|
|
|
Hankekoodi: A73139
Hankkeen nimi: 6Aika: Tulevaisuuden toimijariippumaton dataintegraatioalusta (CityIoT)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.5.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Puhelinnumero: +358 294 48 0000
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Rousu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Project Manager
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.rousu(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505734763
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Älykkäät kaupungit ja niiden palvelut rakentuvat langattomuuden ja tehokkaan tietojen hyödyntämisen pohjalle. Tietotuotannon automatisoimiseksi kaupungit investoivat erilaisiin sensoriteknologioihin ja etsivät esineiden internetin (IoT) soveltamismahdollisuuksia eri toimialojen palvelutuotannossa ja asiakkaiden palvelemisessa. Kaupunkien haasteena on hahmottaa IoT:n mahdollisuudet, tietoturvallisuus sekä hallita kokonaisuutta tietojen ja teknologioiden eriytymisen estämiseksi.
Kaupunkien nykyiset IoT-alustat ja -laitteet eivät ole yhteensopivia, eikä järjestelmistä ja mittalaitteista kerättyä dataa voida hyödyntää täysimääräisesti. Mittausdata jää liian usein yhdelle toimittajalle, eikä palvelua ole tarjolla välttämättä kaikille. Yhteensopivuusongelmat synnyttävät myös päällekkäisiä järjestelmiä, kun jokainen palveluntuottaja joutuu tekemään oman järjestelmänsä.
Digitalisaation tuoma murros aiheuttaa haasteita myös yrityksille. Avoimet rajapinnat ja avoin dataintegraatioalusta mahdollistavat toimittajakohtaisten siilojen murtamisen ja lisääntyvän yritysten välisen yhteistyön ja tuotteiden kehityksen. Pienet yritykset pystyvät verkottumalla tarjoamaan isompia kokonaisratkaisuja asiakkaille. Avoin dataintegraatioalusta ja pilottiympäristö helpottavat yhdessä toimimista.
Tavoitteena hankkeessa on
-määritellä avoin ja toimijoista riippumaton dataintegraatioalusta ja sen rajapintaehdot sekä yhtenäinen referenssiarkkitehtuuri
-rakentaa IoT-pilotointiympäristö
-aktivoida pk-yritykset pilottien avulla
-mahdollistaa IoT-tietojen hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa
-edesauttaa uusien langattomien teknologioiden kehittymistä
-nopeuttaa kansallisten ja kansainvälisten strategioiden ("digiloikka") toteuttamista Suomessa
Hankkeessa määritellään ja konseptoidaan toimijoista riippumaton referenssiarkkitehtuuri IoT-datan hyödyntämiseen. Hankkeen keskeisenä elementtinä ovat yritysten kanssa toteutettavat pilotit, joissa määritellään kaupunkien kiinteistöjen, rakentamisen, koulutuksen, asumisen ja ympäristön sekä liikenteen infrastruktuureihin liittyvät tarpeet, joita voidaan täyttää IoT-ratkaisuilla. Näissä piloteissa kehitetään teknistä arkkitehtuuria tunnistettuja tarpeita vastaavaksi. Olemassa olevia infrastruktuureja hyödynnetään piloteissa mahdollisuuksien mukaan.
Hankkeen avulla luodaan edellytykset ajantasaiselle IoT:n hyödyntämiselle yritysten tuotekehityksessä. Keskeisenä ajurina on "toimijariippumattomuus", joka mahdollistaa toimiala- ja toimittajasiilojen murtamisen yhtenäisen referenssiarkkitehtuurin ja rajapintamäärittelyjen avulla. Hankkeessa rakennetaan tarvittavat määritelmät ja sovellusarkkitehtuuri kaupunkien IoT-tarpeiden selvittämiseksi ja ratkaisujen kehittämiseksi. Yritykset osallistuvat pilotteihin. Pilottien avulla yritykset pääsevät hyödyntämään uutta innovaatioympäristöä osana omaa tuotekehitysprosessia. Hankkeessa kehitetään uusia data-intensiivisiä palvelu- ja liiketoimintamalleja. Datan visualisointi on myös tärkeää, kun asioita havainnollistetaan loppukäyttäjille. Hankkeen aikana yrityksiä kutsutaan osallistumaan aktiivisesti määrittelytyöhön, piloteihin sekä liiketoimintamallien kehittämiseen.
Tuloksena yritykset pääsevät pilotoimaan omia tuotteitaan ja saamaan asiakkailta palautetta eri tuotekehitysvaiheissa. Kaupunkeihin syntyy tehokkaampia toimintamalleja, luodaan kansainvälisiä edelläkävijäratkaisuja IoT:n hyödyntämiseksi sekä rakennetaan luodun arkkitehtuurin ympärille aktiivinen kehittäjäekosysteemi, jonka kautta yritykset voivat luoda omia ratkaisujaan, vahvistaa osaamistaan ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet erilaisten refenssien aikaansaamiseksi. Näillä toimenpiteillä rakennetaan kansainvälisesti arvostettuja edelläkävijäkaupunkeja ja yrityksille uusia liiketoiminta- ja kansainvälistymismahdollisuuksia sekä referenssikohteita osaamisensa esittelyyn.
