Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73064

Hankkeen nimi: SeBNet - Smart Electric Bus Network Integration

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2017 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Samuli Ranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuli.ranta(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 355 0833

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää ratkaisuja sähköisen joukkoliikenteen ja uusiutuvan sähköenergian tuotannon integraatioon sekä älykkään sähköisen liikenteen hubin toteuttamiseen. Tavoitteiden toteuttamiseksi hyödynnetään digitaalisia simulointityökaluja, laboratoriosimulointia ja pilottitoteutuksia. Pilottitoteutukset mahdollistavat uusien loT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen kehittämisen yhdessä IoT-alan yritysten kanssa. Hankkeen tulokset ovat niin PK-yrityssektorin käytettävissä kuin myös kunnallisten joukkoliikenne- ja energiaviranomaisten hyödynnettävissä skaalautuvien sähköbussijärjestelmien suunnittelussa. Hankkeessa toteutettavalla monialaisella workshop-työskentelyllä tähdätään järjestelmän kokonaisoptimointiin, mikä tuo jatkossa osallistuvalle yrityskonsortiolle pysyvää kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.

Sähköinen liikenne on yksi keskeinen keino parantaa kaupunki-ilman laatua ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sähköinen joukkoliikenne ja sähköbussien latauspisteet asettavat kuitenkin uusia haasteita sähköverkolle. Latauspisteiden vaatimat hetkelliset tehot ovat suuria, mikä kuormittaa sähköverkkoa. Kun sähköbussilinjojen verkosto laajenee, joudutaan latausasemia sijoittamaan myös sellaisille alueille, jossa verkon kuormituskyky voi olla puutteellinen.

Huippukuormien tasaamiseen voidaan käyttää latausasemien yhteyteen rakennettuja akustoja tai muita ratkaisuja. Nämä akustot tarjoavat samalla merkittävän potentiaalin aurinkosähkön hyödyntämiseen latauspisteiden energialähteenä. Latausaseman läheisyyteen asennetun aurinkovoimalan tuotanto voidaan käyttää akkujen lataukseen DC-microgridissä (paikallisessa tasajänniteverkossa). loT -ratkaisuilla energiankäyttöä voidaan edelleen optimoida sekä paikallisesti että verkon tasolla.

Akustolla varustettuun latausasemaan voidaan liittää myös muita sähköisen liikenteen kuormia, kuten yhteiskäyttösähköautoja ja sähköpolkupyöriä. Näin latausasemista muodostuisi sähköisen liikkumisen hubeja, joissa järjestelmästä saadaan paras taloudellinen hyöty. Toinen potentiaalinen sovellus on latausasemien akustojen käyttäminen sähkön markkinahinnan kustannushuippujen tasaamiseen. Tällainen Smart Grid -toiminnallisuus on sekä verkon ylläpitäjän että latausaseman ylläpitäjän intressissä.

Hankkeessa pilotoitujen teknologioiden ja uusien toimintamallien ympärille rakentuu yritysten, tutkimuslaitosten ja kunnallisten toimijoiden innovaatiokeskittymiä, jotka yhdessä voivat muodostaa uusia palvelutarjoamia sekä vahvistaa Suomen asemaa sähköisten joukkoliikenneratkaisujen edelläkävijänä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sähköisen joukkoliikenteen liikkumis- ja infrastruktuuriratkaisuja tarjoavat yritykset ja kunnat, sähköverkkoa ylläpitävät ja sähköä myyvät yritykset, tehoelektroniikan komponentteja ja järjestelmiä valmistavat yritykset, aurinkosähköteknologiaa valmistavat ja myyvät yritykset, IoT -järjestelmiä ja ohjelmistoja tuottavat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaupungit jotka suunnittelevat sähköisen joukkoliikenteen ratkaisuja, Smart Grid -toimintaympäristössä operoivat yritykset, IoT -ratkaisuja tarjoavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 275 478

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 275 478

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 393 540

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 540

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon

Kunnat: Lieto, Naantali, Turku, Salo, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Joukkoliikenteen käyttäjistä enemmistö on naisia ja nuoria. Joukkoliikenteen kestävä kehittäminen vaikuttaakin suoraan naisten arkipäivän elämään. Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alan insinöörikoulutukseen opiskelijoista on naisia noin 10 %. Energia- ja ympäristötekniikan koulutusalalla opiskelijoista naisten osuus on kuitenkin merkittäväti tätä korkeampi, noin 30-40 %. Energiayhtiöiden päätöksentekijöiden sukupuolijakauma on tilastotietojen perusteella vahvasti miesvoittoinen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ammattikorkeakoulun naisopiskelijoiden osoittama kiinnostus energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaan on seikka joka tukee valtavirtaistamista. Naisten myönteisempi suhtautuminen ilmastonmuutosta torjuviin päätöksiin kannustaa sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo pyritään kuitenkin huomioimaan hankkeessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Sähköinen joukkoliikenne edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Diesel-polttoaineiden korvaaminen sähköisellä energialla vähentää kasvihuonepäästöjä ja parantaa ilman laatua.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Sähköisen liikenteen lisääminenn kaikissa muodoissaan hidastaa ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 10
Sähköinen liikenne parantaa ilman laatua, kun pakokaasupäästöt jäävät pois. Tällä on pitkällä aikavälillä positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 10
Pakokaasupäästöjen väheneminen parantaa suoraan kaupunki-ilman laatua. Pidemmällä aikavälillä polttoaineen jakelun väheneminen vaikuttaa myönteiseti pohjavesien pilaantumisriskin kehittymiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Jätteiden määrä vähenee kun foossilisten polttoaineiden käyttö korvataan sähkökäytöllä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Sähköinen joukkoliikenne tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää uusituvia energialäheitä liikenteessä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Hanke tukee paikallisen IoT-yritystoiminnan kehittymistä ja luo sille uusia kehitysympäristöjä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke tuottaa uutta tietoa ja digitaalisia työkaluja.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Sähköinen joukkoliikenne on tärkeässä roolissa liikkumisen kehittämisessä kestävään suuntaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Kaupunki-ilman laadun parantuminen parantaa suoraan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Laadukas joukkoliikenne edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Laadukas joukkoliikenne on myös yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kannalta tärkeä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke antaa alueen ympäristö-osaamiseen positiivisen boostin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin suuritehoisten latausasemien (satojen kilowattien) sähköverkkovaikutuksia sekä simulaatioiden että käytännön mittausten kautta. Varsinkin tarvelatauksen muutaman minuutin kerrallaan kestävät tehopiikin aiheuttavat häiriöitä sähkönjakeluverkkoon. Tilannetta voidaan parantaa merkittävästi lisäämällä paikallisakusto latausasemaan jonka avulla verkosta otettavaa piikkitehoa saadaan leikattua.

Hankkeessa toteutettiin ohjelmisto jonka avulla voidaan optimoida latausverkoston topologiaa käyttökohteeseen ja tarpeeseen sopivaksi.

Aurinkovoimalan integrointia latausaseman yhteyteen tutkittiin simuloimalla. tulokset osoittivat, että paikallinen energiantuotannon potentiaali ominaispäästöjen vähentämiseen on suuri ja akuston avulla latausaseman omavaraisuutta voidaan parantaa n. 10 %

Hankkeessa kehitetyn tehotasoltaan sadasosaan todellisesta skaalatun HIL (Hardware-in-the-Loop) järjestelmän avulla voidaan tulevissa projekteissa tutkia sekä kehittää latausasemien ja/tai paikallisakustojen energianhallintajärjestelmiä ja laitteistoa tullaan myös käyttämään opetuksessa.