Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73359

Hankkeen nimi: Datasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Viljo Kuuluvainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: viljo.kuuluvainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 670 1695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Väestön hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät haasteet ovat suuria, mutta niihin on mahdollista vaikuttaa ennaltaehkäisevillä hyvinvointipalveluilla. Uudet hyvinvointipalvelut perustuvat yhä enemmän digitaalisuuteen, mutta datan soveltamisessa asiakkaalle lisäarvoa tuottaviksi palveluiksi on vielä paljon kehittämistarpeita.

Saimaa Stadiumi on merkittävä investointi Etelä-Savon maakunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Saimaa Stadiumi koostuu Saimaa Stadiumi Oy:n hallinnoimasta liiketoiminnasta (esim. Saimaa Stadiumi Oy:n hallinnoima liikuntahalli, kuntosali ja palvelut), sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) TKI-toimintaa varten kehitettävästä Älykkäästä Hyvinvointilaboratoriosta (XAMK:n alaisuudessa, Saimaa Stadiumi Oy:stä itsenäisesti, toimiva tutkimuslaboratorio). Tämän hankkeen tavoitteena on käynnistää hyvinvointidatan hyödyntämiseen ja yhdistelemiseen liittyvä kehittämistoiminta Älykkäässä Hyvinvointilaboratoriossa ja määrittää toiminnan perusperiaatteet sekä kehittämisen painopisteet. Hanke on osa kokonaisuutta, jonka toisessa hankkeessa Älykäs hyvinvointilaboratorio tehdään kehittämisympäristön vaatimia investointeja.

Hanke koostuu yhteensä viidestä työpaketista:
1) Kehittämistoiminnan periaatteiden määrittäminen ja tarvekartoitus: Suunnitellaan data-arkkitehtuuri kumppaneilta ja pilottikäyttäjiltä kerättävän alustavan tiedon perusteella. Palveluiden ja toimintamallien kehittäminen sekä datan kerääminen kehittämisympäristössä perustuvat tähän alustavaan malliin ja sitä kehitetään uusien kumppanien ja lisääntyvän tiedon myötä.
2) Kumppanuuksien rakentaminen: Kartoitetaan hankkeen potentiaaliset aktiiviset uudet maakunnalliset ja kansalliset kumppanitahot ja sitoutetaan mukaan kehittämistoimintaan yhteiskehittämisen eri menetelmin. Insentiiveinä kumppaneille ovat vaikuttaminen uuden kehittämisympäristön suunnitteluun, vaikuttaminen siihen mitä dataa kerätään jotta hyödynnettävyys omassa kehitystyössä olisi mahdollisimman hyvä, vaikuttaminen alusta asti uusien omassa työssä hyödynnettävien toimintamallien suunnitteluun, sekä lisääntyvä näkyvyys projektin yhteistyökumppanina.
3) Kilpailutus: Älykäs hyvinvointilaboratorio-hankkeen investointien vaatimusmäärittelyt ja kilpailutus.
4) Data-arkkitehtuurin ja menetelmien kehittäminen: Suunnitellaan tiedonhallinta, tutkitaan ja kehitetään datan hyödyntämisen menetelmiä (esim. prediktiivinen analytiikka) ja arvioidaan menetelmien soveltuvuutta. Täydennetään data-arkkitehtuuria.
5) Dataa hyödyntävät personoidut hyvinvointipalvelut: Käynnistetään digitaalisuuteen perustuvien asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Datan kerääminen kehittämisympäristössä käynnistyy ja samalla testataan ympäristön käytäntöjen toimivuus pilottiryhmillä.

Kokonaisuus rakentuu tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti. Rungon hankkeen etenemiselle muodostavat palvelumuotoiluprosessin työpajat ja verkostokohtainen työskentely.

Pitkällä aikavälillä Älykkään Hyvinvointilaboratorion tavoitteena on olla kansallinen edelläkävijä dataan perustuvien hyvinvointipalveluiden ja sitä tukevien menetelmien kehittämisessä. Sote-sektori, kuntasektori ja yritykset voivat hyödyntää Älykkäässä Hyvinvointilaboratoriossa luotuja toimintamalleja suoraan toiminnassaan, tai välillisesti hyödyntää Älykkään Hyvinvointilaboratorion tuottamaa dataa toimintansa kehittämisessä. Älykkäässä Hyvinvointilaboratoriossa kerätty data ja sen hyödyntäminen uusien palvelujen kehittämisessä tuottaa näyttöön perustuvia toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää maakunnan ja maan hyvinvointihaasteiden ratkaisemisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat hankkeessa rakennettavan kumppaniverkostoon kuuluvat toimijat, kuten Stadiumissa toimivat ja muut Etelä-Savon alueen hyvinvointialan yritykset, hyvinvointialan järjestöt, hyvinvointiteknologiayritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisen sektorin toimijat. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi hankkeen pilottiluonteisiin hyvinvointimittauksiin ja palveluaihioiden testauksiin osallistuvat ihmiset.

