Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73248

Hankkeen nimi: Energiakaivos

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: Vuorimiehentie 5

Puhelinnumero: 029 503 0000

Postinumero: 02150

Postitoimipaikka: Espoo

WWW-osoite: http://www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lasse Juhani Ahonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lasse.ahonen(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295032522

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kallioperän lämpöenergia tarjoaa hiilivapaan ratkaisumahdollisuuden rakennusten ja lämpöverkkojen energialähteeksi erityisesti Suomen leveysasteilla, mutta tähän saakka vain maan pinnanläheistä lämpöä on hyödynnetty syvimmillään noin 500 metrin syvyyteen ulottuvista lämpökaivoista. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää mahdollisuudet hyödyntää kalliolämpöä syvyysalueelta 500 – 2500 m käyttäen Pyhäsalmen kaivosta tutkimuskohteena. Näillä syvyyksillä kallion lämpömäärä on suurempi kuin lähellä maan pintaa, ja maanalaisissa tiloissa voidaan myös kehittää ja testata uusia tehokkaampia lämmön talteenottotapoja.

Energiastrateginen tavoite on selvittää saatavan lämmön hyödyntämistavat ja –kelpoisuus. Onko saatava lämpövuo hyödynnettävissä osana Pyhäsalmen paikallista energiajärjestelmää, ovatko paikalliset tulokset monistettavissa muualle missä on vastaavia olemassa olevia kalliotiloja tai onko mahdollista kehittää mihin tahansa sopiva yleispätevä konsepti.

Kolmantena tavoitteena on uusien liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yhdyskunnat ja alueelliset energiantuottajat

Hanke tähtää tietoon ja osaamiseen, jota voidaan suoraan soveltaa muilla kaivospaikkakunnilla ja edelleen laajentaen geotermisen energian hyödyntämisestä kiinnostuneet energia-alan yritykset ja teknologiayritykset

Hankkeen konkreettisia tutkimusaikaisia kohderyhmiä ovat projektin osallistujat, Pyhäjärven kunta, Pyhäjärven Energia ja Vesi, Pyhäsalmi Mine Oy, Pohjois-Pohjanmaan alueen yritykset ja muut yritykset, joilla on kiinnostusta geoenergian hyödyntämiseen liittyen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteiskunta ja ympäristö laajasti ottaen: Positiiviset ympäristövaikutukset (hiilivapaa energia), kotimainen energia => kansantalous

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 284 010

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 284 010

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 347 010

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 347 010

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Nivala-Haapajärven

Kunnat: Pyhäjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toiminta on luonteeltaan sukupuolineutraalia
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteuttamiseen osallistuu sekä naisia että miehiä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toiminta on luonteeltaan sukupuolineutraalia

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 10
Maa- ja aurinkoenergiasta saatava hiiletön energialähde on erittäin tärkeä lisäkomponentti Suomessa, koska fossiilista hiiltä muuten korvataan pääasiassa uusiutuvaan hiileen pohjautuvalla energialla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Vähentää CO2-päästöjä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Säästää maanpintaekosysteemiä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
CO2-vapaa, ei lisähaittoja pohjavesioloihin
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Kaivoksen uusiokäyttö
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 6
Geoenergia luetaan uusiutuvaksi
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Uusi geoenergian hyödyntämistapa,jossa innovaatiopotentiaalia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
merkitys vähäinen
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
polttoainekuljetusten väheneminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
positiivinen signaali kaivospaikkakunnalla
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 8 8
Uutta tietoa ja osaamista geoenergia-alalle

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pyhäsalmen kaivoksessa tutkittiin geotermisen energian hyödyntämistä syvyysvälillä 500 – 2500 m. Kaivosympäristön kallioperän termogeologiset olosuhteet tutkittiin tekemällä lämpötilamittaukset 8 syvästä kairareiästä ja määrittämällä 57 kivinäytteen termiset ominaisuudet GTK:n laboratoriossa. Kallioperän lämpötila kasvaa syvemmälle mentäessä keskimäärin 13 astetta/km, geoterminen lämpövuo on näiden määritysten mukaan 38 mW/m2 ja pääkivilajien lämmönjohtavuudet vaihtelevat välillä 2.5 – 3.5 W/mK. Mittaustulosten ja kivilajitietojen pohjalta tehtiin kaivosympäristön termogeologinen malli, jonka perusteella kaivoksen kautta saavutettavissa oleva kallion lämpösisältö on useita terawattitunteja.
Parhaaksi ratkaisuksi syvällä kallioperässä olevan lämmön keräystä ja siirtoa varten esitetään kaivoksen pohjalle sijoitettua lämpökaivokenttää, josta lämpö siirretään maan pinnalle suljetussa lämmönsiirtopiirissä. Lämmönvaihdinratkaisuksi esitetään maanalaisiin porareikiin soveltuvaa ”puoliavointa” kollektorikonseptia, jossa lämpöä kerää muodostuman oma pohjavesi. Kollektorityypin toiminnan testausta varten rakennettiin siirrettävä terminen testilaitteisto, jolla voidaan erilaisten kollektorityyppien testauksen lisäksi tehdä kallioperän termisiä vastetestejä (TRT) porareikäympäristössä.
Porareikälämmönvaihdinten aikariippuvaa käyttäytymistä eri olosuhteissa simuloitiin ja optimoitiin käyttäen Comsol Multiphysics-ohjelmistoa, koaksiaalisen lämmönvaihtimen toimintakyvyn nopeaan testaamiseen erilaisilla parametriarvoilla laadittiin myös Excel-taulukkolaskentaohjelma. Maanalaisten porareikäkenttien toiminnan simulointiin laadittiin sovelluskoodi, jonka avulla voidaan tehdä kenttien aikariippuvaa simulointia, vertailua ja optimointia ilman käyttöaikaan ja kentän geometriaan liittyviä rajoitteita. Laskennassa kenttään syötettävän veden lämpötilaa voidaan muuttaa portaattomasti ja näin simuloida myös kentän toimintaa lämpövarastona.
Samanaikaisesti geotermisen potentiaalin tutkimuksen ja lämmön talteenottomenetelmän kehitystyön kanssa tutkittiin kaivoksesta saatavaan geotermiseen energiaan liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kartoitettiin sekä paikallisen yritystoiminnan tarpeita ja kiinnostusta että uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka selkeästi voisivat hyötyä hiilivapaan lämpöenergian saatavuudesta.
Syvästä kaivoksesta saatava lämpöenergia, mahdollisesti yhdessä pumppuvoimalana toteutettavan sähköenergiavaraston kanssa voivat mahdollistaa Pyhäjärven kaupungin kehittymisen johtavaksi uusien hiilivapaiden energiamuotojen käyttäjäksi ja kehittäjäksi. Suuren mittakaavan sähkö- ja lämpöenergiavarastona toimiva kaivos voi samalla toimia monipuolisena maanalaisena laboratoriona ja tutkimusympäristönä, joka tuottaa tietoa geotermisen energian mahdollisuuksista ja uusista ratkaisuista koko yhteiskunnan käyttöön.