|
|
|
Hankekoodi: A72996
Hankkeen nimi: Elinvoimaa digitaalimetsästä - DigiELMO
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Siltakatu 20 B
Puhelinnumero: 0503084696
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Anneli Leskinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.leskinen(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503084696
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella halutaan entistä parempia elinkeinoelämää tukevia metsävaratietoihin perustuvia palveluja. Hankkeessa ICT- ja teknologiayritysten kehittämät palvelut perustuvat sekä Suomen metsäkeskuksen että Luonnonvarakeskuksen metsävaratietoihin ja niiden yhdistelmiin. Palvelutuotantoon halutaan Pohjois-Karjalassa toimivia ICT ja teknologia -yrityksiä. ja ne tuottavat lisäarvoa metsiin perustuville elinkeinoille, mm. metsätalouden ja luontomatkailun parissa toimiville yrityksille valtakunnallisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisesti.
Hankkeen tavoitteena on edistää monimuotoisen hyvälaatuisen datan ja siihen perustuvien tuotteiden hyödyntämistä business to business palveluliiketoimintana. Hankkeen tukemana ICT –alan yritykset voivat tuottaa palveluita mm. metsäpalveluyrityksille. Tällä tavoin demonstroidaan ja visualisoidaan sovelluksia, joiden avulla puolestaan metsäpalvelutoimialan liiketoimintamalleja, markkinointia ja asiakkuudenhallintaa sekä tuottavuutta voidaan parantaa.
Tuottavuuden lisäämisellä tarkoitetaan mm. taimikonhoitotyön tehostumisen lisäksi myös parantunutta kyvykkyyttä turvata monimuotoisuusarvot ja vesistöjen suojelu metsäoperaatioiden toteuttamisessa. Metsäpalveluyrityksiä palvelevien sovellusten lisäksi palveluliiketoimintamalleja voi syntyä myös virkistys- matkailu- ja ekosysteemipalvelujen tuotantoa tukemaan.
Hankkeella haetaan myös muutosta, jonka seurauksena massiivisten kansallisten ratkaisujen rinnalla tunnistetaan ja hyödynnetään myös ketterien ratkaisujen mahdollisuudet entistä paremmin. Hankkeen aikana sovelluksia ja palveluliiketoimintaideoita syntyy yrityksiin tai start uppeihin 15 kpl. Hankkeen myötä syntyy 1-2 liiketoimintaideoita eteenpäin kehittäviä Tekes-rahoitteisia hankkeita.
Lisäksi Pohjois-Karjalan ICT-yritysten toimiala- ja järjestelmäosaamisen kehittyy, mikä on tärkeää, sillä metsävaratieto tulee ICT- ja teknologiayritysten saataville tulevaisuudessa entistä paremmin. Lupaavimmille kokeiluille etsitään kansainvälisiä markkinoita ja kumppaneita.
Hankkeen edellytykset ovat hyvät, sillä Suomessa on kehitetty ja käytössä kaksi maailman parasta metsävaratietojärjestelmää: Luken tuottama tilastollisesti edustava ja kattava VMI ja Suomen metsäkeskuksen paikkasidonnainen operatiivisen tason metsävaratieto. Joensuussa on kansallisesti tunnustettu metsävaratietoihin perustuvien tietotekniikkasovellusten kehittäjäyhteisö. Hanke täydentää Joensuussa tapahtuvaa MMM:n hallituksen kärkihankkeina rahoittamaa metsävaratiedon tuotannon kehittämistä sekä Joensuun kaupungin kasvusopimuksen mukaista metsäbiotalouden digitalisaation edistämistä.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pohjoiskarjalaiset ICT- ja teknologiayritykset ja metsäalan pk-yritykset (metsäpalvelu-, luontomatkailuyritykset jne). ICT- ja teknologiayritysten on mahdollista luoda uusia kilpailukykyisiä palveluita ja sovelluksia, joiden avulla ensimmäisinä omaa tuottavuuttaan pääsevät parantamaan Pohjois-Karjalan metsäalan pk-yritykset.
Kehittämisen pohjalla olevat yritysten tarpeet ovat valtakunnallisia, joten ICT- ja teknologiayritysten kehittämät palvelut voidaan markkinoida valtakunnallisesti. Näin aikaa myöten tuottavuudesta hyötyvät metsäalan pk-yritykset valtakunnallisesti.
Hanke on kaksivuotinen, Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n yhteinen ponnistus.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pohjoiskarjalaiset ICT ja teknologia -yritykset ja metsäalan pk-yritykset (metsäpalvelu-, luontomatkailuyritykset jne). ICT- ja teknologiayritysten on mahdollista luoda uusia kilpailukykyisiä palveluita ja sovelluksia, joiden avulla ensimmäisinä omaa tuottavuuttaan pääsevät parantamaan Pohjois-Karjalan metsäalan pk-yritykset.