Hanke mahdollistaa uusien palveluiden räätälöimisen avoimesta datasta kaikille kaupunkien asukkaille ja siten yhdenvertaisen asukkaiden kohtelun. Avoimen datan pohjalta on mahdollista kehittää palveluita myös erityisryhmien tarpeisiin. Teknologiakeskeisellä alalla sukupuolijakauma poikkeaa valtaväestöstä kehittäjäjoukon ollessa yleensä miesvaltaista. Hanke avaa teknologian välityksellä palveluiden kehittämismahdollisuuden molemmille sukupuolille koulutuksen ja yritysten pilottien kautta. Siten hankkeen avulla palveluiden sisällön tuottamisessa ja käytettävyystutkimuksessa ovat luontevasti mukana sekä miehet että naiset.
Avoin dataintegraatioalusta mahdollistaa useita muutoksia pidemmällä aikavälillä ja antaa pohjaa kestävälle kehitykselle. Dataan pohjautuvat palvelut edistävät kansalaisten hyvinvointia, mahdollistavat resurssien optimointia ja sitä kautta kustannussäästöjä, sekä erilaisten tilannekuvien muodostamisen ja analysoinnin päätöksenteon tueksi.
- yritykset, jotka kehittävät teknologiaa ja ratkaisuja esineiden internetin toimialalla; ohjelmistoyritykset, tietoturva-alan yritykset, erilaiset yritysklusterit. Yksi kohderyhmä on SuperIoT-ekosysteemissä mukana olevat yritykset (www.superiot.fi).
- yritykset, jotka tekevät palveluita datan pohjalta, esimerkiksi kaupunkien infrapalveluita tuottavat liikelaitokset ja osakeyhtiöt, energialaitokset, rakennusyritykset, kiinteistöjen vuokraajat, datan käsittelyyn liittyvät yritykset (www.analytics.plus) sekä kohdeyritykset eri toimialoilta (esimerkiksi valaisu, liikenne, hyvinvointi). Esimerkkeinä mahdollisista kohdeyrityksistä ovat Eltelnetworks, IoLiving, Kaltiot Oy, Pehutec, Haltian, Fourdeg, Symbio, Capricode, Nokia, Philips, Osram, C2 SmartLight, TreLab, Lumine, Labkotec, Wirepas, Elisa, Teleste, Tampereen Vera Oy, Wapice.
- Teknologiatoimittajat, jotka voivat tarjota ratkaisuja IoT-alustakokonaisuuden rakentamiseksi
- käytämme eri kaupunkiseutujen kehitysyhtiöitä sekä HILLA:n yritysekosysteemien kontaktiverkostoja eri toimialojen yritysten tavoittamiseksi sekä tapahtumien ja toimenpiteiden markkinoimiseksi
- kaupungit ja niiden keskeiset toimialat, joiden haasteita ratkotaan yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävän yhteistyön avulla
- tutkimuslaitokset, jotka mahdollistavat infrastruktuureillaan ja osaamisellaan yritysten innovaatiotoiminnan säilymisen ja kehittymisen
- kuntalaiset, joille rakennetaan uusia palveluja sensoritietoihin ja avoimeen dataan perustuen
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 580 381
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 580 381
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 358 779
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 358 779
Maakunnat: Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Oulun
Kunnat: Oulu, Tampere
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| IoT-tiedon keräämisellä ja analysoimisella pyritään saamaan parannuksia veden ja sähkön kulutuksen seurantaan ja sitä kautta resurssien säästymiseen ja kulutustottumuksien muuttumiseen. Hanke mahdollistaa energian käytön tehostumisen IoT-laitteilta saadun tiedon hyödynnettävyyden perusteella, esim. katuvalot pois käytöstä silloin kun ei keskimääräisesti ole liikennettä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hanke mahdollistaa energian käytön tehostumisen IoT-laitteilta saatua tietoa hyödyntämällä. Tämän seurauksena ilmaan joutuvien kasvihuonekaasujen määrä vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hanke mahdollistaa energian käytön tehostumisen IoT-laitteilta saatua tietoa hyödyntämällä. Tämän seurauksena ilmaan joutuvien kasvihuonekaasujen määrä vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Rakennusten kunnon seuranta erilaisilla IoT-laitteilla mahdollistaa energian, veden, sähkön, yms. käytön optimoinnin. Mikäli havaitaan poikkeavaa kulutusta, voidaan havaita rakennusten vikaantumista, suunnitella ennakkoon huoltotoimenpiteitä ja vähentää sitä kautta korjausrakentamista ja jätteiden määrää. IoT-laitteet mahdollistavat jätehuollon logistiikan ja resurssien käytön optimoimisen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Hanke tuo uusia mahdollisuuksia kehittää IoT-laitteisiin ja dataan perustuvia palveluita eri kaupunkien ympäristössä sekä siihen liittyvää digitaalista liiketoimintaa alueilla. Hanke mahdollistaa yritysten aktiivisen osallistumisen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja kokeiluihin avointa toimijariippumatonta dataintegraatioalustaa hyödyntäen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 2 |
