Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73146

Hankkeen nimi: Pohjavesivarat osana sinistä biotaloutta – mahdollisuudet monipuolisempaan hyödyntämiseen (POSIBILITI)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0996189-5

Jakeluosoite: PL 413

Puhelinnumero: 0295251000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.syke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VIENONEN SANNA SINIKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.vienonen(at)ymparisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295251738

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vesivarojemme arvo on viime vuosina noussut oikeutetusti aiempaa suurempaan julkiseen tarkasteluun ja niiden merkitystä korostetaan useissa strategioissa sekä kansallisissa ohjelmissa ja selvityksissä (mm. Suomen biotalousstrategia 2014 ja Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman toimintasuunnitelma 2015). Varsinaisia strategisia suunnitelmia pohjavesivarojen laajemmasta hyödyntämisestä ei ole kuitenkaan julkaistu eikä selvitetty toimijalähtöisesti monipuolisen hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Suomessa muodostuvasta pohjavedestä hyödynnetään vain 12 prosenttia. Suomen pohjavesivarat ovat runsaat, mutta jakautuneet alueellisesti epätasaisesti. Ilmastonmuutoksen on tunnistettu aiheuttavan riskejä alueellisesti pohjavesivarojen saatavuudelle ja laadulle. Myös väestönmuutoksella ja muutoksilla maankäytössä voi olla vaikutusta alueellisesti. Pohjavesivaroja käytetään perinteisesti lähes yksinomaan yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden vedenhankinnassa; osuus esimerkiksi virvoitusjuoma- ja kivennäisvesiteollisuudessa on vähäinen. Ulkomaisen pulloveden tuonti on yli 20-kertainen suomalaisen veden vientiin nähden, joten vesiemme hyödyntämiselle on taloudellisestikin ajateltuna suuri potentiaali. Pullotetun veden markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti 5-7 prosentin vuosivauhdilla. Myös globaalin vesikriisin vaikutuksia ennakoiden tulisi selvittää Suomen pohjaveden kysyntä ja pohjaveden hyödyntämisen reunaehdot kotimaisen jalostusteollisuuden tarpeisiin kansainväliset markkinat huomioiden.

Koillismaalla on runsaat ja laadukkaat pohjavesivarat, ja sininen biotalous, kestävä ja monipuolinen luonnonvarojen hyödyntäminen sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen on jo tunnistettu voimakkaasti osaksi seudullista kehittämistä (mm. Koillismaa 2014+ Elinvoimaohjelma ja Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategia 2015-2020). Myös alueen elintarvikealaa halutaan kehittää monipuolisesti mm. matkailun luoman kysynnän kasvun kautta. Seudulle on juuri valmistunut Koillismaan elintarvikealan kasvuohjelma (Naturpolis Oy). Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tavoitteena on edistää pohjavesivarojen kestävää käyttöä, kulutuksen ja tuotannon kestävyyttä sekä ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Tässä hankkeessa selvitetään kirjallisuuskatsausten, haastatteluiden, vedenlaatuaineistojen tarkastelun ja työpajan avulla reunaehtoja, haasteita ja mahdollisuuksia sekä eri toimijoiden kiinnostusta ja toimintaedellytyksiä pohjavesivarojen monipuolisemman, kestävän hyödyntämisen lisäämiselle Koillismaalla kotimaisen jalostusteollisuuden tarpeisiin tavoitteena kansainväliset markkinat. Hankkeen tuloksista kootaan raportti rahoittajille ja hanketahoille osatehtävittäin. Lisäksi laaditaan kehittämissuunnitelma Koillismaan pohjavesivarojen monipuolisemman, kestävän hyödyntämisen lisäämiselle sekä julkinen yhteenveto hankkeen tuloksista. Yhteenveto julkaistaan mm. SYKEn hankesivulla, josta hankepartnerit voivat linkittää sen omille internetsivuilleen. Lisäksi laaditaan esitys alueen yrityksille siitä, kuinka ne voivat huomioida pohjavesien arvon osana liiketoimintaansa (esim. alueen laadukkaan pohjaveden lisäarvon tuominen esille markkinoinnissa). Hankkeen aikana luodaan yhteistyöverkosto, jonka tarkoitus on jatkossa tarkastella ja luoda toimintalinjaukset pohjavesivarojen kestävälle hyödyntämiselle osana liiketoimintaa.

Hanke toteutetaan välillä 1.9.2017 – 31.3.2019 yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan sekä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n (Panimoliitto) kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset, keskeiset kohderyhmät ovat Koillismaan alueella jo toimivat ja uudet elinkeinoalan yritykset sekä muut mahdolliset toimijat esimerkiksi erityisteollisuuden alalla. Eräs keskeinen kohderyhmä on myös alueen yritystoimintaa tukevat tahot, kuten Naturpolis Oy.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Paikalliset kunnat, alueen puhtaaseen luontoon perustuva yritystoiminta kuten luonnontuotealan yritykset ja matkailu, ja muut tahot, joiden imagoa alueen puhtaiden ja runsaiden pohjavesivarojen hyödyntäminen parantaa. Lisäksi vesilaitokset ja esimerkiksi maanomistajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 68 420

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 481

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 97 743

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 493

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta toteuttavat molempien sukupuolten edustajat ja hankkeen tuloksia voivat hyödyntää molempien sukupuolten edustajat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintamalli mahdollistaa molempien sukupuolten edustajien osallistumisen hankkeen toimintaan tasa-arvoisesti henkilöiden ammatillisen osaamisen perusteella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeessa on mukana kumpaakin sukupuolta edustavia henkilöitä osaamisensa perusteella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hankkeen tavoitteena on selvittää reunaehtoja ja edellytyksiä pohjavesivarojen hyödyntämisen lisäämiselle luonnonvarojen kestävän käytön mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 10
Hankkeen tavoitteena on selvittää reunaehtoja ja edellytyksiä pohjavesivarojen hyödyntämisen lisäämiselle ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 10
Hankkeen tavoitteena on selvittää reunaehtoja ja edellytyksiä pohjavesivarojen hyödyntämisen lisäämiselle luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Hankkeen tavoitteena on selvittää reunaehtoja ja edellytyksiä pohjavesivarojen kestävän hyödyntämisen lisäämiselle siten, että pohjavesivarojen laatu ja riittävyys turvataan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 10
Hankkeen tavoitteena on selvittää reunaehtoja ja edellytyksiä pohjavesivarojen kestävän hyödyntämisen lisäämiselle esimerkiksi Natura 2000-ohjelman kohteiden reunaehtojen mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeen tavoitteena on edistää kotimaista tuotantoa ja siten edistää osaltaan suomalaisen pakkausteollisuuden raaka-aineiden kierrätystä ja vähentää tuontiteollisuuden materiaalilisäystä Suomen kierrätyssysteemiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Hankkeen tavoitteena on edistää kotimaista tuotantoa, jossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta ja vahvistaa alueellista kilpailukykyä hyödyntämällä paikallisia uusiutuvia luonnonvaroja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa alueen jo ennestään vahvaa luontoimagoa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen tavoitteena on edistää kotimaista tuotantoa ja siten osaltaan vähentää logistiikkatarvetta verrattuna ulkomaiseen tuontiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisen pohjaveden hyödyntämistä, millä on terveysvaikutuksia. Tavoitteena on myös edistää tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja luoda siten hyvinvointia uusien yritystoimintojen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hanke on sukupuolineutraali ja osaltaan tukee hankkeen aikana sekä sen jälkeen molempien sukupuolien edustajien toimintamahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, mutta välillisesti hanke edistää alueen imagoa ja kansalaisten toimintamahdollisuuksia siellä.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hanke vahvistaa alueen imagoa, mikä vaikuttaa positiivisesti alueen virkistysalueiden ja muun maiseman arvoon.
Ympäristöosaaminen 4 6
Hanke lisää tietoisuutta alueen pohjaveden määrällisestä ja laadullisesta arvosta sekä pohjaveden monipuolisemmasta hyödyntämisestä. Hankkeella voi olla vaikutusta myös ympäristöosaamisen ja -teknologian kehittymiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tausta ja tavoitteet
Tulevaisuudessa globaalit vesiresurssit vähenevät monissa maissa, mutta kasvavan väestön vedentarve kasvaa. Pohjavesivarojen hyödyntäminen yhä vain syvempää maaperästä ei ole kestävää, ja maaperä vajoaa monilla mantereilla. Terveellinen ja puhdas juomavesi ei ole itsestäänselvyys kaikissa maissa. Suomessa tilanne on toinen.
Vesivarojen arvo on saanut suurempaa huomiota viime vuosina Suomen kansallisissa strategioissa ja ohjelmissa, mutta varsinaisia suunnitelmia pohjavesivarojen tehokkaammasta hyödyntämisestä ei ole tehty. Suomessa on monin paikoin kapasiteettia lisätä pohjaveden hyödyntämistä kestävästi. Vain 12 % pohjavedestä hyödynnetään vuosittain; Koillismaalla luku on 5. Silti Suomeen tuodaan pullovettä miljoonia litroja vuosittain. Tämä ei ole kestävä kehityssuunta.
Eräs Suomen ympäristökeskuksen tavoitteista on edistää pohjavesivarojen kestävää käyttöä. Koillismaalla pyritään luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseen. Tämä projekti pyrki selvittämään yritysten mahdollisuuksia, rajoituksia ja halukkuutta lisätä pohjavesivarojen kestävää hyödyntämistä Koillismaan alueella. Hanke toteutettiin pääosin kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden avulla sekä vertailemalla vedenlaatuaineistoja.
Tulokset
Suomessa on monia pohjavesialueita, mutta ne ovat suhteellisen pieniä ja hajautuneita. Pohjavesivarojen määrää ja laatua uhkaavat tietyt riskit kuten ilmastonmuutos, väestönmuutos ja maankäyttö. Eri skenaarioiden mukaan nämä riskit ovat Koillismaalla vähäiset.
Taivalkosken vesi virtaa Natura 2000 –alueella olevalta Kylmäperän lähteiköltä, joka on Suomen toiseksi suurin. Kuusamo on brändännyt pohjavetensä ensimmäisenä Suomessa: Kuusamon Kirkas – raikasta pohjavettä pumpattuna suoraan jääkautisista hiekkaharjuista. Arviolta vain 3 800 m³ 1-luokan pohjavedestä hyödynnetään Kuusamossa ja Taivalkoskella päivittäin. Vettä muodostuu päivittäin 79 000 m³.
Suomen pohjavesivarojen määrä ja laatu on hyvä. Koillismaan pohjaveden laatu on yleisesti parempi kuin pulloveden – erityisesti ulkomaisen pulloveden. Vettä ei ole tarpeen käsitellä mahdollisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Pohjavettä voidaan hyödyntää paikallisesti tai myydä sellaisenaan sekä käyttää raaka-aineena ruoka- ja juomatuotteissa, lääkkeissä ja kosmetiikassa. Pohjaveden laatua osana tuotteita olisi syytä mainostaa näkyvämmin.
Pohjavettä tulisi hyödyntää myös luontomatkailussa ja sen markkinoinnissa. Koillismaa on tunnettu pääosin puhtaasta luonnosta ja ulkoaktiviteeteista joka vuodenaikana. Luonto- ja elämysmatkailu on kasvava trendi. Tulevaisuudessa Koillismaata voitaisiin markkinoida matkailijoille myös puhtaan ja terveellisen juomaveden avulla, jota saa suoraan maaperästä – tätä voidaan pitää jopa eksoottisena. Luonnon lähteet metsässä ja rakennetut kaivot polkujen varrella voisivat olla suuremmassa roolissa osana luontomatkailun markkinointia.
Matkailijat ovat tietoisia ympäristökysymyksistä maailmanlaajuisesti. He eivät halua ostaa muovipulloja, vaan oman vesipullon täyttämisestä tulee yleinen tapa siellä missä hanaveden laatu on hyvä. Tämän hankkeen haastatteluiden perusteella matkailijat haluavat ostaa paikallista vettä, jos he vesipullon ostavat.
Tämä hanke tuotti kehittämissuunnitelman Koillismaan pohjavesivarojen kestävän käytön lisäämiseksi sekä esityksen Koillismaan yrityksille pohjaveden arvon hyödyntämisestä osana liiketoimintaa kuten myös esitteen alueen hotelleille ja ravintoloille ja muille yrityksille alueen juomaveden laadun korostamiseksi. Esitteet voi tulostaa esimerkiksi hotellihuoneisiin Koillismaalla.
Projektin tiedot
Suomen ympäristökeskus toteutti projektin ajalla 1.9.2017 – 31.3.2019 yhteistyössä Naturpolis Oy:n, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan, Taivalkosken kunnan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Panimoliiton kanssa. Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto, Suomen ympäristökeskus ja Naturpolis Oy.
Projektin nettisivut: www.syke.fi/hankkeet/posibiliti