Hankkeessa kehitettävien sovellusten ja palvelujen hyödyntäjiin kuuluvia kohderyhmiä ovat mm. metsäpalveluyritykset, puunhankintaorganisaatiot, metsänhoitopalveluja tarjoavat yritykset, puunkorjuuyritykset sekä muut koneurakoitsijat, metsäkone- ja laitevalmistajat, matkailu (esim. luontomatkailuyritykset), luonnontuoteyritykset, bioenergian tuottajat, vesistöjen kunnostukseen liittyvät toimijat, metsäomaisuuden hallintapalveluja tarjoavat yritykset ja kiinteistön välittäjät sekä metsänomistajat.
Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Metsäpalvelu Tuomo Turunen Oy, John Deere Forestry Oy, Kesla Oy, MetsäGroup, Stora Enso Oyj, Ecolan Oy, Enon energiaosuuskunta, Suomen Sijoitusmetsät Oy, Linnunmaa Oy, Otso Metsäpalvelut Oy, Metsänhoitoyhdistykset, Karjalan Metsätilat Oy, RajaForest Oy ja Karjalan Metsä ja Energia Oy
ICT-yritysten kiinnostus hankkeeseen osallistumisesta riippuu varsin pitkälti kohdeyrityksiltä tulevien kehitysaihioiden sisällöstä. Potentiaalisia hankkeeseen osallistuvia alueella sijaitsevia ICT-yrityksiä ovat mm. Arbonaut Oy, Bitcomp Oy, Process Genius Oy, Collapick Company Oy, Kooders, Arcusys Oy (Olapcon), Joensuu Games OSK. Lisäksi muualla sijaitsevia toimialaan liittyviä ICT-yrityksiä ovat mm. Trible-konserniin kuuluvat Fifth Element Oy ja Silvadata Oy sekä Trestima Oy ja Simosol Oy.
Kehittämisen pohjalla olevat yritysten tarpeet ovat valtakunnallisia (SMK:n asiakkuusrekisteristä), joten ICT- ja teknologiayritysten kehittämät palvelut voidaan markkinoida valtakunnallisesti. Näin aikaa myöten tuottavuudesta hyötyvät metsäalan pk-yritykset valtakunnallisesti.
Välillisesti hankkeesta hyötyvät metsänomistajat ja muut metsäsektorin toimijat, jotka saavat entistä parempia ja tuottavampia palveluita. Toimijat saavat entistä parempia työkaluja palvelujen tuottamiseen ja tarjoamiseen. Metsäoperaatioden ja monimuotoisuuden turvaamisen sekä vesistöjen suojelun tason parantuminen edistää metsätalouden kestävyyttä pitkällä tähtäimellä ja tukee Suomen biotalouden kasvua yleisesti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 729
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 296 303
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 438 042
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 423 265
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on käynnistää työkalujen kehittäminen metsien kestävän käytön toteuttamiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on käynnistää työkalujen kehittäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehostamiseksi. (esim. lisääntyvän sadannan ravinnevalunnan hallintatyötkalujen kehittäminen) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on käynnistää työkalujen kehittäminen monimuotoisuusarvojen paremmaksi huomioon ottamiseksi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on käynnistää työkalujen kehittäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehostamiseksi. (esim. lisääntyvän sadannan ravinnevalunnan hallintatyötkalujen kehittäminen) | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on käynnistää sellaisten työkalujen kehittäminen, jotka parantavat myös Natura-arvojen huomioon ottamista. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| vaikutukset metsätaloudenyritysten kautta vähäisiä resurssien käytön tehostumista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei varsinaisesti vaikutusta tähän | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 7 |
| tavoitteena edistää paikallista IT ja metsäalan yritysten toimintaa kestävällä pohjalla | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 8 |
| tavoitteena juuri aineettomat palvelut, joita ICT ja teknologia -yritykset tuottavat | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 4 |
| tavoitteena sovellukset, jotka tehostavat juuri näiltä osin metsäsektorin yritysten toimintaa | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| luontomatkailuyrityksiä palvelevat sovellukset vaikuttavat tähän | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| otetaan huomioon, että kaikki sukupuolet pääsevät osallistumaan kehittämistyöhön. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| tätä edistävät mahdolliset ihmisiä osallistavat sovellukset | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 7 |
| edistyy, jos syntyy mm. muinaissuistojen metsässä säilymistä edistäviä sovelluksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 4 |
| tavoitteena merkittävä parannus ICT- ja teknologia -yritysten ympäristöalan osaamiseen. | ||
Digi-ELMO hanke alkoi 1.9.2017 ja päättyi 31.12.2019. Hanketta toteutti yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Business Joensuu.
