|
|
|
Hankekoodi: A73037
Hankkeen nimi: Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille (Tunnistus)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.1.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0996189-5
Jakeluosoite: Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka, PL 413
Puhelinnumero: 0295 251 000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.syke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ritva Nilivaara
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.nilivaara(at)syke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 252 052
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen suurin yksittäinen ympäristöongelma ovat koko rannikollamme ja osittain myös sisämaassa laikuittain esiintyvät happamat sulfaattimaat. Maankäyttö happamilla sulfaattimailla aiheuttaa monen tyyppisiä ongelmia ympäristölle (mm. happamat ja metallipitoiset valumavedet) sekä rakenteille (syöpyminen, korroosio), joiden takia on tärkeää tunnistaa riskialueet ja tiedostaa niillä toimiminen. Tällä hetkellä Suomessa happamilla sulfaattimailla käytössä oleva tunnistusmenetelmä on aikaa vievä ja hidastaa monien hankkeiden etenemistä jopa kuukausilla ja aiheuttaa taloudellisia riskejä alueen yrityksille. Nykymenetelmän hitaus on herättänyt sekä toimijoiden että viranomaisten keskuudessa toiveen ja tarpeen nopeamman tunnistusmenetelmän kehittämisestä happamille sulfaattimaille.
Tässä hankkeessa tavoitteena on kehittää maasto/kenttälaboratorio-olosuhteissa nopeasti tuloksia antavia ja luotettavasti toimivia happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmiä. Testaukseen ja kehittämiseen soveltuvia menetelmiä ovat mm. sulfidipitoisuuden, kokonaisrikkipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden analysointiin perustuvat menetelmät sekä vetyperoksidihapetukseen ja titraukseen perustuva menetelmä ja nk. RISA-analysaattori. Hankkeessa kehitetään myös menetelmiä, joilla voidaan arvioida maaperän happamuuspotentiaalia. Happamuuspotentiaalin avulla voidaan arvioida muodostuvaa happamuus- ja metallikuormituksen suuruutta ja arvioida esimerkiksi kalkitustarvetta. Hankkeen tavoitteena on lisäksi viedä sulfaattimaihin liittyvää tutkimustietoa käytännön toimijoille hankealueella koulutus ja työpajatilaisuuksien muodossa.
Hankkeen tuloksena saadaan käyttöön maasto/kenttälaboratorio-olosuhteissa luotettavia tuloksia antavia entistä nopeampia happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmiä sekä menetelmiä happamuuspotentiaalin arviointiin varsinaisen ympäristöriskin arvioinnin työkaluksi ja toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Hankkeen aikana kehitettäville menetelmille tehdään myös laadun varmistus, jolloin tunnistamiseen parhaiten sopivat menetelmät ovat valmiita hyödynnettäväksi laajempaan käyttöön happamien sulfaattimaiden tunnistamisessa. Tuloksena saadaan lisäksi tieto menetelmien tunnistusmenetelmien soveltuvuudesta maasto/kenttälaboratorio-olosuhteisiin eri maalajeille ja ohjeistus niiden käyttöön. Tuloksena on myös happamiin sulfaattimaihin liittyvän tutkimuksiin perustuvan tiedon lisääntyminen ja leviäminen. Hankkeessa toteutetaan vuorovaikutteista suunnittelua ja aktiivista sidosryhmäyhteistyötä, jonka tuloksena tutkimuslaitosten, julkisten toimijoiden ja yritysten t&k –yhteistyö kehittyy ja tiivistyy.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat nopeamman tunnistusmenetelmän kehittämisestä ja käyttöönotosta hyötyvät tahot mukaan lukien alueen yritykset kuten liikennevirasto, väylärakentajat, yhdyskuntarakentajat, tuulivoima-alan toimijat, turvetuottajat, suunnittelutoimistot. Varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat myös suunnittelu, konsultointi- ja laboratoriopalveluja tarjoavat yritykset, jotka voivat ottaa uudet tunnistusmenetelmät palveluvalikoimaansa ja jatkokehittää ja tuotteistaa niitä. Alueen tutkimuslaitokset hyötyvät alan osaamisen kehittymisestä ja uuden tiedon syntymisestä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnat, Suomen Geoteknillinen yhdistys sekä lupa- ja valvontaviranomaiset. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös kaikki happamien sulfaattimaiden esiintymisalueella toimivat maankäyttäjät ja maanomistajat kuten maa- ja metsätaloustoimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 800
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 396 800
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 460 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 460 000
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Ii, Siikalatva, Tyrnävä, Kempele, Siikajoki, Oulu, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen jo kentällä ennen niiden hapettumista parantaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän rankkasateita, jolloin happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ilmiöt äärevöityvät. Hanke lisää tietoisuutta ympäristöasioista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 8 |
| Vaikutukset välillisesti vastaanottavien vesien tilaan ja sitä kautta eliöstöön. Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja siihen perustuvien elinkeinojen kehittämistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään ympäristötutkimukseen soveltuvia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla voidaan kohdentaa vesien suojelutoimia ja vaikuttaa vesien tilaan positiivisesti. Hanke edistää tietämystä happamista sulfaattimaista ja niiden aiheuttamista riskeistä ympäristölle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 5 |
| Hankkeessa ei toimita Natura2000 alueilla, mutta hankkeessa saavutettavilla tuloksilla odotetaan olevan vaikutuksia myös Natura 2000 alueiden sulfaattimaiden aiheuttamiin ongelmiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Sulfaattimaaongelman tiedostamisella ja sulfaattimaiden aikaisella tunnistamisella voidaan välttää hapettuneiden maamassojen läjittäminen jätemateriaalina. Tämän lisäksi tunnistustuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesten käyttökelpoisuuden arvioinnissa (esim. arvioitaessa hiekan sopivuutta betonin sideaineeksi). Sulfaattimaiden tunnistamisen ja tiedostamisen avulla osataan varautua hapon kestävillä materiaaleilla, jolloin voidaan välttää materiaalien rikkoutuminen syöpymisen takia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Hanke edistää kestävää energiarakentamista esimerkiksi tuulivoimarakentamisen yhteydessä happamilla sulfaattimailla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeella tuetaan paikallisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittämällä happamien sulfaattimaiden jo tunnistamista jo kentällä. Hankkeessa luodaan paikallisille pk-yrityksille uusia liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia, sillä tunnistusmenetelmät voidaan ottaa yritysten palveluvalikoimaan tai yritysten jatkokehitystyön alle. Happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmien kehittäminen nopeampiin ja tarkoituksenmukaisimpiin menetelmiin vähentää erilaisten hankkeiden sulfaattimaakartoitusten kustannuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke kehittää tunnistusmenetelmiä, jotka jäävät kaikkien käyttöön. Kehittämistyön sivutuotteena syntyy tietopohjaa sulfaattimaista ja niiden tunnistusmenetelmistä. Hankkeessa luodaan vuorovaikutusta eri tutkimusalojen, yritysten ja kuntien kesken ja lisätään mm. yrittäjä- ja kuntatoimijoiden tietämystä sulfaattimaista ja niiden aiheuttamista riskeistä toiminnan ja palvelujen kehittämisen pohjaksi. Yrittäjät ja kunnat ovat aktiivisesti mukana hankkeessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
| Happamien sulfaattimaiden tunnistamismenetelmien kehittäminen nopeuttaa väylähankkeiden etenemistä sulfaattimaiden esiintymisalueilla. Tietoisuuden lisääminen väylähankkeissa toimivien keskuudessa vähentää sulfaattimaista muodostuvia alueellisia ympäristöriskejä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Vaikuttaa pitkällä aikavälillä jonkin verran. Hanke edistää luonnonvarojen vastuullista käyttöä ja sitä kautta saatavaa hyvinvointia esimerkiksi virkistyskäyttöarvojen nousun myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Vaikuttaa jossain määrin kun tasa-arvo ymmärretään laajemmin. Silloin lasketaan mukaan alueella asuvien ihmisten oikeus omaan puhtaaseen ympäristöön. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Vaikuttaa jonkin verran. Hanke tukee harvaan asuttujen alueiden elinkeinoja ja ympäristönsuojelua. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Vaikuttaa jonkin verran. Hanke edistää ympäristönsuojelua, tämä vaikuttaa välillisesti myös luonnon- ja kulttuurimaisemaan vesistöjen äärellä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Vaikuttaa merkittävästi. Hankkeen keskeinen tavoite on lisätä osaamista ja kehittää työmenetelmiä, joilla ympäristön ja luonnonvarojen käyttö pidetään kestävällä ja vastuullisella tasolla Hankkeen yksi tavoite on ympäristöosaamisen ja tietoisuuden lisääminen happamien sulfaattimaiden aiheuttamien riskien minimoimiseksi. | ||
Tunnistus -hankkeessa kehitettiin aiempaa nopeampia menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen ja niistä aiheutuvien riskien arviointiin. Hankkeen tavoitteena oli: 1) kehittää maasto/kenttälaboratorio-olosuhteissa luotettavasti toimiva happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmä 2) kehittää menetelmä maaperän happamuuspotentiaalin arvioimiseen ja 3) viedä sulfaattimaihin liittyvää tutkimustietoa käytännön toimijoille.
Tunnistamisen osalta hankkeessa kehitetyn nopeutetun pH inkubaation avulla sekä turve- että mineraalimaanäytteet saadaan tunnistettua luotettavasti huomattavasti aiempaa inkubaatio-menetelmää nopeammin, jopa 2-3 viikon kuluessa. Vetyperoksidihapetuksella mineraalimaanäytteiden tunnistaminen voidaan tehdä jopa välittömästi näytteenoton yhteydessä maasto-olosuhteissa käyttäen vetyperoksidihapetuksen jälkeistä pH(FOX) määritystä ja kokonaisrikki S(FOX) määritystä. S(FOX) soveltuu myös turvenäytteiden tunnistamiseen. Riskinarviointia voidaan maasto-olosuhteissa tehdä vetyperoksidihapetettujen näytteiden kokonaisrikki S(FOX) ja potentiaalinen asiditeetti TPA(FOX) määritysten avulla myös muutamien tuntien sisällä. TPA ei sovellu turvenäytteille.
Happamuuspotentiaalia ja siihen liittyvää happamuusriskinarviointia varten hankkeessa tutkittiin useita menetelmiä, jotka perustuvat rikkipitoisuuteen, rikkispesiaatioon, vetyperoksidihapetetun näytteen jatkoanalysointiin tai inkubaatioasiditeettiin. Tutkimustulosten perusteella menetelmien käytöstä ja soveltuvuudesta pystyttiin luomaan maalajikohtaiset suositukset.
Hankkeessa kehitettyjä tunnistamis- ja riskiarviointimenetelmiä esiteltiin käytännön toimijoille koulutustilaisuuksia, joissa osanottajat harjoittelivat maasto-olosuhteissa maanäytteiden tunnistamista ja riskinarviointia pikamenetelmillä. Pikamenetelmistä kuvattiin myös video-ohje, jossa esitellään tunnistamisen ja riskinarvioinnin lisäksi myös sulfaattimaa-näytteenotto.