|
|
|
Hankekoodi: A73360
Hankkeen nimi: Digitalia - digitaaliset aineistot käyttöön
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 30.9.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Noora Maarit Talsi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406485020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tieto on nyky-yhteiskunnan tärkeimpiä resursseja. Suuri tietomassa ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan sen arvo syntyy vasta käytössä. Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalian tavoitteena on parantaa digitaalisen tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä.
Hanke saattaa yhteen eri toimijoita digitaalisen tiedonhallinnan, tutkimuksen ja aineistojen käytön edistämiseksi. Yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa kehitetään tarvittavia työkaluja, menetelmiä ja palveluja. Niitä otetaan käyttöön tuotannossa ja alueellisessa liiketoiminnassa.
Tavoitteena on edistää digitaalisen tiedon hyödyntämistä alueen yrityksissä ja kehittää tässä tarvittavaa osaamista. Osallistuvia yrityksiä tuetaan tiedolla johtamisen koko prosessissa tavoitteiden asettamisesta seurantaan ja arviointiin. Yritysten tietoisuus digitaalisista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista lisääntyy ja ne hyödyntävät aineistoja esimerkiksi markkinoinnissa ja palvelulanseerauksissa.
Hankkeessa kehitetään digitaalisen tiedon käsittelyn, esittämisen ja visualisoinnin tapoja. Koska kyse on suurista tietomääristä, toimenpiteillä edistetään erityisesti automaation laajempaa hyödyntämistä digitaalisten aineistojen käsittelyssä ja käyttöön saattamisessa.
Toimenpiteet kohdistuvat tutkimuksen, kirjastojen ja arkistojen yhteiseen digitaaliseen tiedonhallintaan, yritysten tietojohtamisen tukemiseen sekä mahdollisuuteen koota omat henkilökohtaiset tiedot luotettavaan arkistoon.
Pilottien toteutukseen valitaan tietyt rajatut ja valitut aineistot. Tarvittavat työkalut toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Samalla tutkitaan case-aineistojen avaamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Työpaketit ovat 1. Digitaalisesta raakadatasta käyttöön, 2. Työkaluja ja prosesseja raakadatan käsittelyyn, 3. Tiedonlouhinta innovaatioiden etsinnässä, 4. Tiedolla johtaminen sekä 5. Kansalaisarkiston kehittäminen.
Hanke luo Etelä-Savon alueelle digitaalisten tietomassojen hyödyntämisen strategista kehitystä ja osaamista. Hankkeen tuloksena useilla eri kohderyhmillä - arkistot, kirjastot, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja kansalaiset - on paremmat mahdollisuudet käyttää tietoa ja luoda siitä arvoa.
Hankkeen tuloksena sekä käytettävissä olevien rikastettujen ja jalostettujen digitaalisten aineistojen määrä että niiden käyttäjämäärä kasvavat. Digitoidut aineistot saatetaan laajempaan käyttöön ja käyttäjillä on paremmat mahdollisuudet selata, hakea ja jakaa aineistoja.
Yritysten ja yhteisöjen kanssa luodaan uusia konsepteja tiedon hyödyntämiseen. Hanke tuottaa mallin arkistoaineistojen avaamisesta anonymisoinnin avulla, mikä mahdollistaa tietojen uudelleenkäytön ja uudet liiketoiminta-avaukset.
Kansalliskirjaston aineistojen tiedonlouhinta tuottaa sisältöaihioita, jotka auttavat yrityksiä ja yhteisöjä lisäämään palveluiden kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta ja nivovat yritykset osaksi laajempaa historiallista näkökulmaa. Tiedolla johtamisen avulla alueen yritysten on mahdollista tuottaa täsmällisemmin kohdennettuja tuotteita ja palveluita ja ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.
