Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73249

Hankkeen nimi: TUDI 4.0 - Teollisuuden digitaalinen uudistuminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 1.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologiakeskus TechVilla Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1579776-1

Jakeluosoite: Kankurinkatu 4-6

Puhelinnumero: 040 176 8712

Postinumero: 05800

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://tudi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Koskela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.koskela(at)techvilla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 660 946

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TUDI 4.0 - Teollisuuden digitaalinen uudistuminen -hanke aktivoi ja osallistaa laajaa toimijajoukkoa kehittämään ja tehostamaan tuotannon prosesseja. Teollisuutemme kilpailukyky edellyttää valmiutta tuottaa kustannustehokkaasti, täsmällisesti, nopeasti ja joustavasti asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita (high mix/low volume). Sisälogistiikan ja materiaalivirran ohjauksen uudet menetelmät ovat keskeisessä roolissa tuottavuusloikan mahdollistajina. Hanke tukee Uudenmaan alueen älykkään erikoistumisen RIS3-strategian kärkiteeman ”Teollisuuden digitaalinen uudistuminen” toteuttamista.

Hankkeen päätavoite on luoda teollisuuteen ja logistiikkaan uusia innovatiivisia toimintamalleja, jotka voivat perustua joko uuteen tietoon tai olemassa olevan tiedon uudenlaiseen soveltamiseen. TUDI 4.0 painottaa soveltavaa tekemistä. Ennen uusien toimintamallien käyttöönottoa yrityksiä aktivoidaan auditointi- ja benchmarking-toimintaan, joissa sovellettavien työvälineiden kehittäminen ja jakaminen on myös hankkeen tavoitteena.

Hankkeessa kerätään tietoa kotimaasta ja kansainvälisesti, luodaan työvälineitä auditoinnin ja benchmarking-työn toteuttamiseen yrityksissä sekä jaetaan tätä osaamista ja näitä menetelmiä (sisältö, menetelmät = oppimateriaali). Hankkeessa edistetään ja madalletaan uusien ratkaisujen käyttöönoton kynnystä ja kytketään yrityksiä osaksi suuryritysten ja kansainvälisiä arvoverkostoja sekä paikallisia toimijoita kansainväliseen tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön.

Hanke edistää ekologista ja taloudellista kestävyyttä mm. digitalisaation tehostaessa materiaalivirran ja logistiikan prosesseja vähentäen luonnonvarojen käyttöä. Toimintaprosessien tehostuminen vähentää
myös energian- ja materiaalinkulutusta, mikä edelleen pienentää mm. hiilidioksidipäästöinä mitattavaa ympäristörasitusta.

Hankkeen tuloksena syntyy:
1. Kotimaisiin ja kansainvälisiin hyviin käytäntöihin perustuvat yleiset auditointi- ja benchmarking-työkalut yritysten omatoimisesti hyödynnettäväksi
2. Itsearvioinnin perusteella yrityksille tarkempi kuva toimintaprosessiensa nykytilasta
3. Ajankohtainen tietopaketti sisälogistiikasta ja materiaalivirroista
4. Yhteenveto digitalisaation käytännön mahdollisuuksista valmistavan teollisuuden materiaalitoimintojen kehittämisessä, "Uuden sukupolven kokoonpanotehdas" materiaalitoimintojen osalta
5. Mahdolliset yhteiset kehittämistoimenpiteet ja kansainväliset t&k -hankekonsortiot, jotka voivat muodostua esim. ALICE/EFFRA- tai Industrial Modernisation Platform -toiminnassa mukana olevien yritysten ja kehittäjien kanssa. (ALICE = Alliance for Logistics Innovation through Collaboration in Europe; European Technology Platform on Logistics).
6. Yritysten kilpailukyky paranee, koska TUDI 4.0 tehostaa yritysten sisälogistiikan prosesseja

Tavoittelemme, että hankkeen verkostoissa ja foorumi-toiminnassa on mukana 60 organisaatiota ja 200 asiantuntijaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Primäärikohderyhminä ovat teollisuuden ja logistiikan yritykset, teknologia/ICT-toimittajat, T&K&I-toimijat. Vähittäis- ja tukkukaupan toimijat voivat olla verrokkiryhmänä materiaalivirran ohjaukseen ja sisälogistiikkaan kytkeytyvissä teemoissa. Teollisuuden toimijat voivat hyödyntää ja soveltaa vähittäis- ja tukkukaupan toimintamalleja ja ratkaisuja, joissa digitaaliset työvälineet ovat jo pitkään olleet prosessien tehostamisen tukena.

Hanke toteutetaan ensisijaisesti Uudenmaan alueella, mutta tämän ei anneta kuitenkaan rajata osallistujia tai referenssi- ja vierailukohteita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa syntyy merkittävä määrä uutta osaamista, jota voivat olla luomassa ja hyödyntämässä asiantuntijaorganisaatiot ja korkeakoulut. Näille sekundäärisille kohderyhmille voi syntyä uutta liiketoimintaa mm. uusien palveluiden muodossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 622

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 319 613

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 412 902

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 411 977

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan

Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Lohja, Vantaa, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Loviisa, Espoo, Hanko, Inkoo, Pukkila, Hyvinkää, Sipoo, Myrskylä, Järvenpää, Lapinjärvi, Askola, Vihti, Kerava, Siuntio, Helsinki, Raasepori, Kauniainen, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teknologinen kehitys sekä yritysten toimitusketjustrategioiden muutokset (JIT, Lean) vaikuttavat tarvittavien fyysisten ominaisuuksien merkityksen vähenemiseen mm. käsiteltävien kappaleiden ja/tai lähetysten keskipainon alenemisena ja siten hankkeella voidaan vaikuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Perinteisesti tuotantotoiminta ja siihen kiinteästi kytkeytyvä materiaalinkäsittely ja logistiikka ovat olleet hyvin miesvaltaisia aloja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Digitalisoituva materiaalinkäsittely ja sisälogistiikka muuttaa työn luonnetta. Hankkeessa esitettävissä muutos- ja kehitysratkaisuissa otetaan huomioon työn kuormittavuus ja kulttuuriset tekijät (esim. moninaisuuden johtaminen (Diversity Management)-periaatteiden mukaisesti mm. kansallisuuden, uskontojen, sukupuoliroolien ja yhteisöllisyyden näkökulmista.)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Digitalisaation, automatisaation ja robotisaation sekä toimintastrategioiden muuttumisen myötä on mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaiselle alalle. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen päätavoite. Hankkeella voidaan silti luoda sellaisia uusia toimintatapoja, jotka mahdollistavat uuden teknologian (esim. avustava puettava ja/tai tukevat/keventävät ratkaisut) sujuvan käytön, ja siten vähentävät esim. työssä vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Digitaaliset työvälineet tehostavat materiaalivirtaa. Toimintaprosessien kehittyessä luonnonvarojen käyttöä vähenee ilman, että lopputuotosten arvo laskee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 9
Toimintaprosessien tehostuminen vähentää energian- ja materiaalinkulutusta, jotka edelleen pienentävät mm. hiilidioksidipäästöinä mitattavaa ympäristörasitusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Digitalisaatio tehostaa toimintamalleja ja vähentää prosessissa tarvittavaa luonnonvarojen käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Materiaalivirtojen tehostaminen vähentää välillisesti ympäristörasitetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tavoitteenamme on, että yksikään hankkeen toimenpide ei kohdistu Natura 2000 -alueille tai näiden lähistölle. Jos kuitenkaan ei ole täysin varmaa, että toimenpiteet eivät heikennä Natura 2000 -ohjelman suojelutavoitteita, tullaan toimenpiteiden vaikutukset arvioimaan tapauskohtaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 9
Materiaalivirtaan ja tuotantotoimintaan liittyvä prosessi on näille yrityksille ydintoimintaa. Hanke tähtää kokonaisvaltaisesi tämän operatiivisen prosessin kehittämissen luomalla uusia innovaatiivisia ratkaisuja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 6
Automatisaatio ja robotisaatio voivat olla kokonaan uusia investointeja, joista päätettäessä voidaan samalla tarkastella mahdollisuutta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Hanke tukee useita erilaisia paikallisia yrityksiä ja arvoketjuja sekä niitä tukevia teknologiatoimittajia/asiantuntijapalveluita muodostaen ekosysteemejä. Hankkeen sekundäärisille kohderyhmille voi syntyä hanketuotosten perusteella uutta liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Hankkeessa syntyy uusia työvälineitä ja toimintamalleja, jotka ovat hankkeen sekundäärisen kohderyhmän (asiantuntijat, korkeakoulut) uusia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hanke kehittää merkittävällä tavalla materiaalivirtoja ja logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeessa otetaan huomion digitalisaation vaikutukset työn muutokseen. Arvioimme myös robotiikan ja automaation vaikutuksia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Uudet ratkaisut vaikuttavat materiaalinkäsittelytyössä vaadittaviin fyysisiin ominaisuuksiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Muuttuva materiaalinkäsittely- ja logistiikkatyö avaa uudenlaisia työmahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hanke voi mahdollistaa vanhojen teollisuuskiinteistöjen monipuolisemman käytön.
Ympäristöosaaminen 2 4
Toiminnan rationalisointi parantaa resurssitehokkuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TUDI 4.0 - Teollisuuden digitaalinen uudistuminen -hanke aktivoi laajaa yritysjoukkoa kehittämään ja tehostamaan sisälogistiikan prosesseja. Hanke toteutti yhteensä 25 materiaalitoimintojen kehittämiseen ja uusiin teknologiaratkaisuihin liittyvää seminaaria/työpajaa/webinaaria. Niissä oli osallistujia yhteensä yli tuhat henkilöä edustaen yli sataa eri organisaatiota.

