|
|
|
Hankekoodi: A73433
Hankkeen nimi: Porotalouden aluetaloudellisten vaikutusten laskentamallin kehittäminen (POROTA)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9
Puhelinnumero: 0295326000
Postinumero: 00790
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ALENIUS VIRPI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiakasvastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Virpi.Alenius(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295324529
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Porotalouden talousvaikutukset heijastuvat porotalouden harjoittajien lisäksi muuhun pohjoisen Suomen aluetalouteen. Porotalouden aluetaloudellisia vaikutuksia on aiemmin laskettu panostuotosmenetelmän sovelluksella. Porotalousyritysten talouskehitystä seurataan erikseen Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämässä porotalouden kannattavuuskirjanpidossa. Aluejaot porotalouden olemassa olevissa tilastoissa, aluetaloudellisten vaikutusten laskennan muissa taloustilastoissa sekä kannattavuuskirjanpidossa poikkeavat toisistaan. Tässä hankkeessa yhdistetään yritystalouden ja aluetalouden aiemmat laskentamenetelmät porotalouden aluetaloudellisten vaikutusten laskennan tilasto- ja sisältöpuutteiden korjaamiseksi. Tavoitteena on toistettavan eri tutkimusalueisiin soveltuvan tiedonkeruu- ja laskentamenetelmän tuottaminen. Vuosittain 75 yrityksestä kerättävä kannattavuuskirjanpitoaineisto muodostaa yhden tietovarannon porotaloudesta. Kannattavuuskirjanpidon laskelmat on tähän mennessä rajattu sisältämään vain poronlihantuotanto. Porotalouden harjoittajat saavat elantonsa kuitenkin monista muistakin lähteistä, joista osa palvelee porotaloutta ja osa hyödyntää poroja. Hankkeessa kannattavuuskirjanpidon tietopohja laajennetaan sisältämään muut porotalouteen liittyvät tulolähteet. Porotalouden aluetaloudellisten vaikutusten aiempi laskenta on koskenut vain alkutuotantoa, joten hankkeessa tarkastelu laajennetaan kattamaan koko tuotantoketju alkutuotannosta jalostukseen ja palvelualoihin. Yksityiskohtaisemman tarkastelun kohteena on lihaketju mutta myös porotalouden sivutuotteiden (nahat, sarvet) taloudellinen merkitys osana kokonaisuutta arvioidaan. Jalostavien yritysten talousvaikutusten lisäksi tavoitteena on arvioida, mikä osuus alueen porotuotteita välittävien ravitsemispalvelujen ja kaupan toimialojen tuotannosta johtuu poronlihasta. Hanke tuottaa yhtenäisemmän tiedonkeruu- ja laskentamenetelmäsovelluksen lisäksi tulokset kolmesta kokeilukunnasta. Porotalousyritysten poronpitoon liittyvän tuotannon lisäksi tuloksena saadaan arvio porotalouden koko tuotantoketjuun liittyvästä tuotannosta. Nyt laskettavien tuotanto-, arvonlisäys- ja työllisyysvaikutusten lisäksi laskenta on jatkohankkeissa edelleen laajennettavissa esimerkiksi verovaikutuksiin sekä kotitalouksien kulutuksen huomioimiseen.