Kehitystoiminnan näkökulmasta olemme määritelleet viisi eri toimintamallia, jotka määrittelevät hankkeella ja siitä seuraavalla kehitystoiminnalla tavoiteltavat kohderyhmät.

1) Hanketoiminta, jossa ei ole mukana yhteistyöyrityksiä, hyödyttää eri kohderyhmiä välillisesti lisääntyneen tiedon sekä uusien tuotettujen toimintamallien kautta. Hankkeessa tuotetun datan omistaa hanke, mutta julkaistava tieto on kaikkien käytettävissä.

2) Hanketoiminta, jossa on mukana yhteistyöyrityksiä, hyödyttää mukana olevien yritysten toimintaa suoraan hankkeessa tuotetun tiedon myötä. Hankkeessa tuotetun datan omistaa hanke, mutta soveltuvin osin julkaistava tieto on kaikkien käytettävissä, jolloin myös muut kuin hankkeessa mukana olevat kohderyhmät hyötyvät.

3) Tilaustutkimus yritysten lisäpalveluna loppukäyttäjille. Älykäs Hyvinvointilaboratorio myy tilaustutkimuksena kunnon ja hyvinvoinnin tutkimustietoon perustuvaa testausta ja raportointia. Tällöin Älykäs Hyvinvointilaboratorio on yrityksen alihankkija, joka tuottaa yrityksen myymän palvelun yrityksen asiakkaalle. Tilaustutkimuksena tuotetun datan omistaa loppukäyttäjä jolta tieto on kerätty, mutta datan täysi käyttöoikeus on yrityksellä joka tilaa tutkimuksen. Tällöin tilaustutkimuksessa tuotettu tieto hyödyttää tilaavan yrityksen liiketoimintaa.

4) Kaupungin ja maakunnan palveluita keventävä ja täydentävä tutkimus. Älykäs Hyvinvointilaboratorio tarjoaa tutkimusta kaupungin ja maakunnan palveluiden osana sekä sijasta. Älykäs Hyvinvointilaboratorio tarjoaa testausta terveydenhuollon kautta tulleille asiakkaille, kuten liikuntaneuvottaville (osana liikuntaneuvonnan palvelupolkua), kuntoutujille (osana kuntoutuksen palvelupolkua) sekä ikääntyville (esim. osana Ikäneuvon tai päiväkeskusten toimintaa). Testaukseen osallistuva henkilö omistaa itse datansa ja voi viedä sen mukanaan jatkopalveluita tarjoavalle yritykselle, mikä vauhdittaa yritystoimintaa. Lisäksi Älykäs Hyvinvointilaboratorio tarjoaa kouluille Move-mittausten tekoa sekä mahdollisuuden tutustua tutkimustoimintaan sekä uuteen hyvinvointiteknologiaan.

5) Tilaustutkimus suoraan loppukäyttäjille. Älykäs Hyvinvointilaboratorio tarjoaa tilaustutkimusta suoraan loppukäyttäjille, jotka voivat olla satunnaisia kävijöitä, yritysten työntekijöitä, urheilijoita jne. Älykkäältä Hyvinvointilaboratoriolta loppukäyttäjän suoraan ostama testaus on saman hintaista tai kalliimpaa, kuin kumppaniyritysten kautta ostettu testaus. Tällöin Älykäs Hyvinvointilaboratorio ei vääristä kilpailua, vaan vauhdittaa yritystoimintaa suoraan. Testaukseen osallistuva loppukäyttäjä omistaa datansa ja voi viedä sen mukanaan jatkopalveluita tarjoavalle yritykselle, mikä myös vauhdittaa yritystoimintaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tki- ja opetushenkilöstö. Kohderyhmään kuuluvat myös alueen muut yritykset ja toimijat, jotka hyötyvät hankkeessa käynnistetystä kehittämistoiminnasta pitkällä aikavälillä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat välillisesti kehittämisympäristössä luotujen palvelu- ja toimintamalliaihioiden asiakkaat palvelujen siirtyessä markkinoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 261 949

