöön kohteiden välillä, vaikkakin etäisyydet kuntien ja kohteiden välillä tekevät sen haasteelliseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen luonnossa liikkumisen avulla. Hankkeella pyritään niin välittömän kohderyhmän kuin välillisten kohderyhmien hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä pyritään mahdollistamaan tasa-arvoisempi terveyden edistäminen. Luonnossa liikkumisen palvelut ovat mahdollisia pienituloisemmillekin, mutta toisaalta luonto tarjoaa myös liiketoimintamahdollisuuksia, jotka vastaavat varakkaampienkin asiakkaiden tarpeisiin. Näin ollen luonnossa liikkuminen tukee erityisen hyvin sosioekonomista terveyden tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Edellisessä kohdassa kuvattiin hankkeen toimenpiteiden vaikutuksia yhteiskunnalliseen tasa-arvoon etenkin sosioekonomisten terveyserojen kaventajana. Luonnossa liikkuminen on mahdollista kaikille jokamiehen oikeuksien nojalla. Suomalainen luonto tarjoaa siten myös muiden kulttuurien edustajille mahdollisuuden luonnon ja suomalaisen kulttuurin kokemiseen. Hanke tähtää ennen kaikkea palvelujen kehittämiseen siten, että luonnossa liikkumisen palvelut ovat myös kansainvälisten matkailijoiden saavutettavissa.
Kulttuuriympäristö 9 8
Hämeen vahva kulttuurihistoria on keskeinen osa alueen matkailun vetovoimaa. Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö nivoutuvat vahvasti toisiinsa ja paikallista kulttuuriympäristöä tullaan nostamaan hankkeessa esiin.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hanke tähtää lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamiseen. Luontosuhteen vahvistaminen kytkeytyy olennaisesti ympäristöosaamiseen ja nämä tekijät ovat palvelujen kehittämisessäkin keskeisessä roolissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Metsähallituksen, Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin ja Forssan seutukuntien Luonto lisää liikettä -hankkeen (2017-2019) päätavoite oli edistää lasten ja nuorten hyvinvointia luonnossa liikkumista lisäämällä. Hankkeen toiminnan keskiössä olivat luontoliikunnan pilotointipäivät, joissa 4.-5. luokkalaiset lapset kokeilivat erilaisia luontoliikunnan muotoja. Toteutuksesta vastanneet paikalliset luonto- ja matkailutoimijat saivat samalla mahdollisuuden kehittää ja kokeilla uusia tuotteita. Pilotointiin rekrytoitiin 4 koululuokkaa (81 oppilasta), ja luokat osallistuivat kukin kolmena kertana luontoliikuntapäiviin tai yönyliretkiin keväällä, syksyllä ja talvella. Lapsille teetettiin kyselyt pilotointipäivien jälkeen. Kyselyihin sekä syventäviin haastatteluihin pohjautuen tutkittiin lasten kokemuksia luontoliikunnasta. Hankkeen tutkimus Luonto lisää liikettä – Mikä innostaa kouluikäistä? julkaistiin suomeksi ja englanniksi. Tutkimus sekä siitä julkaistut artikkelit ja videot lisäävät laajan yleisön ymmärrystä lasten suhteesta luontoliikuntaan ja antaa arvokasta tietoa uusien lapsille ja nuorille suunnattujen luontoliikuntapalvelujen kehittämisen tueksi.
Hankkeessa edistettiin Hämeen luontokeskuksen kehittymistä kohti Suomen ensimmäistä lasten ja nuorten luontoliikuntakeskusta tuottamalla lapsia ja nuoria luontoon liikkumaan innostavaa viestintämateriaalia, kuten videoita, valokuvia, Forssan seudun luontoliikuntakohteita esittelevä kartta sekä luontoliikkujan vuosikello. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös Retkipaikka -sivuston kanssa. Sivustolle luotiin Hämeen järviylänkö -blogikokonaisuus, jonne Retkipaikka tuotti 15 aluetta lapsiperhenäkökulmasta esittelevää kirjoitusta valokuvineen.
Hankkeessa kokeiltiin myös uudenlaista polkujuoksukonseptia Unelmien liikuntapäivänä 2018. Iloinen koirat ja ihmiset yhdistävä ”Musti run” on täysin monistettavissa oleva luontotapahtuma. Hankkeen kaikki aineistot ovat ladattavissa sivulta http://www.metsa.fi/fi/luontolisaaliiketta. Tutkimusjulkaisu on ladattavissa täältä: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2379