|
|
|
Hankekoodi: A72997
Hankkeen nimi: Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0996189-5
Jakeluosoite: Latokartanonkaari 11
Puhelinnumero: 0295 251 000
Postinumero: 00790
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.syke.fi/fi-FI
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaakko Karvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaakko.karvonen(at)ymparisto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35850 468 3796
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Metsäbiotalous on kansallisesti ja alueellisesti keskeinen toimiala, joka työllistää Pohjois-Karjalassa yli 500 yrityksen kautta yli 6000 ihmistä. Alueella toimivan metsäalan yhteistyöverkoston toimintaa ja biotalouden merkitystä voidaan edelleen kehittää kiertotalouden näkökulmasta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti: uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuotteita ja palveluja kehittämällä luodaan uusia työpaikkoja, hyvinvointia ja talouskasvua Suomen hallitusohjelman tavoitteita tukien.
Valtion ja Joensuun kaupungin välisen kasvusopimuksen (2016–2018) mukaisesti metsäbiotalousteemaan liittyvien yritysten kasvun ja kansainvälistymisedellytysten edistämiseksi perustettiin vuonna 2016 osaajayhteisö, ”Green HUB”, joka toimii siltana kasvavien biotalousyritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Lisäksi kasvusopimukseen liittyen on perustettu kolme liiketoimintaekosysteemiä teemoilla uudistuvat metsäbiomassan arvoketjut, puhdas hajautettu energiantuotanto sekä biotalouden digitalisaatio ja palveluliiketoiminta.
Green HUB -toiminta perustuu Luonnonvarakeskuksen (LUKE), Itä-Suomen yliopiston (UEF), Karelia amk:n (Karelia) ja Joensuun Tiedepuiston saamaan rahoitukseen, joka mahdollistaa tutkimustahojen uudenlaisen kanssakäymismallin yritysvierailujen kautta (kutsu tutkija kylään -teemalla). Green HUbiin kuuluu lisäksi ilman erityistä toimintarahaa SYKE, Euroopan metsäinstituutti, Metsäkeskus, Joensuun tiedepuisto ja Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK. Green HUB-toiminta perustuu yrityskontakteihin ja -vierailuihin, joiden aikana luodaan luottamussuhde yrityksen kanssa. Tapaamisen aikana havaitut kehittämistarpeet yritystoiminnassa voidaan tuoda Green HUBiin kuuluvien tahojen edustajille tiedoksi ja ratkaistavaksi joko Green HUB:n toiminnan kautta tai erillisinä tilaustutkimustöinä. Green HUB toimii siis linkkinä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä tarjoten osaamistaan ja kontaktejaan yritysten hyödynnettäviksi.
Tämän haettavan hankkeen avulla palkattava johtava tutkija osallistuisi Green HUB-toimintaan työajallaan, mikä mahdollistaisi SYKElle täysipainoisemman osallistumisen Green HUB-toimintaan, vahvistaen verkoston ympäristöosaamiseen liittyvää asiantuntijuutta ja yritysten toiminta- ja kilpailukyvyn edistämiskykyä. Biotalousalan yrityksiltä on saatu viestiä siitä, että erityisesti lainsäädäntöön ja luvituksiin liittyvää ympäristöosaamista sekä kiertotaloutta tukevien (metsä)bioratkaisujen ja systeemitason tarkastelujen (mm. teolliset symbioosit ja niiden ympäristöhyödyt) syvällisempää tuntemusta tarvitaan lisää. Tällä SYKEn osaamisalueeseen kuuluvalla tietotaidolla olisi selvä lisäarvo jo olemassa olevaan yhteistyöhön tutkimustahojen ja yritysten välillä.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Karjalan nykyisten ja uusien start-up -yritysten kestävän biotalouden liiketoimintamalleja ja tuotekehitystä kiertotalouden näkökulmasta ja tukemalla metsäbiotalouden alalla toimivien asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahvistaminen tapahtuu tuomalla Green HUB -osaamisverkostoon kokonaisvaltaista ymmärrystä kiertotalouden periaatteista ja sitä tukevista toimintamalleista erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Hanketta toteuttamaan palkataan määräaikainen johtava tutkija (tutkimusalana kestävän liiketoiminnan edistäminen), joka oman osaamisensa ja verkostojensa kautta tuo Green HUBiin SYKEn ja LUKEn ympäristösääntelyyn liittyvää tietämystä sekä systemaattista ympäristönäkökohtien arviointiosaamista. Johtavan tutkijan tehtävä on osaajayhteisön osana luoda ”ratkaisuja haasteisiin, ei haasteita ratkaisuihin”. Hankkeessa toteutettavat toimet suunnataan tarvelähtöisesti siten, että yritykset saavat tukea yritystoimintaansa liittyvien haasteiden ratkaisemiseen ja kehitysideoiden eteenpäin viemiseen.