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 769

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 436 580

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 436 280

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sosiaalisessa osallisuudessa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Miesten odotettavissa oleva elinikä on kuusi vuotta matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Myös sairastavuuden profiilit, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät (esimerkiksi koulutus, työ, toimeentulo, asuminen, ympäristö) ovat naisilla ja miehillä erilaisia. (THL.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan sekä naisille että miehille soveltuviksi ja toimenpiteisiin pyritään saamaan mukaan molempien sukupuolien edustajia. Hankkeessa kehitettävien palveluiden kohderyhmissä huomioidaan molemmat sukupuolet ja erityisesti kohderyhmät, joiden terveydessä on merkittäviä haasteita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen tavoitteet eivät ole ristiriidassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen tavoitteena on terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen. Tämä voi lisätä mm. lihasvoimin liikkumista ja korvata ilmastolle haitallisia liikkumistapoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät liity kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeessa rakennetaan kumppaniverkosto, jonka keskiössä ovat paikalliset hyvinvointi-, terveys- ja liikunta-alan toimijat. Pitkällä aikavälillä hanke edistää paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehitystä monipuolistamalla sitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
Hankkeessa käynnistetään kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa jatkossa uusia aineettomia hyvinvointialan palveluja ja toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa käynnistetään kehittämistyö, jonka tavoitteena on hyvinvointialan digitaalisten palvelujen kehittäminen. Digitaaliset palvelut voivat vähentää esim. yksityisautoilun tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeessa käynnistetään kehittämistoiminta, joka tähtää kansalaisten hyvinvointia edistävien innovatiivisten palveluiden luomiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Asiakassegmentoinnilla on mahdollista kohdentaa hankkeen toimenpiteissä kehitettäviä palveluita erilaisille kohderyhmille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Hankkeen kehittämistyössä pyritään vastaamaan yhteiskunnan terveyshaasteisiin. Tavoitteena on siten vähentää terveydellistä eriarvoisuutta välillisesti, kehitettyjen palveluiden kautta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Savossa oli tarve alueen elinvoimaisuuden edistämiselle rakentamalla uusi kehittämisympäristö Saimaa Stadiumi-monitoimiareenan yhteyteen. Hankkeella pyrittiin vastaamaan hyvinvoinnin edistämisen asiakastarpeisiin ratkaisemalla hyvinvointidatan hyödyntämiseen, omistajuuteen ja yhdistelemiseen liittyviä haasteita. Hankkeen konkreettisina tavoitteina oli määrittää Älykkään Hyvinvointilaboratorion (Active Life Lab) toiminnan perusperiaatteet ja kehittämisen painopisteet sekä käynnistää laboratorion kehittämistoiminta.

Hanke toteutettiin viidessä työpaketissa. Ensimmäisessä määritettiin laboratorion kehittämistoiminnan periaatteet ja suunniteltiin data-arkkitehtuuri kumppaneilta ja pilottikäyttäjiltä kerätyn tiedon perusteella. Tietoa kerättiin kick-off-tilaisuuden ja kolmen työpajan lisäksi lukuisissa tapaamisissa ja palvelujen pilotoinneissa yhdessä sidosryhmien kanssa. Kerätty tieto toimi pohjana hankkeessa kehitetyn datankeruuprotokollan suunnittelussa sekä datankeruualusta Hyviön (mobiiliaovellus) kehittämisessä. Toinen työpaketti keskittyi laboratorion kumppanuuksien rakentamiseen. Hankkeessa kartoitettiin ja luotiin verkostoa laajasti niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Yhteensä tavattiin ja keskusteltiin yhteistyöstä yli 120 sidosryhmäorganisaation kanssa. Varsinaiseen kehittämistoimintaan osallistui kymmeniä organisaatioita, ja kumppanuusverkoston rakentamista jatketaan hankkeen jälkeen.

Kolmas työpaketti sisälsi hankekokonaisuuteen kuuluvan Älykäs hyvinvointilaboratorio-hankkeen investointien vaatimusmäärittelyt ja kilpailutuksen hankintojen toteutuksen. Käytännössä tämä sisälsi fyysisen tutkimusympäristön suunnittelun ja rakentamisen alusta loppuun. Neljännessä työpaketissa kehitettiin data-arkkitehtuurin ja menetelmien hyvinvointidatan keräämiseen. Työpaketin keskeisin toimenpide oli datankeruualustan Hyviön (mobiilipalvelu) kehittäminen testivaiheeseen. Alusta soveltuu hyvinvointidatan keräämiseen yksilöiltä, ja kerättyä dataa voidaan hyödyntää palveluiden vaikuttavuuden arviointiin. Viides työpaketti keskittyi dataa hyödyntävien hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tuloksena useita hyvinvointipalveluja kehitettiin yhdessä sidosryhmien kanssa ja niitä testattiin oikeilla kohderyhmillä. Datan kerääminen kehittämisympäristössä käynnistettiin yhteensä lähes 400:lla tieteellisellä hyvinvointikartoituksella, joilla kerättiin tietoa eri hyvinvointipalveluiden vaikuttavuudesta.