Paliskuntain yhdistys, paliskunnat, porotalousyrittäjät
Keskushallinto: TEM, MMM ja YM
Aluehallinto: Lapin Ely-keskus, Lapin liitto, kunnat, maakunnat
Maankäytön suunnittelun viranomaiset
suuri yleisö
matkailuyritykset
porotalouden tuotteiden jatkojalostusyritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 800
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 034
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 189 663
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 174 258
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen
Kunnat: Muonio, Posio, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Ranua, Kittilä, Salla, Kolari, Simo, Sodankylä, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Savukoski, Inari, Enontekiö, Pello, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 10 |
| Tieto porotalouden aluetaloudellisista vaikutuksista parantaa edellytyksiä arvioida porotalouden merkitystä luonnonvarojen käytöstä päätettäessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa tähdätään porotalousyrittäjien taloudellisen toimeentulon ja porotalouden aluetalousvaikutusten laajempaan selvittämiseen ja sitä kuvaavien mittareiden kehittämiseen kannattavuuskirjanpidon järjestelmän ja hankkeessa kehitettävän aluetalousmallin avulla | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke tuottaa laskentamenetelmän porotalouden aluetalousvaikutusten arviointiin sekä porotalousyritysten kokonaistaloutta kuvaavan aineistomäärittelyn, aineiston ja verkkopalvelun. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävä aluetalouden laskentamenetelmä mahdollistaa poroelinkeinon tuoman alueellisen hyvinvoinnin mittaamisen ja edistämisen mm. yritysten ja hallinnon tasoilla. Kannattavuuskirjanpidon piirissä kehitettävä verkkopalvelu puolestaan edistää porotalousyritysten taloudellista hyvinvointia esim. tuomalla lisää tietoa ja aineistoa yritysten liikkeenjohdon tueksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 5 |
| Porotalouden aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen mahdollistava menetelmä edistää porotalouden tasa-arvoista huomioimista aluetalouden osana | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Porotaloutta koskevia päätöksiä tehdään kunnissa, mutta olemassa olevat tilastot ovat paliskunnittain. Tilastokeskus ei tuota taloustietoa poroihin liittyvästä tuotannosta, sillä kansantalouden tilinpidossa ja aluetilinpidossa poronhoito luetaan osaksi maatalouden toimialaa ja porojen matkailupalvelut luetaan palveluiden toimialaan. Poronlihan jalostus muiden kuin poronomistajien toimesta on elintarviketeollisuutta, joiden tuotteet myy kauppa. Pororuokia valmistavat ravintolat ovat tilastoissa ravitsemispalveluiden luokassa. Poroista saadaan myös raaka-aineita käsitöihin, matkamuistoihin ja taide-esineisiin. Hankkeen tavoite oli tuottaa poroihin liittyvän tuotannon aluetaloudellisten vaikutusten laskentamalli. Hankkeessa kehitettyä laskentamallia kokeiltiin kolmeen kuntaan (Inari, Rovaniemi ja Posio), joista saatiin alustavat tulokset ja kokemuksia tiedonhankinnasta voidaan käyttää mallin jatkokehittämiseen. Valmiin mallin tietoja poroihin liittyvän tuotannon arvosta voidaan käyttää kaikkien aluetasojen päätöksenteon apuna. Laskentamallissa yhdistettiin panos-tuotosmenetelmä ja Luonnonvarakeskuksen kannattavuustutkimuksen yritysaineistoon perustuva kokonaislaskenta poroihin liittyvän tuotannon välittömän ja välillisen aluetalousvaikutusten laskemiseksi. Kokonaislaskelmaa varten tarvitaan yritystietoja eli yksityiskohtaisia taloustietoja yritysten tuotoista ja kustannuksista. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, mistä tulot maantieteellisesti tulevat ja minne hankinnat maantieteellisesti kohdistuvat. Hankkeen onnistumisena voidaan pitää yritysaineistosta tuotetun kokonaislaskelman ja alueellisen panos-tuotosmenetelmän yhdistämisen toimivuutta. Vaikka hankkeen aineistohankinta porotilanmatkailun ja poronlihan pienjalostuksen osalta ei onnistunut suunnitellulla tavalla ja suunnitellussa laajuudessa, niin kuitenkin luotiin raamit näiden alojen talousseurannalle. Mikäli aineistopohjaa aiotaan laajentaa tulevissa hankkeissa, niin yritysten rekrytointiin tiedonluovuttajiksi ja sitouttamiseen on panostettava. Aineiston keruun järjestäminen olisi oltava jonkin paikallisen tai ainakin alueellisen toimijan hallussa, jolla olisi suoraa kosketuspintaa yrittäjiin.