|
|
|
Hankekoodi: A73314
Hankkeen nimi: GarBot - Robotiikan ja anturitekniikan hyödyntäminen kiertotalouden mittauksissa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 29.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 8000
Puhelinnumero: +358 294 48 0000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kärkkäinen Irja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irja.karkkainen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0294 482 791
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 mukaan yksi älykkään erikoistumisen strateginen tavoite on ICT:n integroiminen eri toimialojen liiketoimintaan. Lisäksi biotalouden kasvua tukevat pilotointi- ja demonstraatiohankkeet kuuluvat maakuntasuunnitelmassa tavoiteltaviin toimenpiteisiin. Myös Maakuntaohjelman 2016-2017 toimintasuunnitelmassa tavoitteena on digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen eri toimialoilla sekä yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen vähähiilisten kuntien kehittämiseksi.
Kiertotalouden prosessien sujuvuus nojautuu pitkälti materiaalien puhtauteen, käytettävään olomuotoon ja kuljetettavuuteen. Erityisesti materiaalien puhtauden toteamisella (mittauksilla) on keskeinen merkitys materiaalin arvon muodostuksessa. Voidaan siis sanoa, että mittauksilla ja automaatiolla lisätään materiaalien arvoa - joko raaka-aineena tai poistamalla epäsopivat raaka-aineet prosessista. Materiaalien mahdollisimman tehokas uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja tukee näin vähähiilisyyden tavoitteita.
Tässä projektissa integroidaan uusin ICT-osaaminen jätteenkäsittelyyn, ympäristömittauksiin ja kiertotalouden edellyttämiin mittauksiin. Projekti vastaa erityisesti elinkeinoelämälähtöisen bio- ja kiertotalouden sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämistarpeisiin. Projekti edistää myös hallituksen kärkihankkeiden tavoitteita.
Projektissa uudistetaan jätteenkäsittelyn arvoketjuja saattamalla yhteen, erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla toimivat teknologiayritykset (monitorointiin erikoistuneet yritykset, anturivalmistajat), automaatio- ja robottivalmistajat sekä jätteenkäsittelyn, kierrätysalan ja ympäristöseurannan yritykset. Projektissa kehitetään ratkaisu jätteiden raivaukseen, käsittelyyn ja lajitteluun hyödyntäen mobiiliparviajattelua. Oulun Ruskon jätekeskukseen luodaan ympäristö, jossa kehitettyjä ratkaisuja pilotoidaan ja demonstroidaan ratkaisujen toimivuuden todentamiseksi. Hanke varmistaa alueella toimiville yrityksille mahdollisuudet kehittää uusia globaaleille markkinoille suunnattuja tuotteita ja palveluita jätehuollon liiketoimintasektoreille, sekä uusien yritysten syntymisen ja houkuttelun Pohjois-Pohjanmaalle. Hankkeessa tutkitaan ja demonstroidaan mahdollisuuksia hyödyntää uusinta ICT osaamista ympäristön tilan seurannassa ja sen laadun varmistuksessa.
Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa hyödyntävä alueellinen yritysten ja toimijoiden yhteenliittymä, joka pystyy tuottamaan arvonlisää kiertotalouteen. Tämä sisältää paikallisten yritysten liiketoimintapotentiaalin kasvattamisen alueellisesti sekä kansainvälisesti, mutta myös uusien yritysten ja toimijoiden huokuttelemisen alueelle osaksi verkostoa. Näkyvimpänä tuloksena ovat eri asteiset demot sekä liikuteltava, skaalautuva, vikasietoinen ja riittävän edullinen automaatioon ja robotiikkaan perustuva kokonaisuus kiertotalouden laadukkaisiin mittauksiin.
Hankkeessa muodostuva verkosto lisää toimijoiden yhteistyötä, liiketoimintaa ja siten edistää alan työllisyyttä. Pitkällä aikavälillä hanke vastaa maailmanlaajuisiin jäteongelmiin (jättikaatopaikat, katastrofiraivaukset, jne) ja näin ollen kehittää myös pitkän aikavälin uutta liiketoimintaa.