Hanke saavutti tai ylitti sille asetetut tavoitteet useimmilla mittareilla mitattuna. Tulokset suhteessa hankesuunnitelmassa asetettuihin mittareihin:
- MITTARI: on rakennettu malli laboratoriossa käytettävien mittausmenetelmien arviointiin
- TULOS: Kaikki laboratoriossa käytettävät mittausmenetelmät arvioidaan tieteellisen validiteetin perusteella. Vaikuttavuuskonsepti on rakennettu näiden periaatteiden mukaan ja sille on haettu eettinen lupa.
- MITTARI: on kontaktoitu potentiaaliset kumppanitoimijat, joista merkittävä määrä on osallistunut hankkeen toimenpiteisiin
- TULOS: Sidosryhmäorganisaatioita, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä, heille esiteltiin toimintaa tai heidän kanssaan keskusteltiin yhteistyöstä on yli 120 kpl. Noin 25 organisaatiota on osallistunut konkreettisesti hankkeen toimenpiteisiin.
- MITTARI: on määritetty yhdessä sidosryhmien kanssa kehittämisen periaatteet ja painopisteet, tutkimustietoon ja muuhun
lähdeaineistoon perustuen
- TULOS: Sidosryhmiä kuultiin tilaisuuksissa (kick-off, työpajat 4 kpl) ja lukuisissa kahdenvälisissä keskusteluissa. Keskusteluissa ja tilaisuuksissa sekä sidosryhmien kanssa yhteisissä pilotoinneissa kerättyä tietoa hyödynnettiin laboratorion toimintamallin rakentamisessa ja edelleen kehittämisessä.
- MITTARI: kehittämisympäristössä on mukana testiasiakasryhmä/-ryhmiä
- TULOS: Hankkeella saavutettiin lähes 400 vaikuttavuusmittauksissa käynyttä asiakasta eri terveyden edistämisen kumppanien kautta. Lisäksi laboratorion Älysalilla kävi viikoittain 175 treenaavaa asiakasta syksyllä 2019. Lisäksi palvelutestauksia toteuttiin mm. useilla työyhteisöryhmillä.
- MITTARI: kehittämisympäristö on toimintakunnossa eli dataa kerätään pilottiluonteisesti asiakkailta ja data-arkkitehtuuri mahdollistaa datan hyödyntämisen palveluiden kehittämisessä
- TULOS: Lähes 400 vaikuttavuusmittauksissa käynyttä asiakasta eri terveyden edistämisen kumppanien kautta. Lisäksi 175 Älysalilla viikoittain treenaavaa asiakasta syksyllä 2019. Kerätystä datasta on jo tehty julkaisuja ja tuloksia on esitelty eri tilaisuuksissa. Dataa on hyödynnetty kumppanien palveluiden kehittämisessä esimerkiksi työpajatyöskentelyssä. Datankeruualusta eli Hyviö-mobiilipalvelu on testivaiheessa.
- MITTARI: hanke on saanut näkyvyyttä alueellisessa ja valtakunnallisessa mediassa, viestintä sosiaalisessa mediassa on ollut aktiivista, hankkeen artikkelikokoelma on julkaistu
- TULOS: Medianäkyvyys on ollut laajaa erityisesti alueellisessa mediassa, ja lisäksi näykyyttä on saatu kansallisesti (yhteensä 46 mediaosumaa). Hankkeessa tehty julkaisu on saanut hyvää palautetta sidosryhmiltä. Viestintä sosisaalisessa mediassa on jatkossa kehittämisen kohteena.
- MITTARI: mukana olleiden tahojen osaaminen on kasvanut
- TULOS: Tavoitteen toteutumista ei mitattu järjestelmällisesti. Havainnoinnin ja kohderyhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voidaan olettaa, että hankkeen toimenpiteissä osallistuneiden sidosryhmien osaaminen hyvinvointipalveluiden vaikuttavuudesta on kasvanut.