|
|
|
Hankekoodi: A73461
Hankkeen nimi: Barents LOGHUB TornioHaparanda
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 23.10.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TEAM BOTNIA OY
Organisaatiotyyppi: Suuryritys
Y-tunnus: 1508288-9
Jakeluosoite: Pakkahuoneenkatu 1
Puhelinnumero: +358407336980
Postinumero: 95400
Postitoimipaikka: TORNIO
WWW-osoite: www.bothnianbusiness.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kujala Jukka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.kujala(at)tornio.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358047336980
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on selvittää kilpailukykytekjiät, miten TornioHaaparannasta ja sen lähialueista on mahdollisuus kehittyä logistinen solmukohta, johon sijoittumalla yritys voi vahvistaa omaa liiketoimintaansa, lisätä vientituotannon määrää ja saavuttaa uusia asiakaskohderyhmiä. Tavoitteena on edistää olemassa olevien yritysten kilpailukykyä selvittämällä alueen potentiaali tuotaa logistiikka-alan palveluita asiakastarvelähtöisesti. Laaditaan toimenpidesuunnitelma logisten palveluiden kehittämiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 990
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 990
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 199 988
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 199 988
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Tornio
Jakeluosoite: Pakkahuoneenkatu 1
Postinumero: 95400
Postitoimipaikka: TORNIO
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Logistiikkapalvelukeskittymä kokoaa toimijoita ja näin pystytään tehostamaan myös jätteiden keruuta ja materiaalien kierrätystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Välillisesti voi lisätä vähähiilisten energialähteiden käyttöä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Logistiikka-alalla toimivien yritysten vahvistaminen ja uusien palvelumuotojen synty. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Tehostaa alueen logistiikka-alalle aiheutuvia palveluita ja luo mahdollisuuden lisääntyvään liiketoimintaan logistiikka-alalle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Barents LogHub TornioHaparanda –hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama ja hanke on toteutettu 23.10.2017-31.12.2019 Team Botnia Oy:n hallinnoimana. Hankkeessa on keskitytty kahteen osa-alueeseen; Raskaan liikenteen palvelukeskuksen perustamisedellytysten selvittäminen ja raideliikenteen kehittämiseen, jossa tavoitteena oli selvittää ja koota pohjatietoa Pohjoiskalotin rahtien koontiterminaalin rakentumiselle ja nykyisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen niiltä osin kuin infrastruktuurin ja logistiikan kehittämisellä sekä saavutettavuudella ja kuljetusmuotojen vaihtoehdoilla siihen voidaan vaikuttaa. Hankkeessa on toteutettu konsulttityönä selvitystyö molemmissa osa-alueissa ja näiden lisäksi kummassakin osa-alueessa toteutettiin kyselytutkimukset ja haastatteluita kohderyhmille. Toteutettujen toimenpiteiden perusteella on laadittu palvelukonseptit ja ehdotukset toteutukselle sekä toimintasuunnitelma tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Raideliikenteen kehittämisen osiossa saatiin arvokasta tietoa potentiaalisista, raideliikenteeseen soveltuvista vientituotteista Pohjoiskalotin alueella. Raskaan liikenteen palvelukeskuksen suunnittelussa on huomioitu vaihtoehtoiset polttoaineet ja niiden jakelumahdollisuudet (LNG, LBG, sähkö ja erilaiset hybridit), joiden osuutta pyritään ilmastonmuutoksen torjunnan valossa lisäämään energianlähteenä myös raskaan liikenteen osalla. Lisäksi on huomioitu lisääntyvä automaatio ja digitalisaatio, mikä edellyttää hyviä tietoliikenneyhteyksiä. Alueen rakentamisen suunnitelmassa on huomioitu kiertotalous ja esimerkiksi jätteiden keräys ja kierrätys hyvin organisoiduksi järjestelmäksi. Rakennuksen tai rakennusten kokonaissuunnittelussa on em. syistä huomioitu tehokkaat suodatinjärjestelmät ja mm. lämmön talteenoton/ilmastoinnin osalta ratkaisut mahdollisimman ekologisina ja tehokkaina ratkaisuehdotuksina. Alkuvaiheessa on toteutetun selvityksen mukaan järkevää lähteä liikkeelle pienemmällä mittakaavalla ja tehdä laajennusta tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa. Palvelukeskukseen tarvitaan ankkuriyritys, joka houkuttelisi muita yrityksiä kiinnostumaan palvelukeskukseen sijoittumisesta. Pelkästään ohiajavan liikenteen varaan palvelukeskuksen rakentaminen ei ole kannattavaa, vaan on pyrittävä saamaan mukaan paikallisia asiakkaita ja toimijoita, jotka sitoutuvat alueen ja sen palveluiden kehittämiseen. Rahtien koontiterminaalin rakentumisen ja teollisuuden toimitusvarmuuden takaamisen perusedellytys on toimiva infrastruktuuri, jonka myötä liikennöinti sujuvoituu ja on mahdollista täyttää nykyisen teollisuuden ja mahdollisen, uuden liiketoiminnan edellytykset rataverkon käyttöön kuljetuksissa. Toimiva ratayhteys luo perustan koontiterminaalin rakentumiselle ja edesauttaa palveluyritysten kiinnostusta sijoittaa toimintojaan koontiterminaaliin. Kuljetusten siirtäminen maanteitä raideverkolle on koettu markkinakyselyn perusteella kiinnostavaksi. Infran paraneminen ja säännölliset liikennevirrat ovat rataverkon operaattoreiden edellytys palvelutarjonnan lisäämiselle ja asiakasnäkökulmasta olennaista ovat kuljetusten luotettavuus, toimintavarmuus sekä kuljetuskustannusten kilpailukyky ratavaihtoehdossa.