Lisäksi hankkeessa luodaan pk-yrityksille suunnattuja asiantuntijapalveluita ja kokeilualustoja, joiden avulla yritykset voivat lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä esim. energia- ja resurssitehokkuuden parantamisen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kautta. Uusien resurssiviisaiden ja ympäristömyötäisten innovaatioiden kautta voidaan tehostaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti ja näin edistää Pohjois-Karjalan alueen työllisyyttä ja talouskasvua. Samalla toimenpiteet tukevat Pohjois-Karjalan tavoitetta fossiilisesta öljystä vapaana ja hiilineutraalina maakuntana sekä vahvistavat metsäbiotalouden osaamisverkostoa ja alalla toimivien pk-yritysten toiminta- ja kilpailukykymahdollisuuksia. Hankkeella edistetään myös tutkimuksen vaikuttavuutta yritys- ja innovaatiotoiminnassa ja sen tavoitteena on merkittävä rooli laaja-alaisen asiantuntijuuden yhdistämisessä eri toimijoiden välillä edellä mainitun metsäbiotalouden osaajayhteisön ja liiketoimintaekosysteemien muodostamisessa ja toiminnassa.
Yritykset (erityisesti Pohjois-Karjalassa toimivat pk-yritykset)sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -organisaatiot, kehittämisyhtiöt.
12.4. ja 18.4.2017 selvitettiin puhelinhaastattelun avulla Pohjois-Karjalan alueella toimivien yritysten mielenkiintoa hakemuksessa esitettyyn osaamiseen ”kiertobiotalous”. Otantaan otettiin 6 yritystä:
Ouneva Group, Juha Tuupanen
Excel Composites Oyj, Jari Koskinen
Viherkaste Oy, Erkki Nylund
Piippo Oy, Kari Hirvonen
Pielispakari Oy, Martti Hampinen
John Deere Forestry Oy, Tiina Sarkkinen
Kaikki haastatellut yritykset näkivät kiertotalousnäkökulman vahvistamisen erittäin myönteisenä Green HUbin toimintaympäristössä. Näillä yrityksillä on tarvetta tehostaa materiaalitalouttaan joko tuotannon raaka-aineen kierrätettävyyden parantamisen tai sivuvirtojen/jätteiden hyötykäytön tehostamisen kautta. Ongelmien purkaminen vaatii käytännössä alueellisia ja valtakunnallisia ratkaisumalleja, joiden tueksi yritykset tarvitsevat puolueetonta asiantuntemusta ja selvitystyötä. Ympäristöhyötyjen näkyväksi tuottaminen systemaattisella ja luotettavalla tavalla koettiin tärkeäksi, koska tällaisen tiedon kautta esteiden purkaminen onnistunee helpoimmin. Prosessiin tarvitaan selvästi vuorovaikutusta maakunnan sisällä ja valtakunnallisesti yli aluerajojen. Tämän aikaansaanti ei voi onnistua yksittäisen toimijan resurssein. Johtava tukija pystyy hyödyntämään SYKE:n ja LUKE:n valtakunnallista asiantuntijaverkostoa ja tekemään avauksia Pohjois-Karjalan pk-yrityksien puolesta asioiden edistämiseksi oikeaan suuntaan.
