Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73063

Hankkeen nimi: Location Independent Manufacturing and Supply – LIMS – Revolutionary Way to Add Value!

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.5.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL20

Puhelinnumero: 0294 462 111

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Kalevi Lohtander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija, Dosentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.lohtander(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 579 455

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritysten liiketoimintaympäristössä suurina haasteina koetaan toimintaympäristön vaihtelevuus sekä jatkuva tarve sopeutua asiakkaiden uusiin vaatimuksiin. Asiakkaiden yksilölliset vaatimukset edellyttävät yritykseltä joustavuutta ja lyhyitä toimitusaikoja. Näiden vaatimusten lisäksi yrityksiltä odotetaan myös kykyä valmistaa pieniä määriä tuotetta kustannustehokkaasti. Suomalaisen pk-teollisuuden asiakkaat ovat hajaantuneet maailmanlaajuisesti, joten moniin potentiaalisiin asiakkaisiin ei päästä käsiksi maantieteellisten seikkojen vuoksi. Erityisesti tästä kärsivät pk-yritykset, joilla ei ole resursseja tai kykyä toimia kaukana kotimarkkinoilta. Pk-yritysten kasvua on rajoittanut myös pieni kotimarkkina.

LIMS-tuotantomallissa tuotanto viedään mahdollisimman lähelle asiakasta kulutuskeskittymissä. Tämän mahdollistaa uudentyyppinen pilvipohjainen ns. Cloud-ERP (LIMS-ohjelmisto) tuotannonohjausjärjestelmä, jossa on huomioitu kunkin kohdeasiakkaan maakohtaiset tarpeet mm. lainsäädännön, verotuksen, tullikäytäntöjen, työaikasäännösten ja kuljetuskustannusten kohdalla. Edellä esitetty tieto saadaan julkisista ns. avoimen datan lähteistä. LIMS-konsepti mahdollistaa tuotannon siirtämisen sinne, missä on saatavilla helposti raaka-ainetta edulliseen hintaan. Edelleen LIMS-konsepti mahdollistaa jätemäärän minimoinnin ja paikallisen infrastruktuurin hyödyntämisen, sekä paikallisen työvoiman käytön ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin lisäämisen myös kohdemaissa, kuitenkin varsinaisen liiketoiminnan säilyessä suomessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Etelä-Karjalan valmistava PK-teollisuus; Vientiteollisuuden tuottavuus ja tehokkuus.

Hankkeesta ovat olleet kiinnostuneita seuraavat yritykset, jotka ovat ilmaisseet kirjallisesti mielenkiintonsa:
Itula Oy
Premekon Oy
LCA-Consulting Oy
Raute Oyj

Lisäksi kiinnostusta on ollut UPM-kymmenen osalta, jossa keskusteluja on käyty Risto Varalan (Manager of Maintenance) kanssa.
Hankkeesta ja sen sisällöstä on keskusteltu Green Energy Showroom / Markku Mäki-Hokkosen kanssa.
Hankkeeseen liittyy mysö mahdollisesti Mevea Oy, jonka kanssa keskustelut ovat kesken aikataulullisista syistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lahden ja Nastolan seudun valmistavat pk-yritykset sekä Tampereen seudun vientiä harjoittavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 056

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 056

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 134 367

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 134 367

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL20

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen tavoitteena on vähentää tuotannosta aiheutuvia haittoja kaikille ihmisille sekä luonnolle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Tuotannon ja logisttikan haittojen vähentämisestä höytyvät kaikki ihmiset tasapuolisesti. Erityisijä hyötyjiä ovat kuitenkin lapset, koska heidän eliniaän odote on korkea ja vaara sairastua erilaisiin sairauksiin on kuitenkin korkea. Saastumista vähentävät pienetkin toimet vähentävät pitkäaikassaurauksien riskiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteiden vaikutukset kohdistuvat yhtäläisesti sekä miehiin, että naisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Vähentämällä kuljetuksia ja hankkimalla hyödykkeitä alykkäästi vähennetään kuljetusten ja sitä kautta polttoaineen tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Merikuljetusten vuoksi euroopassa kuolee vuosittain 60000 ihmistä. Jo pienikin muutos kuljetustarpeessa vähentää turhia kuolemia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 4
Merikuljetusten reitti kaukoidastä eurooppaan muuttunee koillisväylälle lähivuosikymmeninä. Mitä enemmän reitillä on laivaliikennett, sitä enemmän pohjoinen pallonpuolisko kärsii. Etenkin arktisen alueen elämistö on vaaravyöhykkeella. Jo pienikin vähennys vaikuttaa positiivisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Merikuljetukset aiheuttavat rikkipäästöjä huomattavasti enemmän kuin koko maailamn autoliikenne. Vuoden 2007 tilastojen mukaan maailman seitsemän suurinta rahtilaivaa aiheutti saman verran rikkipäästöjä kuin koko maailman autokanta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole arvioitavissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Pystytään vähentämään selvästi turhan kuljetuksen tarvetta. Tuoteiden liikuttamisen sijasta liikutetaan osaamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole arvioitavissa tässä tapauksessa. Kuljetusten osalta voidaan sano kuitenkin, että käyttämällä uusiutuvaa energiaa kuljetusvälineissä voidaan kokonaispäästöjä vähentää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Ymmärtämällä paikallisen tuotannollisen toiminnan merkitys voidaan suosia paikallista hankintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Paikallinen hankinta tarvitsee tuekseen ohjelmistopalveluja, joiden avulla osoitetaan hankintojen taloudellisuus ja kokonaiskannattavuus.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Vähennetään selvästi kuljetusten tarvetta pitkällä aikavälillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 2
Pitkällä aikavälillä luodaan teollisuden murroksesta johtuen kokonaan uusia työpaikkoja, jotka ovat kestäviä ympäristön kannalta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei ole arvioitavissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Edistetään suomen mainetta teollisuus- ja ympäristöosaamisessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole arvioitavissa.
Ympäristöosaaminen 3 5
Ymmärretään tuotannollisen toiminnan vaikutukset ympäristöön entistä paremmin. Osataan ottaa huomioon osaamisen merkitys tuotannossa pelkän halvan tuotteen sijasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ensisijaisena tavoitteena tässä projektissa oli kehittää perustietämys, mitkä ovat E-Karjalan yritysten digitaalisuuden ja erityisesti digitaalisen tuotannon hyödyntämiskeinot! Tietämystä tuotiin esille mukana olleille yrityksille sekä muille yrityksille ja yhteistyöhankkeille. Kerätystä tiedosta, internet- ja kirjallisuuslähteistä ja haastatteluaineistoa luotiin LIMS-konsepti tuotannossa tarvittavan ymmärryksen ja tietämyksen esittämiseski.

Tiedon haluttiin olevan yrityslähtöistä. Tietämys saatiin haastattelemalla kotimaisen pk-teollisuuden yrityksiä ja asintuntijoita. Haastattelujen tavoite oli saada kokemukset ja ymmärrys osatoimijoitten tämänhetkisistä haasteita ja kv. toiminnan mahdollisuuksista. Haastattelujen perusteella luotiin ns. LIMS-tietokanta, jossa käytiin läpi lainsäädännöllisiä, verotuksellisia, kuljetuksiin, tulliin ja tullimaksuihin, työlainsäädäntöön, vapaakauppa-alueisiin, kuljetusehtoihin ja vakuutuksiin liittyviä kysymyksiä ja esitettiin tapa jolla ko. tietoaj voidaan etsiä, luokitella ja käyttää. Hankkeen tuloksena syntynyttä LIMS ohjelmistoa esiteltiin ja kokeiltiin pienimuotoisesti hankeyrityksissä ja yhteistyöprojektissa.

Kehitetty LIMS menetelmä ja sitä tukeva tietokanta/ohjelmisto vastaa niitä odotuksia, joita yritystoiminnassa voi olla valmistustoimintaan ja hankintaan liittyen.