Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73107

Hankkeen nimi: BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: PL 207

Puhelinnumero: 0207438100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teemu Kalevi Riikonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Taloussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teemu.riikonen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6304859

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on lisätä keskisuomalaisten biotalousalan yritysten ravinteiden ja materiaalien kierrätystä, minkä avulla vähennetään jätteiden muodostumista sekä säästetään luonnonvaroja. Hankkeessa kartoitetaan ja testataan kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen ja muovin käytölle kasvualustan materiaalina ja siirretään tieto keskisuomalaisille biotalousyrityksille. Näin edistetään vähähiilisen talouden kehittymistä. Hankkeessa yhdistetään biotalous ja muotoilu uudella innovatiivisella tavalla, joka edistää tulevaisuudessa uusien tuotteiden, palveluiden ja prosessien syntymistä. Lisäksi hankkeessa tiivistetään ja syvennetään yritysten, T&K-toimijoiden sekä tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja osaamista vähähiilisen yhteiskunnan toimintatapojen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Hankkeessa kehitetään ja testataan kierrätyspohjaisia kasvualustaseoksia kaupunki- ja kasvihuoneviljelyyn. Koeseosten ominaisuudet testataan aluksi JAMKin biotalousinstituutissa, jonka jälkeen parhaat seokset valitaan LUKEn kasvihuoneviljelyssä suoritettaviin jatkotesteihin koriste- ja vihannekasveilla.

Lisäksi hankkeessa kehitetään ja testataan biohajoavaa, kierrätyspohjaista sekä muotoiltua kasvualustapakkausta tai ruukkua kaupunkiviljelyyn rinnakkain kasvualustan kanssa. Erilaisten materiaaliseosten ominaisuuksia ja biohajoavuutta testataan JAMKissa laboratoriomittakaavan testeissä. Lupaavimmat seokset valitaan pidempikestoisiin kokeisiin laboratoriossa, kasvihuoneessa sekä osin myös käytännössä. Kierrätyspohjaisen pakkauksen kehittämisessä hyödynnetään muotoiluosaamista ja pakkauksen loppukäyttäjien näkemystä. Hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä yritysten, sidosryhmien sekä kasvualustojen käyttäjien (co-design) kanssa.

Hankkeen tuloksena saadaan selville mitkä tutkittavista kierrätysmateriaaleista ja teollisuuden sivuvirroista soveltuvat kasvualustoiksi ja kasvatusruukkujen/-säkkien ainesosaksi. Lisäksi saadaan tietoa miten ja mitkä kierrätysmateriaalit muodostavat toimivan yhdistelmän kasvualustassa ja/tai ruukkuna/pakkauksena. Kasvualustakäyttäjien ja muotoilijoiden osallistaminen kaupunkiviljelyratkaisujen kehittämiseen takaa sen, että kehitettävät tuoteratkaisut vastaavat käyttäjien tarpeita. Hankkeen tuloksena syntyvä uusi tieto sekä hanketoimijoiden (Luke ja JAMK) kasvualusta- ja materiaaliosaaminen siirtyy keskisuomalaisten biotuoteyritysten käyttöön.

Kierrätyspohjaisten ja biohajoavien kasvualustojen sekä niiden pakkausmateriaalien kehittäminen ja uusien teknologioiden käyttöönotto luo pitkällä aikavälillä uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä edistää vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kehittymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kasvualusta-, lannoite-, biokaasu- ja jätehuoltoalan yritykset, uusia biotuotteita ja pakkausmateriaaleja kehittävät yritykset, muotoilualan yrittäjät ja yhteisöt, teollisuuden sivuvirtoja hyödyntävät yritykset sekä harraste- ja kasvihuoneviljelijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat lannoite- ja kasvualustateollisuus, puutarha-ala, metsäteollisuus, muotoiluteollusuus, vientiyritykset sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet JAMKin opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 295 733