| Hankkeessa tehdään suunnitelma avoimen IoT-datan tallentamiselle ja hyödyntämiselle kaupungeissa ja tukeudutaan myös muissa 6-aika-hankkeissa tehtyihin ratkaisuihin. Toimijariippumattoman IoT-datan analyysi mahdollistaa uusien palveluiden kehittämisen sekä kaupunkien että yritysten toimesta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Uusilla avoimen IoT-datan palveluilla ja ratkaisuilla voidaan toteuttaa mm. tilannekuva-analyysiä ja saada lähes reaaliaikaista tietoa liikenteen ongelmista ja tehostaa liikenteen ja logistiikan toimintaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 3 |
| Avoin tietoalusta mahdollistaa IoT-datan avulla toteutettavia liikuntaa edistäviä palveluita. Pilottiympäristöinä ovat mm. kaupungin kiinteistöt, joista saadaan mittaustietoa projektin aikana. Sisäilman laatuun liittyvät mittaustulokset ja niihin tehtävät toimenpiteet edistävät hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke mahdollistaa uusien palveluiden räätälöimisen avoimesta datasta kaikille kaupunkien asukkaille ja siten yhdenvertaisen asukkaiden kohtelun. Avoimen datan pohjalta on mahdollista kehittää palveluita myös erityisryhmien tarpeisiin. Hanke mahdollistaa yritysten liiketoimintalähtöisten palveluiden suuntaamisen sekä miehille että naisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Avoimen IoT-alustan avulla kerätty data mahdollistaa mm. jätehuollon resurssien tehokkaamman käytön. Lisäksi energian (vesi, sähkö yms) jakelun optimointi ja riittävä resursointi on mahdollista, kun datan avulla saadaan tehtyä tilannekuva-analyysi. | ||
6Aika-perheeseen kuuluva "Tulevaisuuden toimijariippumaton dataintegraatioalusta" eli CityIoT-hanke toteutettiin 1.9.2017 ja 31.5.2020 välisenä aikana. Hankkeessa oli viisi osatoteuttajaa: pääkoordinaattorina toiminut Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.
Tulevaisuuden älykkäissä kaupungeissa palvelut ovat sähköisiä, perustuvat langattomaan tiedonsiirtoon ja tietoa hyödynnetään tehokkaasti. Eräs esineiden internetin eli IoT-ratkaisujen ongelma on järjestelmien yhteensopimattomuus. Samaan aikaan kun varsinaisen Internetin vahvuus on yhteensopivissa protokollissa ja muissa teknologioissa, esineiden internetissä tällaista yhteensopivuutta ei ole. Tästä syystä, olemassa olevien IoT-järjestelmien päälle on erittäin vaikeaa tehdä uusia sovelluksia. Samoin datan yhdistäminen useasta IoT-järjestelmästä on hankalaa.
CityIoT-hanke syntyi tarpeesta kehittää kaupunkien digitalisaatiovalmiuksia ja ratkaisuja saada data eri toimittajien tietojärjestelmien ”siiloista” kokonaisvaltaisesti hyötykäyttöön.
CityIoT-referenssiarkkitehtuurin spesifikaatio kokoaa yhteen tiedon datan yhdistämisen palveluista, toiminnallisuuksista, komponenteista ja rajapinnoista, joista älykaupunkien dataintegraatioalusta muodostuu. Hankkeen tuloksena rakennettiin referenssitoteutuksena ei-kaupallinen, avoin, toimijariippumaton IoT-dataintegraatioalusta. Kaupungeille hyödyt avoimen IoT-alustan käytöstä ovat ilmeiset; kaupungit voivat mm. aidosti kilpailuttaa tietojärjestelmähankinnat lukkiutumatta yksittäiseen toimittajaan. Toisaalta avoin IoT-alusta parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuutta kehittää innovatiivisia uusia palveluita kaupungeille.
Hankkeessa toteutetut pilotit tarjosivat kaupungeille mahdollisuuden testata uusia digitaalisia palveluita ja ratkaisuja. Yrityksille pilotit mahdollistivat teknologian testauksen aidossa ympäristössä sekä tilaisuuden ratkaisujen yhdessä kehittämiseen loppukäyttäjien kanssa. CityIoT-hankkeelle pilotit olivat keino testata ja kehittää referenssitoteutukseen luotua FIWARE-alustaa.
Oulussa yritysten kanssa testatut palvelut keskittyivät rakennusten kunnossapidon ja elinkaaren hallinnan parantamiseen. Tampereella toteutettiin katujen ja ulkoalueiden infrastruktuuriin liittyviä kokeiluja, esimerkiksi ulkovalaistuksen älykäs ohjaus, tien kunnon analysointi ja linja-autojen käyttöasteen seuranta.
Noin 160 yrityksen osallistuminen hankkeeseen vahvisti kaupunkien digivalmiuksien kehittämisen kiinnostavuuden ja ajankohtaisuuden. Hankkeessa toteutettiin yli 40 pilottia. Useat yritykset raportoivat hankkeen myötä kehittävänsä uuden tuotteen markkinoille ja start-up yritykset vahvistivat valmiuksiaan uusien tuotteiden kehittämiseen.