Hankkeen kohderyhminä ovat:
* Kiertotalouden eri prosesseihin liittyvät yritykset
* Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt
* Jätehuoltoyritykset (Esim. Kempeleen Jätekuljetus)
* Robotiikkayritykset
* Jätteenkäsittelyautomatiikka yritykset
* Kartoitusyritykset
* Festivaalijärjestäjät
* Anturivalmistajat
* Ympäristöseurantaa tekevät yritykset
* Viranomaiset ja tutkimuslaitokset
- avustusjärjestöt
- yhteiskunta
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 228 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 267
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 281 013
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 236 810
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 10 |
| Hankkeessa tuotetun uuden tiedon ja luodun yritys- ja toimijaverkoston avulla kiertotalouden (jätejakeet, sivutuotteet) materiaalien hyödyntäminen tehostuu. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen välillisenä tuloksena uusien materiaalien tuotanto korvautuu kierrätettyjen materiaalien käytöllä, joka vähentää kasvihuonkaasupäästöjä. Myös kaatopaikkojen päästöjen tarkempi analyysi lisää mahdollisuuksia hyödyntää kaatopaikkakaasuja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Kiertotalouden tehostuminen vähentää uusien raaka-aineiden käyttöä, joka edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Kaatopaikkojen ja kiertotalouden materiaalivarastojen erilaisten päästöjen tarkempi mittaaminen ja analysointi helpottaa päästöjen vähentämistä ja ympäristön ennallistamista. Kasvihuonekaasuja voidaan vähentää tarkemman mittaustiedon ja lajittelun avulla ja edistää siten vähähiilisyyttä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei kohdistu | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hanke parantaa kiertotalouden materiaalien ja jätteiden hyödyntämistä sekä edistää aihepiiriin liittyvää liiketoimintaa | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Tarkempi mittaustieto ja automaattinen lajittelu edistävät uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Hankkeella pyritään parantamaan myös poltettavan jätteen laatua. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa luotava verkosto ja uuden tiedon levittäminen edesauttaa kansainvälisesti kilpailukykyisen kestävän liiketoiminnan syntymistä alueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen avulla saadaan tuotettua lisää ja tarkempaa mittaustietoa kiertotalouden prosesseista ja ympäristön tilasta, joita voidaan myydä palveluna. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 7 |
| Materiaalien kuljetustarve vähenee kiertotalouden tehokkuuden myötä. Uusien raaka-aineiden tuonnin sijaan voidaan hyödyntää alueella jo olemassa olevia materiaaleja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Ympäristön tilan parantuminen edistää ihmisten hyvinvointia. Jätteiden paremman karakterisoinnin myötä niiden haittavaikutukset ihmisille vähentyvät. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tasa-arvoneutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke on yhteiskunnallisesti neutraali. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on kulttuurineutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen joka osiossa katsotaan asioita ympäristön hyödyn kannalta. | ||
Kiertotalouden prosessien sujuvuus nojautuu pitkälti materiaalien puhtauteen, käytettävään olomuotoon ja kuljetettavuuteen. Erityisesti materiaalien puhtauden toteamisella (mittauksilla) on keskeinen merkitys materiaalin arvon muodostuksessa. Voidaankin todeta, että mittauksilla ja automaatiolla lisätään materiaalien arvoa - joko raaka-aineena tai poistamalla epäsopivat raaka-aineet prosessista. Materiaalien mahdollisimman tehokas uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja tukee näin vähähiilisyyden tavoitteita.
Garbot projektissa integroidaan uusin ICT-osaaminen jätteenkäsittelyyn, ympäristömittauksiin ja kiertotalouden edellyttämiin mittauksiin. Projekti vastaa erityisesti elinkeinoelämälähtöisen bio- ja kiertotalouden sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämistarpeisiin. Projektissa uudistetaan jätteenkäsittelyn arvoketjuja saattamalla teknologiayritykset (monitorointiin erikoistuneet yritykset, anturivalmistajat), automaatio- ja robottivalmistajat sekä jätteenkäsittelyn, kierrätysalan ja ympäristöseurannan yritykset samaan verkostoon.
Projektissa kehitetään ratkaisu jätteiden raivaukseen, käsittelyyn ja lajitteluun hyödyntäen mobiiliparviajattelua. Oulun Ruskon jätekeskukseen luodaan ympäristö, jossa kehitettyjä ratkaisuja pilotoidaan ja demonstroidaan ratkaisujen toimivuuden todentamiseksi. Hanke varmistaa alueella
toimiville yrityksille mahdollisuudet kehittää uusia globaaleille markkinoille suunnattuja tuotteita ja palveluita jätehuollon liiketoimintasektoreille, sekä uusien yritysten syntymisen ja houkuttelun Pohjois-Pohjanmaalle.
Hankkeessa tutkitaan ja demonstroidaan mahdollisuuksia hyödyntää uusinta ICT osaamista ympäristön tilan seurannassa ja sen laadun varmistuksessa. Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa hyödyntävä alueellinen yritysten ja toimijoiden yhteenliittymä, joka pystyy tuottamaan arvonlisää kiertotalouteen. Näkyvimpänä tuloksena ovat eri asteiset demot sekä liikuteltava, skaalautuva, vikasietoinen ja riittävän edullinen automaatioon ja robotiikkaan perustuva kokonaisuus kiertotalouden laadukkaisiin mittauksiin.
Garbot hankkeessa tehdyn selvityksen avulla tunnistettiin jätteiden lajitteluun liittyvä ongelma, johon hankkeessa kehitetyllä teknologialla on toimialan kehittymiselle ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisella hyötyä. Jätevirran määrä on valtava ja jätteiden toimittaminen automaattiseen lajitteluprosessiin vaatii manuaalista esilajittelua, jossa käytetään henkilötyövoimaa sekä raskasta konekalustoa. Esilajittelun onnistumisella on suuri merkitys lajitteluprosessin toiminnalle sekä lajiteltujen jakeiden puhtaudelle. Tähän prosessivaiheeseen pyrittiin löytämään ratkaisua kehittämällä hankkeen aikana ratkaisua, jossa yhdistetään oppivaa robotiikka ja anturimittauksia, ja jolla tehostetaan saapuvan materiaalin esilajittelua poistamalla yhtä materiaalia olevia suuria kappaleita ennen materiaalin syöttämistä linjalajittelijalle.
Robotikan tutkimusryhmä kehitti uusia menetelmiä materiaalin automaattiseen tunnistukseen ja antureiden kehitykseen, sekä robotiikan hyödyntämiseen uudella tavalla jätteenkäsittelyketjun tukena. Toteutus muodostui kahdesta järjestelmästä, laboratoriossa mittauksia suorittavasta robotista sekä mobiilirobotista, joka tekee mittauksia ja kartoitusta kenttäolosuhteissa.
Hanke toteutettiin ajalla 1.6.2017 – 28.2.2019 Oulun yliopiston (Oy) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) monitieteisenä yhteishankkeena.