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 292 973

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 365 013

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 361 712

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Saarijärvi, Pihtipudas, Karstula, Äänekoski, Viitasaari, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeella ei ole vaikutusta suokupuolten väliseen tasa-arvoon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeella ei ole vaikutusta sukupuolinäkökulmaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella ei ole vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Hankkeessa etsitään kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen käytölle kasvualustoissa sekä muovin käytölle kasvualustojen pakkausmateriaaleissa. Muovin valmistukseen käytettävä öljy on uusiutumaton luonnonvara sekä turve erittäin hitaasti uusiutuva luonnonvara.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeessa etsitään kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen käytölle kasvualustoissa sekä muovin käytölle kasvualustojen pakkausmateriaaleissa. Muovin valmistukseen käytettävän öljyn tuotanto sekä turpeennosto lisäävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hankkeessa kehitetään muovin korvaavaa pakkausmateriaalia kasvualustoihin, mikromuovijäte vesistöissä aiheuttaa eliöiden tukehtumista ja luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Hankkeessa etsitään kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen käytölle kasvualustoissa, turpeennosto vähentää luonnon monimuotoisuutta. Hanke edistää kaupunkiviljelyä ja kaupunkien viherryttämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hankkeessa etsitään kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen käytölle kasvualustoissa, turpeennosto lisää pintavesien humuskuormitusta. Hankkeessa kehitetään kierrätyspohjaista pakkausmateriaalia muovin tilalle, mikromuovijäte aiheuttaa pintavesien tilan heikentymistä. Hankkeessa kehitetään mädätejäännösten hyötykäyttöä, joka ehkäisee vesistöjen ravinnekuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Hankkeessa etsitään kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen käytölle kasvualustoissa, turpeennosto voi heikentää läheisen Natura-alueen luontokohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 10
Hankkeessa kehitetään materiaalien uusiokäyttöä sekä ravinteiden tehokkaampaa käyttöä, jolloin jätteiden määrä vähenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Mikäli polttoturvetta aletaan korvaamaan uusiutuvilla energianlähteillä, hankkeella on pienoista välillistä vaikutusta tähän. Mikäli polttoturve korvataankin kivihiilellä, vaikutusta ei ole.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Hankkeen avulla pyritään kehittämään paikallista resurssitehokkuutta ja luomaan uusia liiketoimintamahdollisuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 10
Kaupunkiviljely lisää ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tuottaa terveellistä ruokaa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 4
Kaupunkiviljelyllä on vaikutusta kulttuuriympäristön viihtyisyyteen.
Ympäristöosaaminen 8 0
Hankkeessa kehitetään kierrätyspohjaista kasvualustaa, jossa pyritään korvaamaan turve ja muovi kierrätysmateriaalilla. Maailmalla etsitään vaihtoehtoja erityisesti muovin käytölle, joten hanke lisää myös suomalaisen ympäristöosaamisen vientimahdollisuuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä keskisuomalaisten yritysten materiaalien kierrätystä ja vähentää näin jätteiden muodostumista, löytää kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen käytölle kasvualustan materiaalina ja edistää sen myötä vähähiilisen talouden kehittymistä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää kaupunkiviljelyyn soveltuvaa biohajoavaa pakkaus- tai ruukkumateriaalia olevassa olevaa tutkimustietoa soveltaen ja yhdistäen muotoiluosaaminen kasvualustan kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli myös tiivistää ja syventää yritysten, T&K-toimijoiden sekä tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja osaamista vähähiilisen yhteiskunnan toimintatapojen edistämiseksi.

Hankkeen välittömät tavoitteet toteutuivat ja hankkeessa löydettiin useita kierrätyspohjaisia vaihtoehtoja turpeen käytölle kasvualustan materiaalina sekä kehitettiin esimerkiksi kaupunkiviljelyyn soveltuva kompostoituva, kierrätys-/sivuvirtamateriaaleista valmistettava ruukku. Hankkeessa tehtiin hyvää ja tiivistä yhteistyötä useiden yritysten kanssa. Turvetta korvaavien ratkaisujen löytäminen ja niistä tiedottaminen sekä tutkimustulosten tuominen julki vapaasti hyödynnettäviksi antaa uusia mahdollisuuksia vähähiilisiin toimintatapoihin siirtymisessä ja voi osaltaan edistää vähähiilisen talouden kehittymistä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillintää.