Biotalouden toimijat sekä alaan liittyvä hallinto, yhteiskunnalliset päättäjät ja vaikuttajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 992
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 123 660
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 199 988
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 657
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Kontiolahti, Nurmes, Rääkkylä, Outokumpu, Tohmajärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Hankkeen avulla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä mm. resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta parantamalla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 7 |
| Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen ovat kestävän biotalouden tavoitteita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 6 |
| Kestävän biotalouden toteuttaminen ja ekologinen kestävyys ovat hankkeen tavoitteita ja edistävät monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 6 |
| Hanke edistää toimillaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Natura-ohjelma voi liittyä hankkeeseen esim. metsäsuunnitteluun liittyvän tutkimuksen kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Materiaalitehokkuuden edistäminen, jätteiden määrän minimointi ja kiertotalouden kehittäminen ovat hankkeen keskeisiä teemoja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 9 |
| Energia-asioiden rooli biotaloudessa, siihen liittyvässä toiminnoissa ja päätöksenteossa on hyvin merkittävä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Yhteistyö paikallisten yritysten ja bioalan toimijoiden kanssa on hankkeessa toimivan johtavan tutkijan keskeinen tehtävä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Aineettomat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen osa biotaloutta. Yrityksiä kannustetaan kehittämään tuotteitaan vähähiilisiksi ja kehittämään uusia palveluita alalle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 7 |
| Liikkumiseen ja logistiikkaan liittyvät kestävät ratkaisut ovat olennainen osa biotalouden kehitystyötä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 6 |
| Biotalousalan yritysten kehittyminen ja menestyminen edistää etenkin välillisesti alueen hyvinvointia. Lisäksi bioala tuottaa hyvinvointia edistäviä tuotteita ja palveluita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Hanke edistää bioalan toimijoiden ympäristöosaamista tuoden uutta tietoa kestävästä liiketoiminnasta, vähähiilisyydestä ja resurssitehokkuudesta. | ||
Kestävän liiketoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalan kiertobiotaloudessa (KELIPK) -hanke to-teutettiin vuosien 2018 – 2020 aikana. Kestävien liiketoimintamallien kehittämistä edistettiin muun muassa suorin yrityskontaktein, joissa tarjottiin sekä apua ympäristöviestintään että ympä-ristöjalanjälkilaskentaa. Lisäksi vastattiin yritysten esittämiin kysymyksiin toimintansa ympäristö-vaikutuksista. Kohderyhmänä olivat pk-yritykset.
Hankkeessa pilotoitiin ympäristökädenjälkijärjestelmää yritysten ympäristötyön tueksi. Järjes-telmällä on kolme tasoa: 1) Ympäristövaikutusten ja tekojen tunnistaminen, 2) kehittämistavoittei-den asettaminen ja 3) tavoitteiden seuranta, toteuttaminen ja uusien tavoitteiden asettaminen. Yrityksille luovutettiin viestinnän välineeksi kädenjälkimerkki, ja toimet ja tavoitteet ilmoitettiin avoimesti järjestelmän internetsivuilla.
Osalle mukaan lähteneistä yrityksistä toteutettiin myös tarkempaa elinkaarilaskentaa niin sa-notun elinkaariklinikan kautta. Elinkaariklinikassa tehdään tietyiltä osin suoraviivaistettu elinkaa-riarviointi (life cycle assessment, LCA), jossa on keskitytty ilmastovaikutuksiin. Laskenta kiinnos-ti erityisesti kansainvälisesti toimivia yrityksiä, vaikkei kyse olekaan kolmannen osapuolen var-mistamasta LCA-arviosta.
Hankkeen aikana järjestettiin muutamia omia ja muiden hankkeiden kanssa toteutettuja yh-teistapahtumia. Tapahtumien teemoina olivat muun muassa ympäristövaikutusten laskenta ja sii-hen tarkoitetut laskentatyökalut sekä vastuullisuusmarkkinointi ja niin sanottu viherpesu. Hanke toimi yhteistyössä esimerkiksi Ilmastokorttelit- ja Kohti vähähiilistä rakentamista -hankkeiden kanssa ja osallistui osaajayhteisöihin kuten Green HUB:iin.
Palaute hankkeesta kerättiin kevään 2020 aikana, ja sen mukaan toiminnasta oli yrityksille pääasiassa hyötyä. Se innosti, oli riittävän kevyt, lisäsi tietoisuutta ja antoi yritykselle tukiresurssin toiminnan kehittämiseen. Kehityskohteet olivat erityisesti viestinnässä, johon toivottiin tulevaisuudessa sosiaalisen median hyödyntämistä sekä selkeyttä hyvästä kädenjälkimerkin käyttötavasta.