Ensisijaisia kohderyhmiä ovat digitaalista aineistoa säilyttävät ja käyttöön tarjoavat organisaatiot kuten muistiorganisaatiot ja yksityisarkistot erityisesti Etelä-Savon alueella, ja tuleva Memory Campus. Varsinaisiin kohderyhmiin lukeutuvat myös hankkeeseen osallistuvat yritykset Miksei/Visit Mikkeli, Fortune Falls ja Suur-Savon Osuuspankki sekä innovaatiomahdollisuuksien selvittämiseen liittyviä yrityksiä, esimerkiksi Kissakoski, kartanomatkailuyritykset ja Taidekeskus Salmela.
Ensisijaisia kohderyhmiä ovat lisäksi Xamkin TKI-toiminta, digitaalisen tiedonhallinnan koulutus ja informaatioteknologian koulutus. Koulutuksen kanssa Digitalia tekee yhteistyötä tarjoamalla opiskelijoille opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja ja järjestää digitaalisen tiedon kesäkoulun. Opiskelijoilla on aktiivinen rooli: esimerkiksi yamk-opiskelijat voivat toteuttaa monialaisia kehittämisprojekteja ja jatkokehittää TKI-toiminnasta nousevia löydöksiä omiin organisaatioihinsa peilaten. Konkreettisia yhteistyömuotoja ovat kehittämisprojektien ja opinnäytetöiden ohella harjoittelut, joissa opiskelijat osallistuvat Digitalian tuottamien sovellusten jatkokehitykseen.
Xamkin Mikkelin kampuksella kehitetään parhaillaan maakunnan toimijoita yhteen kokoavaa innovaatioekosysteemiä. Toimintaa läpileikkaavia teemoja ovat digitalisaatio, käyttäjälähtöisyys ja kaupallistaminen. Toimijoita ovat yritykset ja julkiset organisaatiot ja niiden henkilöstö, alueen korkeakoulujen tutkijat, opettajat ja opiskelijat sekä kolmas sektori ja kansalaiset. Tavoite on systematisoida innovaatiotoimintaa edistäviä käytäntöjä, mahdollistaa yhdessä ideointia, nopeita kokeiluja ja uutta liiketoimintaa kaupallistamisen kautta.
Sekä digitoitujen lehtiaineistojen että Kansalaisarkiston kohderyhmää ovat Suomesta, paikallisuudesta ja historiasta kiinnostuneet kansalaiset, esimerkiksi tutkijat, sukututkijat, opiskelijat ja harrastajat. Tehtyjen selvitysten (Hölttä, 2016, Matres, 2016) mukaan digi.kansalliskirjasto.fi-palvelua käyttävät mm. sukututkijat ja eri alojen historioitsijat, jotka luovat tarinoita aineistoista omaan sukuun tai paikallisyhteisöön liittyen. Käyttäjistä osa käyttää palvelua harrastuksen tai oman mielenkiinnon vuoksi, osa tekee tutkimusta. Palvelua käytetään myös viranomaisten ja kulttuuriperintöorganisaatioiden markkinoimisen taustatyössä, kirjaprojekteissa, paikallisyhdistyksissä ja luovien alojen yritystoiminnassa (esim. mainostoimistot).
Välillisiä kohderyhmiä ovat Etelä-Savon alue ja Mikkelin kaupunki, tiedotusvälineet sekä erilaiset digitaalisen tiedon uudelleenkäyttäjät: mm. matkailijat, matkailualan yritykset, koululaiset ja eri alojen opiskelijat. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös hankkeeseen osallistuvien yritysten asiakkaat ja sidosryhmät, jotka hyötyvät hankkeessa tuotettavasta tiedosta esimerkiksi paremmin kohdennettuna ja helpommin käytettävänä palveluna.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 575 220
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 560 927
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 958 701
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 937 377
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Digitaaliseen tiedonhallintaan ja arkistointiin siirtyminen vähentää paperiarkistojen määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 7 |
| Tukee Mikkelin kaupungin strategista tavoitetta toimia arkistokaupunkina. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 7 |
| Kehittää digitaalisia palveluita etenkin muistiorganisaatioiden, järjestöjen, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön. Edistää uuden aineettoman pääoman syntymistä erityisesti digitaalisten tietoaineistojen kautta ja kehittää tähän liittyvää osaamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Tukee yhdenvertaisuutta parantamalla aineistojen saatavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Edistää kansalaisten mahdollisuuksia koota yhteen, hallita ja säilyttää omia tietojaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Tukee digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli parantaa digitaalisten aineistojen käytettävyyttä arkistojen, kirjastojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja kansalaisten tarpeisiin. Hankkeen kohderyhmiä olivat erityisesti muistiorganisaatiot (arkistot, kirjastot), koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä eri tieteenaloilla toimivat tutkijat, sukututkijat ja kansalaiset.