Hankkeen toteutus onnistui hankesuunnitelman mukaisesti ja suunnitellut toimenpiteet toteutettiin. Hankkeen aikana havaittiin, että useat sivuvirroista peräisin olevat materiaalit eivät sellaisenaan sovellu suoraan kasvualustakäyttöön, vaan ne tulee ensin käsitellä esimerkiksi kompostoimalla. Kompostoimalla tuotetuista materiaaleista löytyi muutama erittäin lupaava kasvualustaseos.

Hankkeen tuloksena saatiin selville yhteensä viidentoista (15) metsäteollisuuden, saha-/puuteollisuuden,- myllytuotannon ja kemianteollisuuden sivuvirtamateriaalin sekä ruokohelpipohjaisen materiaalin ja kuivikelannan soveltuvuus kasvualustojen ainesosiksi. Edellä mainituista materiaaleista sekoitettiin ja testattiin 44 eri kasvualustaseosta sekä 10 erilaista kompostoimalla tuotettua kasvualustaseosta. Kasvualustaseoksia testattiin mm. kasvatuskokeilla, joita hankkeen aikana toteutettiin lukuisia JAMKin Biotalousinstituutissa sekä LUKEn Piikkiön kasvihuoneissa. Usea kompostoimalla tuotettu kasvualustaseos osoittautui kasvatuskokeiden tulosten perusteella toimivaksi.

Hankkeen tuloksena saatiin tietoa myös em. materiaalien toimivuudesta kasvualustan ruukun valmistuksessa. Kuudella (6) eri reseptillä valmistettuja sekä neljällä (4) eri pinnoitusaineella käsiteltyjä ruukkuja testattiin orvokin ja apilan kasvatuskokeilla JAMKin BioPaavossa ja Biotalousinstituutissa. Kasvatuskokeiden tulosten perusteella kaikki hankkeessa testatut materiaalit soveltuvat ruukkujen valmistamiseen, mutta ruukkujen ja pinnoitteiden kestävyys vaatii vielä kehittämistä.
Kasvualustakäyttäjiä, kasvualustojen valmistajia ja muotoilijoita osallistettiin hankkeeseen mm. ohjausryhmätyöskentelyn kautta, tarjoamalla kasvualustaa testattavaksi kaupunkiviljelijöille sekä järjestämällä hankkeessa loppuwebinaari, johon kutsuttiin toimijoita laajalla rintamalla. Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista laadittiin hankkeen aikana lukuisia julkaisuja sosiaaliseen mediaan sekä puutarha- ja biotalousalan ammattilehtiin. Hankkeen toimintaa esiteltiin myös useassa muiden järjestämässä seminaarissa ja webinaarissa, joiden osallistujat olivat kasvualustatuottajia, kasvualustojen käyttäjiä ja harrastusviljelijöitä. Hankkeen tuloksena syntynyttä uutta tietoa sekä hanketoimijoiden (Luke ja JAMK) kasvualusta- ja materiaaliosaamista jaettiin alan yritysten käyttöön koko hankkeen ajan. Hankkeen tulokset julkaistaan loppujulkaisuna Luken julkaisusarjassa kevään 2021 aikana.

Hankkeessa saatuja tuloksia ja kokemuksia kaupunkiviljelyyn kehitetyistä kasvualustaseoksista sekä kierrätysmateriaalien käytöstä kasvualustoissa on tarkoitus hyödyntää hankkeen jälkeen mm. viherrakentamiseen suunnattujen kasvualustojen kehittämisessä. Tarve viherrakentamiseen soveltuvien kasvualustojen kehittämisestä on tullut esiin hankkeen toteutuksen aikana viherrakentamisen parissa toimivilta yrityksiltä ja toimijoilta. Hankkeessa mukana olleet yritykset voivat hyödyntää hankkeessa saatua tietoa omassa toiminnassaan, ja hankkeen tulokset ovat myös muiden yritysten käytettävissä.