Hankkeessa kehitettiin yhdessä yritysten kanssa käytännönläheinen menetelmä sisälogistiikan ja materiaalivirran nykytilan katselmointiin. Katselmusmenetelmän tueksi laadittiin ”Tuotannollisen yrityksen materiaalitoimintojen kehittäjän opas”, 54-sivuisessa oppaassa on käytännönläheisesti kuvattu sisälogistiikan vaiheita ja prosesseja sekä niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja. Oppaassa on esitelty materiaalitoimintojen katselmuksen neljä ylätason näkökulmaa ja niiden kolme alateemaa sekä näiden merkitystä tehokkaalle ja toimivalle sisälogistiikalle. Oppaassa annetaan myös käytännönläheiset ohjeet materiaalitoimintojen katselmuksen suorittamiseen. Kehitetyllä työkalulla tehtiin 31 yritysten sisälogistiikan nykytilan katselmointia, joiden tuloksena yritykset saivat arvokasta tietoa sisälogistiikan prosessiensa nykytilasta sekä selkeitä kehittämissuosituksia.

Hankkeessa toteutettiin neljä yritysryhmien pilotointia, joissa oli mukana yhteensä 18 yritystä. Pilotointien teemoina olivat mobiilirobotit ja cobotit, sisälogistiikan yhteiskehittäminen, myynnin ja markkinoinnin digiratkaisut ja toiminnanohjausjärjestelmien käytön tehostaminen. Pilotoinneilla madallettiin uusien ratkaisujen käyttöönoton kynnystä ja aktiivisella tiedottamisella rohkaistiin laajempaakin yritysjoukkoa uudistamaan prosessejaan ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa. Hankkeen aktiivisena viestintäkanavana toiminut TUDI-foorumi keräsikin uusia jäseniä hankkeen aikana yli 200.

Lisäksi hankkeen teemoista laadittiin raportti, jossa kuvataan visio ja tiekartta kohti uuden sukupolven kokoonpanotehtaan materiaalitoimintoja. 135-suvuisessa raportissa kuvataan tulevaisuuden kokoonpanotehtaan kehitystrendejä ja teknologioita, sekä esitetään haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeessa koostettu yritysten näkemys tuotannonmateriaalitoimintojen kehittämisestä lähivuosina.