Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73077

Hankkeen nimi: ELLE – ENERGIAAN LIITTYVÄN LIIKETOIMINNAN EDISTÄMINEN VARSINAIS-SUOMESSA

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 28.2.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Varsinais-Suomen liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0922305-9

Jakeluosoite: Ratapihankatu 36

Puhelinnumero: 0449075995

Postinumero: 20101

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riikka Maija Leskinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimialapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riikka.leskinen(at)valonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0449075995

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Julkiset hankinnat ohjaavat mittavia rahavirtoja suomalaisissa kunnissa. Hyvillä hankintakäytännöillä on mahdollista tuoda kuntiin uusia innovatiivisia käytäntöjä, lisätä omavaraisuutta sekä elävöittää kotimarkkinoita.

Varsinais-Suomen uusiutuvan energian käyttö on pahasti jäljessä Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian asettamista tavoitteista. Varsinaissuomalaiset kunnat ovat nostaneet esille tarpeen uudenlaisille energiaratkaisuille ja yhteistyömalleille yritysten kanssa. Samaan aikaan kasvuun tähtäävillä innovatiivisia ratkaisuja tarjoavilla yrityksillä on krooninen pula referensseistä ja testialustoista. Yritysten viesti on, että monet vientimahdollisuukset ovat suoraan kytköksissä siihen, onko tekniikoita pilotoitu uskottavissa määrin kotimaassa ja onko niille myös vakuuttavaa kotimaista kysyntää.

Nyt haettavassa hankkeessa edistetään julkisten hankintojen innovatiivisuutta vahvistamalla energia- sekä talotekniikkaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena ovat kuntien kiinteistöt. Hankkeessa kuntien kiinteistöjen perustiedot avataan avoimen datan periaatteiden mukaisesti ja kiinteistöjen energiaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja kehittämistarpeet (mm. uusiutuvan energian mahdollisuudet, energiaremontit, energiatehokkuuden edistäminen) kartoitetaan perusteellisesti.

Tunnistettujen tarpeiden pohjalta yhteistyökunnissa käynnistetään markkinavuoropuhelu palveluita tarjoavien yritysten kanssa. Vuoropuhelun sekä yritysten hyödynnettävissä olevan avatun datan myötä yritysten on mahdollista löytää potentiaalisimmat kunta-asiakkaat sekä tuoda esille kuntien tarpeisiin vastaavia monipuolisia ratkaisuja. Aiemmin kunnat ovat saattaneet itse määritellä hankinnan kohteen valmiiksi vaikka yrityksillä saattaisi olla tarjolla ratkaisuja, jotka olisivat kustannustehokkaampia ja kohteeseen paremmin soveltuvia. Kuntia ja yrityksiä kannustetaan erilaisten innovatiivisten hankintamenettelyiden käyttöön. Vuoropuhelun myötä voidaan myös edesauttaa kuntien mahdollisuuksia erilaisiin investointitukiin ja -instrumentteihin.

Kiinteistöjen perustietojen avaaminen avoimeen rajapintaan, valittujen kiinteistöjen perusteellinen energiakartoitus sekä kuntien ja yritysten välinen tehostettu markkinavuoropuhelu muodostavat hankkeessa lanseerattavan toimintamallin, joka lisää energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian osuutta sekä kuntien ja yritysten yhteistyötä varsinaissuomalaisissa kunnissa.

Hankkeen myötä pk-yritysten osallistuminen kuntien kilpailutuksiin lisääntyy ja yritykset saavat kunnista uusia referenssikohteita sekä liiketoimintamahdollisuuksia. Uuden toimintamallin myötä markkinavuoropuhelu vakiintuu ja vahvistuu kunnissa, mikä houkuttelee markkinoille myös uusia yrityksiä. Innovatiivisten julkisten hankintojen määrä kunnissa kasvaa ja uusiutuvan energian osuus energianlähteenä lisääntyy. Lisäksi kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannukset laskevat energiatehokkuustoimenpiteiden myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Energiaan ja kuntien kiinteistöihin liittyviä palveluita ja ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset. Tärkeänä kohderyhmänä myös yhteistyökunnat, joihin suunnitellut energiatoimenpiteet suuntautuvat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä ovat myös kiinteistöjen käyttäjät. Hyvien markkinavuoropuhelukäytäntöjen levitessä kuntien muillekin toimialoille pääsevät avoimemmista ja osallistavammista hankintamenettelyistä hyötymään myös muiden alojen yritykset. Hyvien esimerkkien levitessä hyötyvät myös muut kunnat/maakunnat ja niiden yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 108 128

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 101 124

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 162 146

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 958

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Loimaan

Kunnat: Mynämäki, Oripää, Kustavi, Lieto, Masku, Koski Tl, Taivassalo, Vehmaa, Pyhäranta, Paimio, Kemiönsaari, Salo, Pöytyä, Turku, Rusko, Aura, Somero, Sauvo, Naantali, Nousiainen, Kaarina, Parainen, Laitila, Loimaa, Raisio, Uusikaupunki, Marttila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tekniset alat ovat perinteisesti miesvoittoisia, kuntasektorilla sukupuolten välinen jakauma on perinteisesti tasaisempi. Sekä kunta- että yrityssektorilta pyritään hankkeen prosesseihin osallistamaan kattavasti kaikkien sukupuolten edustajia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu ja koetaan erittäin tärkeäksi suunnitellussa hankkeessa. Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan mahdollisimman kattavasti huomioon hankkeessa. Toimintaprosesseihin pyritään aktiivisesti tuomaan molempien sukupuolien edustajia, jotta sukupuolten välinen yhteistyö olisi jatkossa entistäkin luontevampaa ja tasaarvoisempaa. Hanke siis tähtää omalta osaltaan tasa-arvon valtavirtaistamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 8
Hankkeen lähtökohtana on energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön lisääminen. Hankkeen kaikki toiminnot lähtevät siitä, että luonnonvarojen kestävää käyttöä lisätään ja kunnissa toimitaan resurssiviisaasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 8
Hankkeen lähtökohtana on energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön lisääminen. Näillä toimenpiteillä on suora vaikutus myös ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämiseen. Päästöjä vähentämällä vähennämme myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 9 7
Kestävät energiaratkaisut ja resurssiviisaus energiankäytössä lisäävät myös ympäristömme hyvinvointia. Hankkeen edistämät kestävät energiaratkaisut tukevat myös kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 7
Kestävät energiaratkaisut ja resurssiviisaus energiankäytössä lisäävät myös ympäristömme hyvinvointia. Hankkeen edistämät kestävät energiaratkaisut tukevat myös pinta- ja pohjavesien sekä maaperän hyvinvointia. Kestävillä energiaratkaisuilla on suora vaikutus myös ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämiseen. Päästöjen vähenemisellä on merkittävä vaikutus ilmanlaatuun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 8
Hankkeen toimenpiteet tähtäävät kestävään energiantuotantoon, jossa käytettävä energia tuotetaan uusiutuvilla lähteillä ja sitä kulutetaan resurssiviisaasti. Hankkeen toimenpiteillä tavoiteltavassa tilanteessa energiamateriaaleja käytetään kestävästi ja jätteen synty minimoidaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 9
Hankkeen toisena pääasiallisena tavoitteena on energiatehokkuuden lisäämisen rinnalla uusiutuvan energian käytön lisääminen kuntien kiinteistöissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hankkeen tavoitteena on paikallisten energia- ja talotekniikkayritysten liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen Varsinais-Suomessa. Hankkeen toimenpiteet elävöittävät kotimarkkinoita ja lisäävät sekä kunnan että yritysten osaamista mm. innovatiivisista kestävistä hankinnoista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 8
Hankkeessa kehitetään julkisten hankintojen ja tehostetun markkinavuoropuhelun avulla innovatiivisia hankintoja sekä mm. erilaisia palveluistamisen ratkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka 7 6
Energiaan liittyy kiinteästi myös erilaiset logistiset ratkaisut, joiden on hankkeen tavoitteiden mukaisesti myös tuettava resurssiviisauden, energiatehokkuuden sekä uusiutuvien energian lisäämisen periaatteita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Sosiaalinen hyvinvointi edistyy, kun uudet kestävää kehitystä ja energian käyttöä edistävät innovaatiot luovat uuttaa yritystoimintaa ja työllisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hankkeessa ei lähtökohtaisesti ole tasa-arvon edistämiseen tähtääviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit kuten erilaiset palveluistamisen muodot todennäköisesti edistävät myös tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 6
Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan yhdessä yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy eri sektoreiden yhteistyön myötä.
Kulttuuriympäristö 4 5
Julkiset kiinteistöt ovat osa kuntiemme kulttuuriympäristöä, niiden kestävä käyttö ja energiaratkaisut edistävät niiden säilymistä.
Ympäristöosaaminen 9 8
Hankkeessa annetaan runsaasti painoa tiedottamiselle. Hankkeen myötä niin yritysten, kuntien edustajien kuin kiinteistöjen hallinnoijien ympäristöosaaminen vahvistuu ja käsitys kestävästä energiankäytöstä sekä mm. markkinavuoropuhelun vaikutuksista kestäviin hankintaratkaisuihin lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Varsinais-Suomen liitto/Valonia toteutti 9/2018 – 2/2020 välisenä aikana ELLE -hanketta (Energiaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen Varsinais-Suomessa)

ELLE-hankkeessa on edistetty innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena olivat kuntien kiinteistöt. Hankkeen toimintamalli perustuu kuntien kiinteistöjen kartoitukseen ja kevennettyihin katselmointeihin, avoimeen dataan sekä kuntien ja yritysten väliseen tehostettuun markkinavuoropuheluun. Samalla pyrittiin lisäämään energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian osuutta varsinaissuomalaisissa kunnissa.
Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Salo, Somero ja Uusikaupunki, joihin suunnitellut energiatoimenpiteet suuntautuivat. Kohderyhmänä olivat yhteistyökuntien ohella energiaan ja kuntien kiinteistöihin palveluita ja ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset.
Energiaan liittyvien kehittämistoimenpiteiden esiin nostamiseksi hankkeessa tehtiin energiakatselmointeja ja avattiin kuntien kiinteistöjen energiatietoja avoimeksi dataksi Lounaistiedon rajapintaan. Lisäksi järjestettiin useita markkinavuoropuhelutilaisuuksia, joissa yrityksillä oli mahdollisuus esitellä esiin nousseisiin tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Jaettavina viestintämateriaaleina laadittiin mm. ehdotukset valaistuksen hankintakriteereiksi sekä informatiiviset kortit kuntakiinteistöjen tyypillisistä energiateknisistä haasteista ja ratkaisuista. Osallistuneiden kuntien valittujen kiinteistöjen energiankulutuksen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia kartoitettiin ns. kevyellä katselmoinnilla. Jokaisesta kevytkatselmoinnista on tehty kunnille oma raportti toimenpide-ehdotuksineen. Lisäksi hankkeen loppuvaiheessa teetettiin ostopalveluna kullekin kunnalle avoimen datan ja kevytkatselmointien perusteella yhteenvetoraportti.
Hankkeen tuloksena syntynyt toimintamalli on monistettavissa ja käytettävissä myös muissa maakunnissa. Hankkeen koostettu yhteenvetoraportti sisältää avoimen datan, katselmoiduista kiinteistöistä laaditut Tyypillisiä kuntakiinteistöjä -energiakortit, kuvaukset markkinavuoropuheluiden teemoista ja keskeisistä havainnoista sekä suosituksia valaistuksen hankintakriteereiksi. Kaikki hankkeen materiaali ja kuvaus toteutetuista toimenpiteistä on koottu saman linkin taakse www.valonia.fi/ellehanke

Laaditut raportit ja yhteenvedot on lähetty tiedoksi osallistuneiden kuntien kunnanjohtajille ja lautakunnille. Materiaalia ovat pyytäneet käyttöön ja levitettäväksi myös Motiva Oy ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa tehty työ kuntien energiatehokkuuden parantamiseksi jatkuu hankkeen päätyttyä.