Hankkeella tavoiteltiin entistä parempia elinkeinoelämää tukevia metsävaratietoihin perustuvia palveluja. Hankkeessa ICT- ja teknologiayritysten kehittämät palvelut perustuivat sekä Suomen metsäkeskuksen että Luonnonvarakeskuksen avoimiin metsävaratietoihin ja niiden yhdistelmiin.
Hankkeen numeerisina tavoitteina oli, että hankkeen aikana syntyy 15 kpl metsätietoa hyödyntäviä sovelluksia ja palveluliiketoimintaideoita yrityksiin tai start uppeihin. Lopullinen luku oli 13. Jos keskeneräisiä sovelluskonsepteja ja kehityksiä olisi voitu kirjata hankkeen tavoitteisiin, tavoite olisi ylittynyt. Hankkeen toinen tavoite oli, että hankkeen myötä syntyy 1-2 liiketoimintaideoita eteenpäin kehittäviä Tekes-rahoitteisia hankkeita. Näitä syntyi 2 ja kolmas on jätetty rahoittajalle, joka on kansainvälinen Horizon 2020 hakemus i-safe, jonka idea lähti hankkeen ulkomaan vierailuista liikkeelle.
Kolmas tavoite oli, että hankkeen työpajoihin ja palavereihin hanketoimijoiden kanssa osallistuu 27 yritystä. Lopullinen luku oli 35.
Hanke järjesti 7 työpajaa avoimen tiedon erilaisten käyttötapojen ideoimiseen ja jatkokehittelyyn. Hanke järjesti kaksi seminaaria, joissa oli runsas osanotto. Kahdenkeskisiä palavereja yritysten kanssa oli 28 eri yrityksen kanssa, joidenkin kanssa monta palaveria. Lisäksi hankkeen tiedotustilaisuuksia oli kaksi ja hankkeen esittelyä ja puheenvuoroja muiden järjestämissä seminaareissa oli viisi. Metsäkeskuksen asiakaslehdessä oli juttu 2018 ja blogi-kirjoitus 2019, Metsäkeskuksen sisäisessä tiedotuksessa eli intrassa oli 2 juttua. Hankkeen tutkimustulokset ja esitykset löytyvät hankkeen sivuilta. Hankkeen toiminnasta on lisäksi kerrottu Twitterissä.
Metsäpalveluiden liiketoimintamallien kehittämispolut ja liiketoimintapotentiaalia Pohjois-Karjalassa selvitettiin laskettujen metsävaraskenaarioiden valossa, ja tuloksia hyödynnettiin metsä- ja ICT-palveluntarjoajille järjestetyssä seminaarissa ja työpajassa. Samassa yhteydessä luotiin osallistujille kokonaiskuva metsätietoekosysteemin kehitysnäkymistä MMM:n, Luken asiantuntijoiden, metsä- ja ICT-yritysten sekä muiden sidosryhmien edustajien esitysten ja kommenttipuheenvuorojen avulla. Samassa seminaarissa jatkokehitykseen soveltuvimmat palveluliiketoiminnan eri toimintamalleja tukevat sovelluskehitysaihiot arvioitiin äänestyksin, ja selvitettiin toimijoiden Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPa) hyödyntämisen tasoa. Paljastui, että KaPa:a käytti vain n. 10 % toimijoista, ja haasteeksi sen käytössä koettiin se, että sen katsottiin palvelevan pääosin valtionhallinnon organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa, ei yritysten välistä.
Hanke järjesti kaksi kolmipäiväistä Qgis -koulutustilaisuuttaa/ työpajaa.
Hanke teetti lopputyön avoimen tiedon hyödyntämisestä metsätien vaikutusalueen hakkuumahdollisuuksien selvittämisessä.
Hanke järjesti vienninedistämismatkat Latviaan ja Espanjaan ja osallistui Kanadan matkaan, jonka järjesti toinen taho. Matkaraportit hankkeen nettsivuilla. Lisäksi hanketta esiteltiin Pohjoismaisen metsänuudistmisverkoston (SNS – Forest Bioeconomy Network in Forest Regeneration: New solutions for forest regeneration) työpajassa Virossa marraskuussa 2019.
Hanke järjesti Hackathonin 22-24.11.2019 Ultrahack organisaation kanssa avoimen tiedon hyödyntämiseen. Teemana oli luonnontuotteisiin ja muuhun kuin perinteiseen metsätalouskäyttöön kehitettävät ratkaisut avoimen tiedon hyödyntämisessä. Hackathonin finaaliin osallistui todella hyviä tiimejä ja heillä oli hyvät kehitystyöt.
Hankkeen tuloksia esittelevä loppuseminaari järjestettiin eri sidosryhmien päätöksentekijöille Metsäpäivillä marraskuussa 2019. Hankkeessa saatujen kokemusten, palautteen ja parhaiden käytäntöjen avulla on luonnosteltu jatkohanke ”Avoimen metsä- ja luontotiedon läpimurto - tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi (OpenForData)”.