Hankkeen asiantuntijat vastasivat työpakettien toteuttamisesta ja hankkeessa tuotetun tiedon levittämisestä. Hankkeen tuloksena syntyi 67 julkaisua. Digitalia piti useita asiantuntijapuheenvuoroja seminaareissa. Lisäksi järjestettiin tiedolla johtamisen seminaaritapahtuma yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle sekä kolme digitaalisen tiedon kesäkoulua, jotka saivat osallistujilta hyvää palautetta.
Xamkissa PDF-asiakirjojen pilkontaa kehitettiin erityisesti massadigitoinnin tarpeisiin. Automatisoimalla pilkonta saavutetaan kustannussäästöjä. Toteutetut ratkaisut ovat kaikkien saatavilla ja edelleen kehitettävissä Githubissa. Asiasanastoihin ja NER-teknologiaan perustuvan sisällönanalysoinnin avulla käyttäjä saa yhdellä silmäyksellä käsityksen asiakirjan keskeisestä sisällöstä. Asiakirjojen anonymisointiin luotiin malli ja sen toteutus. Tämä helpottaa tiedon jatkokäyttöä. Sähköpostien arkistoinnin työnkulusta toteutettiin käyttäjäystävällisempi versio. Sähköpostien arkistointi ja sisällönanalyysi ovat hyödynnettävissä hankkeessa kehitettyjen rajapintojen (API) kautta. Lisäksi toteutettiin arkistoaineiston visualisoinnin VR-pilotti Helsingin pommituksista 3D-ympäristössä sekä julkaistiin avoimet verkko-oppaat digitoinnista ja tiedolla johtamisesta.
Kansalliskirjaston digitoidut lehdet tarjoavat tutkimukselle ja kansalaisille laajan ja monipuolisen aineiston. Tutkijoille tuotettiin uusia avoimia aineistopaketteja ja verkkopalveluun lisättiin uusia aineiston käytettävyyttä parantavia ominaisuuksia: mm. nimien tunnistus ja artikkelien erottaminen Uuteen Suomettareen vuosille 1869-1918 sekä kuvien automaattista luokittelua lehtiaineistoille. Kansalliskirjaston tärkeä uusi yhteistyökumppani oli EU:n Horizon 2020 -ohjelman NewsEye-projekti toukokuusta 2018 alkaen.
Ruralia-instituutti tuotti yhdessä yrittäjien kanssa innovaatioaihioita yritysten edelleen kehitettäväksi liittyen vanhojen digitaalisten lehtiaineistojen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Tämä prosessi kuvattiin ja raportoitiin yhteisjulkaisussa. Samalla lisättiin yritysten tietoisuutta digitaalisten aineistojen mahdollisuuksista.
Hanke kehitti hankeosapuolten verkosto-osaamista, digitaalisten aineistojen käsittelyn osaamista ja valmiuksia laajojen ja monimutkaisten hankekokonaisuuksien hallintaan. Hankkeen tuloksena digitaalisten aineistojen saatavuus ja hyödyntämismahdollisuudet esimerkiksi tutkimustarkoituksiin ovat aiempaa paremmat. Palaute yhteistyökumppaneilta on osoittanut, että Digitalian tuottamista ratkaisuista on ollut konkreettista hyötyä ja ne ovat lisänneet mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja.