RR-tietopalvelu -hankekuvaus A73085, 6AIKA:Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: PL 51300

Puhelinnumero: +358 9 310 36123

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite: http://www.hel.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Rantapero-Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.rantapero-laine(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 9 310 36123

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa oppimiseen sekä erilaisiin älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien ja tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Toisena keskeisenä tavoitteena on edistää käyttäjälähtöisten oppimisympäristöjen kehittymistä kuutoskaupungeissa. Kolmantena tavoitteena on luoda hankepartnereille yhteinen viitekehys koskien yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kaupunkien ja käyttäjien yhteiskehittämistä. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteiskehittämiselle toimivat ja selkeät toimintamallit, testata ne käytännössä sekä kuvata ne. Neljäntenä tavoitteena on tuoda esiin kuutoskaupungeissa yrityksille ja muille kehittämistoimijoille tarjolla olevat yhteiskehittämiselle avoimet oppimisympäristöt.
Kehitysympäristöjä voivat olla perus- ja toisen asteen koulut, päiväkodit, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, erilaiset living lab -ympäristöt, virtuaaliset ympäristöt sekä esimerkiksi koko urbaani ympäristö laajemmin. Koko kaupunki oppimisympäristönä voi käsittää julkisia tiloja kuten kirjastot, museot, puistot ja tapahtuma-alueet.
Hankkeessa kehitettävät oppimisympäristötuotteet ja -palvelut voidaan jakaa kuuteen sisällölliseen teemakokonaisuuteen:
● Fyysisten kohteiden kehittäminen älykkäinä ja kestävinä oppimisympäristöinä
● Digitaalisten työkalujen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen tilojen tehokkaassa käytössä
● Virtuaaliset oppimisympäristöt ja lisätty todellisuus
● Oppimis- ja koulutusanalytiikka
● Tuote- ja palvelukehitysympäristöt ja TKI-infra
● Koko kaupunki oppimisympäristönä.
Kukin hankepartneri toteuttaa kokeiluja, demonstraatioita tai pilotteja teema-alueisiin liittyvissä konkreettisissa oppimisympäristöissä avoimen yhteiskehittämisen menetelmin. Toimenpiteisiin osallistuvat kaupungit, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä loppukäyttäjät.
Hankkeen kautta oppimista ja oppimisympäristöjä kehittävien yritysten liiketoimintamahdollisuudet sekä kyky kasvaa ja kansainvälistyä paranevat. Yritykset voivat testata, saada nopeaa ja asiantuntevaa palautetta sekä kehittää edelleen tuotteitaan ja palvelujaan aidoissa käyttöympäristöissä todellisiin tarpeisiin pohjautuen. Yrityksiin, tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin syntyy uutta oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvää osaamista sekä tutkimus- ja koulutustoimintaa. Hankkeen avulla syntyy uusia rakenteita ja toimintamalleja yritysten sekä tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimijoiden ja loppukäyttäjien väliselle yhteistyölle. Käytössä jo olevat toimintamallit kehittyvät entistä paremmiksi. Jo hankkeen aikana on tavoitteena tuottaa uusia oppimisympäristöihin kytkeytyviä kokonaisratkaisuja sekä uusia tuote- ja palveluaihioita. Pidemmällä aikavälillä hanke tukee osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä oppimis- ja oppimisympäristöratkaisuja kehittäviin yrityksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat yritykset. Keskeisenä kohderyhmänä ovat myös tutkimus- ja
koulutusorganisaatiot.

Hankkeeseen kutsutaan mukaan yrityksiä laajasti oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviltä toimialoilta. Yritykset ovat erikoistuneet mm. digitaalisiin oppimisratkaisuihin, tilaratkaisuihin, virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ratkaisuihin (VR ja AR), puhtaisiin (cleantech) ratkaisuihin, avointa dataa hyödyntäviin ratkaisuihin jne. Yritykset edustavat eri kokoluokkia ja kehityskaaren eri vaiheita. Hankkeen toteutukseen osallistuu mm. esihautomo, kiihdyttämö, startupyrityksiä, pk-yrityksiä sekä suurempia veturiyrityksiä.

Hankkeen kanssa yhteistyöhön ovat hakemusvaiheessa lupautuneet eri osatoteuttajien kautta seuraavat yritystoimijat:

Helsingin kaupunki: xEdu (opetusalan yrityskiihdyttämö, jonka ohjelman piirissä syksyllä 2016 on noin 15 startupyritystä), Claned Group, YLE, Telia, Microsoft (yritysten yhteyshenkilöt taustalomakkeessa) itslearning

Tampereen kaupunki: Mediamaisteri, Tawasta, Team Action Zone, 5 More Minutes, Innokampus, Tieto, Telia

Oulun kaupunki: Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, WSP Finland Oy, Sweco Talotekniikka Oy, Lemminkäinen Talo Oy ja Are Oy. Lisäksi mukana on Microsoft Oy.

Espoon kaupunki: Koulu palveluna -kehittäjäyhteisö (mukana noin 20 yritystä), xEdu-yrityskiihdyttämö

Turun kaupunki: Samsung, NordicEdu, Xedu, Premode, Lingsoft, rakennusalan yritykset, Touhula (Yli-Maarian päiväkoti) sekä muut yksityisen varhaiskasvatuksen yritykset, koulutusvientiyritykset, Turku Touring Oy

Oulun ammattikorkeakoulu:
Iot-yritykset: Kionix (Rohm), Haltian, Iprotoxi, KaltIoT, ARM
Rakennuttajat: SYK, OSEKK, Lemminkäinen, RakennusTeho
Arkkitehtitoimistot: alt-arkkitehdit, UKI arkkitehdit, Kanttia2
Ohjelmistoyritykset: Tieto, Nokia
Pelialan-yritykset: Fun Academy, Fingersoft, Ludocraft
Koulutusratkaisut: Finpeda, Discendum, BlackBoard Finland

Tampereen ammattikorkeakoulu: mm. LearningScoop, SkilzzUp, Valaa, Eduix

Turun ammattikorkeakoulu: Lingsoft, Premode ja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Ecophon, Samsung, NordicEdu, Xedu, Premode, Lingsoft, VersoTeq, Cyberlightning, rakennusalan yritykset Touhula (Yli-Maarian päiväkoti) sekä muut yksityisen varhaiskasvatuksen yritykset, koulutusvientiyritykset, Turku Touring Oy, Turun Teknologiakiinteistöt Oy

Yritysjoukko täydentyy hankkeen käynnistyttyä. Valtaosa osallistuvista yrityksistä valitaan mukaan hankkeessa toteutettavan markkinavuoropuhelun ja esimerkiksi kehittämishaasteisiin liittyvien valintaprosessien kautta.

Hankkeen toisena tärkeänä kohderyhmänä ovat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, joita on mukana myös hankekonsortiossa (Oulun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä osana kaupunkiorganisaatioita toimivat ammatillisen koulutuksen organisaatiot). Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Näitä ovat mm. yliopistot, joita pyydetään mukaan kehittämishaasteiden määrittelyyn sekä kokeiltavien ja kehitettävien ratkaisujen seurantaan, arviointiin ja validointiin. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista hyödynnetään hankkimalla niiltä asiantuntijapalveluita kilpailuttamisen kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaupungit ovat tärkeä välillinen kohderyhmä oppimisympäristöjen tarjoajina ja kehittäjinä. Lisäksi oppimisympäristöjen käyttäjät eli oppilaat ja opiskelijat, henkilökunta sekä loppukäyttäjien lähipiiri (mm. oppilaiden vanhemmat) ovat tärkeitä välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 3 379 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 3 297 458

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 5 387 166

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 4 929 235

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun

Kunnat: Turku, Espoo, Tampere, Oulu, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 69, joihin työllistyvät naiset 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Oppimisympäristöjen keskeisimpiä tavoitteita on turvata oppijoiden tasa-arvo. Matemaattis-luonnontieteellis-teknisillä aloilla tyttöjen suhteellinen osuus opiskelijoista vähenee iän karttuessa enemmän kuin kykymittaukset osoittaisivat. Myös teknologia-alan yritysten työntekijöistä 4/5 on miehiä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa tehtävässä avoimessa yhteiskehittämisessä varmistetaan sukupuolten tasa-arvon toteutuminen ja tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa voidaan vaikuttaa mm. mielikuviin teknologia-alasta ei-ihmisläheisenä ja vaikeana. Osallistuminen kokeiluihin ja yhteiskehittämiseen menetelmissä ja siten edistää tyttöjen hakeutumista alalle ja innostaa naisia yrittäjyyteen. Hankkeessa huolehditaan siitä, että kokeiluihin osallistuu tasapuolisesti naisia ja miehiä ja että käyttäjäpalautetta saadaan tasapuolisesti sekä nais- että miespuolisilta osallistujilta. Osallistuvien opettajien sukupuoleen tullaan kiinnittämään huomiota siten, ettei tahallisia vinoumia pääsisi syntymään. Yritysvalmennuksiin ja muihin tapahtumiin pyritään saamaan mukaan sekä miehiä että naisia. Hankkeessa miesvaltainen teknologia-ala ja naisvaltainen opetusala kohtaavat ja samalla murretaan sukupuolittuneita toimintatapoja.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on oppimisympäristöjä kehittävien yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja muiden hankekumppanien kyvykkyyden edistäminen älykkäiden ja kestävien oppimisympäristöjen yhteiskehittämisessä Yritysten tuotteet voivat edistää tasa-arvoa ja kokeiluissa voidaan kiinnittää huomiota myös koulutusvalintoihin, oppimistuloksiin, koulutusalojen ja tutkintojen jakautumiseen, mutta emme pidä sitä tämän hankkeen keskeisimpänä kehittämiskohteena.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	8
Hankkeessa kehitetään oppimisympäristöistä myös kestäviä, älykkäitä ja puhtaita sekä edistetään tilojen tehokasta käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	4	5
Hankkeessa edistetään esim. koulujen energiatehokkuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	3
Kahden edellisen kautta hankkeella on pieni välillinen vaikutus myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	4
Kahden ensimmäisen kohdan kautta hankkeella on pieni välillinen vaikutus myös veteen, maaperään ja ilmaan (myös sisäilma).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hanke ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	7
Hankkeen kautta voidaan vaikuttaa esim. oppimisympäristöinä toimivien uudiskohteiden ja peruskorjauskohteiden kestävyyteen materiaalitehokkuuden ja jätteiden syntymisen ja hyödyntämisen osalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	5	8
Hankkeen kautta vaikutetaan oppimisympäristöjen (mm. uudis- ja korjauskohteet) energiavalintoihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	9
Oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyvää liiketoimintaa edistämällä vahvistetaan paikallisen elinkeinotoiminnan ja -rakenteen kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	9
Oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyvät tuotteet ja palvelut ovat suurelta osin aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka	5	7
Osassa osatoteutuksista erityisesti tulevien oppimisympäristöjen (koulujen) toteutus suunnitellaan siten, että ne sijoittuvat joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	9
Älykkäiden ja kestävien oppimisympäristöjen kehittäminen edistää erityisesti niissä työskentelevien kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	4	8
Hankkeessa tapahtuva yhteiskehittäminen on tasa-arvoista ja avointa kaikille osapuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	8
Oppimisympäristöjen yhteiskehittämisen menetelmiä rakennetaan osana hanketta, jolloin eri osapuolille tarjoutuu tasavertainen mahdollisuus päästä mukaan. Tämä koskee myös eri kulttuuri-, kieli- ym. taustoista tulevia ryhmiä.
Kulttuuriympäristö	4	6
Hanke vaikuttaa enimmäkseen välillisesti kulttuuriympäristöön. Eniten hankkeella on vaikutusta niiden toimenpiteiden kautta, joissa koko urbaani ympäristö on oppimisympäristönä (esim. museot, historialliset kohteet ym.)
Ympäristöosaaminen	6	9
Hanke edistää ympäristöosaamisen kertymistä mm. siten, että hankkeessa testataan ja kehitetään myös ns. puhtaita, kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja. Niiden kehittäminen kytkeytyy erityisesti hankkeessa mukana oleviin uudis- ja peruskorjauskohteisiin (koulut, kampukset, monitoimitalot ym.).

9 Loppuraportin tiivistelmä

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke vahvisti yhteiskehittämisellä ja kokeiluilla liiketoimintamahdollisuuksia yrityksissä, jotka kehittävät oppimisen ja oppimisympäristöjen tuotteita, palveluita ja teknologioita. Lisäksi hanke edisti ja avasi käyttäjälähtöisiä ja yritysten kehittämistoimille avoimia oppimisympäristöjä kaupungeissa.
Hankkeessa olivat mukana Helsingin kaupunki (päätoteuttaja), Espoon kaupunki, Turun kaupunki, Tampereen kaupunki ja Oulun kaupunki, ammattikorkeakoulut Turusta, Tampereelta ja Oulusta sekä Forum Virium Helsinki.
6Aika:Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke vauhditti koko toimialan kehittymistä rakentamalla ja juurruttamalla laajamittaisen yhteiskehittämistoiminnan osallistuneisiin kaupunkeihin ja organisaatioihin. Se lisäsi yritysten osaamista ja ymmärrystä toimintaympäristöstä sekä tuki yritysten tuotekehitystä ja uusia kumppanuuksia merkittävällä tavalla. Hankkeen toiminnassa oli mukana noin 300 yritystä. Siinä tehtiin kaikkiaan noin 200 kokeilua. Hankkeen avulla kehitettiin kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita sekä kehitettiin olemassa olevia ratkaisuja käyttäjälähtöisemmiksi.

Kokeilujen kattoteemoina olivat:
-virtuaaliset oppimisympäristöt ja lisätty todellisuus
-digitaaliset työkalut ja uudet teknologiat (esim. Internet of Things ja digitaaliset oppimisympäristöt)
-koko kaupunki oppimisympäristönä
-oppimis- ja koulutusanalytiikka
-fyysiset kohteet älykkäinä ja kestävinä oppimisympäristöinä
-tuote- ja palvelukehitysympäristöt ja TKI-infra.

Yrityksille järjestettiin lisäksi laajasti erilaisia tilaisuuksia, kuten yritysvalmennuksia ja työpajoja sekä vienninedistämismatkat Britanniaan (Lontoo) ja Yhdysvaltoihin (Piilaakso).
Hanke kehitti, kuvasi ja testasi oppimisympäristöjen yhteiskehittämiseen liittyvät yhteiset toimintamallit. Kokeilut hankkeessa tehtiin useilla toimintamalleilla: ohjelmamuotoisilla haastekierroksilla, yritysten tarpeisiin perustuvilla kokeiluilla ja yksittäisillä innovaatiokilpailuilla. Malleja kehitettiin ja arvioitiin systemaattisesti hankkeen ajan. Niiden pohjalta rakennettiin yhteinen yhteiskehittämisen viitekehys ja laadittiin yhteinen opas yhteiskehittämiseen opetussektorilla.
Kaupungit avasivat hankkeessa oppimisympäristöjä, ja laajemmin koko kaupunkiympäristöä yrityksille käyttäjälähtöistä yhteiskehittämistä varten. Yrityksillä ei ole ollut tarjolla tähän aiemmin mahdollisuuksia yhtä systemaattisesti. Kokeiluja tehtiin päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Hankkeessa kehitettiin myös virtuaalisia oppimisympäristöjä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke