|
|
|
Hankekoodi: A73464
Hankkeen nimi: Seppälän vertikaalipuutarha investoinnit
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Kainuun liitto
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0214958-9
Jakeluosoite: Opintie 3
Puhelinnumero: 08 - 61651
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Osmo Tapio Hänninen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: osmo.hanninen(at)kao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 0819951
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on rakentaa konttimuotoinen kerrosviljelykokonaisuus ja siihen liittyvät tukitilat Kainuun
ammattiopiston luonnonvara-alan yksikköön Seppälään. Hankkeella mahdollistetaan uudenlainen yhteistyö yritysten
kanssa sekä itse yritysten kehittyminen ja heidän toimintansa laajeneminen sekä tuotantotilamahdollisuudella sekä
yritysten kerrosviljelyosaamisen lisääntymisellä. Hanke tukee ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita
mahdollistamalla opiskelijoiden työskentelyn yritysyhteistyöprojekteissa. Hankkeessa syntyy myös tutkimusympäristö
kerrosviljelyyn, joka on ainutlaatuinen koko Suomessa ja näin vahvistaa Kainuun asemaa Luonnonvarakeskuksen
toiminnassa. Tuotantokokeilujen ja tutkimustoiminnan avulla Seppälän henkilöstön, yritysten ja luonnonvarakeskuksen
osaaminen kerrosviljelystä kehittyy, mikä monipuolistaa koko Kainuun biotalouden osaamista. Ympäristö mahdollistaa
uusien täydennyskoulutusten toteuttamisen Seppälässä, tällöin kohderyhmänä olisi puutarha-alan toimijat koko
Suomessa. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että osa ympäristön vaatimasta energiasta tultaisiin tuottamaan aurinkoenergialla
Toimenpiteet:
Hankittavan ympäristön / laitteiston suunnittelu.
Suunnitellaan hankittava laitekokonaisuus, siihen liittyvät tukitilat sekä LVI-liittymät ja –rakenteet.
Tarvittavien rakentamiseen ja käyttöön liittyvien lupien selvittely ja hankinta
Selvitetään ja hankitaan tarvittavat rakennusluvat. Itse toiminta alueella ei muutu entisen kasvihuoneen korvautuessa
uudella tekniikalla. Itse laitekokonaisuus on irtainta omaisuutta, ei osa kiinteistöjä.
Yksiköihin liittyvät sähkö- ja LVI-suunnittelutyöt.
Suunnitellaan tarvittavat sähkö- ja LVI –työt. Uudessa yksikössä on vähemmän energian tarvetta kuin edeltävässä
kasvihuoneessa, joten isoja muutoksia, kuten uutta sähköliittymää, ei tarvita.
Laitekokonaisuuden kilpailutus.
Kilpailutetaan suunniteltu laitekokonaisuus.
Pohjatöiden tekeminen.
Rakennetaan nykyisen kasvihuoneen perustuslaatan päälle routasuojattu ja riittävän kantava pohjarakenne sekä
tarvittavat putki- ja sähkövedot.
Yhdyskäytävän ja muiden tilojen rakentaminen.
Rakennetaan suunnitellut, konttimuotoiset tukitilat, kuten kylvö, -pakkaamo, sekä kylmiötilat
Laitteiston asennus.
Asennetaan tilattu laitetoimitus sekä kytketään siihen sähköt, vesi sekä jätelämmön talteenotto.
Kokeilu- ja tuotantoprosessien etävalvonnan asennus ja käyttöönoton testaus yrityksissä ja Kainuun ammattiopistossa.
Ympäristön käyttöönotto ja testaus
Testataan ympäristöä sekä hankitaan osaamista eri tuotantoihin soveltuvasta valo- sekä kastelu-, ja
ravinnereseptiikasta.
Tiedottaminen hankkeesta.
Hankkeesta tiedotetaan YritysAmiksen käytäntöjen mukaisesti lehdistötiedottein sekä sosiaalisen median välineiden
avulla.
Hankkeen toteutuksen arviointi.
Hankkeen toteutumista arvioidaan hankkeen etenemisen aikana, sekä investoinnin valmistettua ja koetuotantojen
jälkeen.
Tulokset:
Lyhyellä aikavälillä:
Hanke tuottaa uuden kehityksen aallonharjalla olevan oppimis- ja tutkimusympäristön Seppälään, joka toimii samalla
kainuulaisten puutarha-alan yritysten tuotekehitys- ja tuotantoympäristönä. Yritykset ja ammattiopisto kehittävät omaa
osaamistaan kerrosviljelyyn tuotantokokeilujen kautta.
Ammattiopistolla on toimintaedellytys kehittää kerrosviljelyyn liittyviä koulutustuotteita koko valtakunnalle suunnattuna.
Hankkeen myötä opetuksen toteuttamisen toimintamalli syventää amisyrityspedagogiikan mukaista yhteistoimintaa
yritysten kanssa toteutettavien kokeilu- ja tuotantoprojektien myötä. Kainuussa on globaalistikin ajateltuna nykyaikaisin
puutarhatuotannon osaaminen.
Demonstraatiot/tuotantokokeilut
Hankkeessa toteutetaan kaksi demonstraatiota/tuotantokokeilua mukana olevaa yritystä kohden.
Kokeiluilla/demonstraatioilla syntyy osaamista vertikaaliyksiköiden käyttöön sekä reseptiikan hallintaa kyseessä
olevaan tuotantokasviin liittyen. Demonstraatioissa on mahdollista kokeilla myös kokonaan uusia tuotteita, kuten
esimerkiksi erilaisia marjakasveja.
LUKEn ja yritysten väliset yhteistyöprojektit
Luonnonvarakeskus on sitoutunut tekemään demonstraatioissa tarvittavia, yrityslähtöisiä tuotekehitystutkimuksia,
kuten esimerkiksi juuristomassamittauksia, kasvunopeusmittauksia ja valotukseen liittyviä mittauksia sekä
analysointeja. Tällaiset tutkimukset ovat kaupallisen toiminnan kehittämisen kannalta oleellisia.
Energian säästö
Energian kulutus on kasvihuonetuotannossa erittäin suurta. Kainuun olosuhteissa jatkuvaa kasvihuonetuotantoa
harjoittavilla yrityksillä kuluu suurin piirtein yhtä paljon sähköä ja lämpöä kilowatteina mitattuna (kainuulainen
kasvihuoneyritys, vuoden 2016 kulutus).
Esimerkkivertailu kasvihuonetuotannon sekä kerrosviljelmätuotannon välillä on laskettu 100 W/m² valotuksella
suunnitellulla viljelypinta-alalla (400 m²) yhden vuoden ajanjaksolla. Tällöin sähköenergiankulutus on 40 kW ja vuoden
aikana kulunut sähköenergia jatkuvalla valotuksella on 350 megawattituntia (MWh).
Energian kulutus kasvihuonetuotannossa 400 m²:n viljelypinta-alaa kohden
(Kulutus laskettu kainuulaisen kasvihuoneyrityksen v. 2016 tiedoilla):
Sähköä 240 MWh + Lämpöä 240 MWh = 480 MWh
Energian kulutus kerrosviljelmässä siis:
Sähköä 350 MWh.
Lämmitysenergia ei tarvita lainkaan, koska järjestelmä hyödyntää valaistuksen hukkalämmön niin tehokkaasti, että se
lämmittää viljely- ja tukitilat. 40 kW:n kerrosviljelmä tuottaa jätelämpöä n. 25kW teholla. Arvio tuotanto- ja tukitilojen
lämmitystarpeesta on 10 kW. Lämpöä siis jää hyödynnettäväksi esim. viereiseen kasvihuoneeseen arviolta 15 kW:n
teholla. Kesällä kaikki lämpö olisi hyödynnettävissä, mikäli lämmölle löytyy järkevä käyttökohde tai varastointikeino.
Tätä hyötyä ei olla kuitenkaan huomioitu laskelmassa.
Lisäksi on huomattava, että kerrosviljelmässä kasvu on kehittyneemmän valotuksen sekä tasaisten
kasvatusolosuhteiden vuoksi n. 20 % nopeampaa. Näin ollen kerrosviljelmässä saavutetaan kasvihuonetuotannon
satomäärä aikaisemmin, jolloin samaan tuotantomäärää tarvitaan vain n. 80% kasvihuonetuotannon vaatimasta
energiasta.
Näin ollen samaa satomäärää kohden kulutettu energiamäärä olisi (0,8 x 350MWh) 280 MWh.
Kerrosviljelmässä saavutetaan siis vuosittain 200 MWh:n energian säästö. Mikäli yritysyhteistyötuotantojen osuus
kerrosviljelmän tuotannosta on 75%, on vuosittain yrityksissä säästyvä energiamäärä 150 MWh. Lisäksi syntyy siis
Seppälässä hyödynnettävää lämpöenergiaa, joka vähentää ostetun lämpöenergian määrää sekä sen tuotannon
ympäristövaikutuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Määrä on arviolta 50 MWh/vuosi (lämmitystarve 7 kk/vuosi).
Laskelmassa ei olla huomioitu myöskään hyötysuhde-eroja. Ledien hyötysuhde on jonkin verran parempi, kuin
nykyisin käytössä olevien suurpainenatrium-valaisinten.
Pitkällä aikavälillä:
Hankkeen toteuttaminen osa Seppälän pidemmän aikavälin tavoitteita kehittyä modernin teknologiaan ja
vähähiilisyyteen perustuvaksi biolaaksoksi, jossa tehdään yritysten tuotekehitystä ja sitä tukevaa soveltavaa tutkimusta
biotalouden eri aloilla. Seppälän alueen toiminnassa tulevaisuudessa korostuvat uusiutuvan energian hyödyntäminen
sekä kiertotalouden periaatteet.
Kainuun ammattiopistolla on valtakunnallisesti paras osaaminen kerrosviljelyyn ja siten myös vankka asema
kerrosviljelyn kouluttajana ja kehittäjänä. Opiskelijat opiskelevat valtakunnan nykyaikaisimmassa tuotantoympäristössä
tekemällä säännöllisesti yritysten tuotannoissa opetussuunnitelman mukaisia työtehtäviä. Opiskelijoiden siirtyminen
yrittäjiksi valmistumisen jälkeen on helpompaa entistä monipuolisemman osaamisen sekä käytettävissä olevan
tuotantoympäristön myötä.
Kerrosviljely-yksikkö tuotantotilana ja kerrosviljelyyn liittyvä osaamisen kasvu mahdollistavat toimialan yritysten
kannattavuuden parantumista sekä liikevaihdon kasvua. Kerrosviljely-yksikössä tuotantokustannukset tuotantoerää
kohden ovat alhaisemmat ja kasvien kasvu nopeampaa. Yrityksillä on mahdollista lisätä omaa tuotantokapasiteettia
hyödyntämällä kerrosviljely-yksiköitä sesongeista johtuvien kysyntähuippuihin vastaamiseen. Näitä kysyntähuippuja
ovat mm. joulun seutu, pääsiäinen sekä kesäaika.
Yritykset kehittävät osaamistaan kerrosviljelytekniikkaan liittyen ja kehittävät uusia kerrosviljelyn tuotteita sekä
liiketoimintamalleja ensimmäisinä Suomessa. Uudet tuotteet voisivat olla uusia ravintokasveja, kuten yrttejä,
salaatteja, versoja ja marjoja sekä uusia taimikasvatustuotteita, kuten kurkun, tomaatin, kesäkukkien ja mansikan
taimia. Luonnonvarakeskus on mukana uusien tuotteiden kehittämisessä. Erikoistuotantojen määrä Kainuussa kasvaa,
sillä steriili kerrosviljelmä sopii mm. erilaisten mikrolisäystuotantojen jatkokasvatukseen. Uusia liiketoimintamalleja
olisivat esimerkiksi erikoistuotantojen alihankintatuotannot sekä eri yritysten yhdessä tekemät tuotannot.
Konttimuotoisuus mahdollistaa myös tuotannon siirtämistä suoraan asiakkaiden luo, esimerkiksi ruokakaupan
yhteyteen. Tällöin koko tuotantoketjun rakenne muuttuu ja valmiiden tuotteiden kuljetustarve poistuu kokonaan. Tämä
mahdollistaa liiketoimintamallin, jossa esimerkiksi puutarhayritys omistaa useita eri viljelykontteja ympäri Suomen.
Etähallinta mahdollistaa kasvun säätämisen pitkänkin matkan päästä, jolloin kontti ei tarvitse työvoimaa kuin kylvö- ja
sadonkorjuuvaiheissa.
Ympäristöä hyödynnetään myös Luonnonvarakeskuksen omissa tutkimushankkeissa tutkimusympäristönä.
Tulevaisuudessa on Seppälässä tarkoitus kehittää myös muita konttimuotoisia ratkaisuja sekä ravinnon että
uusiutuvan energian tuotantoon. Rakennettava kokonaisuus edistää kainuulaista biotalouden osaamista ja sen
toteuttamista käytännössä.
Hankkeen kohderyhmänä on Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan henkilöstö ja opiskelijat, alan yritykset Kainuussa ja Luonnonvarakeskus LUKE.
Kainuun ammattiopiston erilaiset sidosryhmät, jotka ovat kiinnostuneet kerrosviljelystä tai siihen liittyvästä teknologiasta ja automaatiosta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 378 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 378 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 533 440
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 535 575
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Kerrosviljelyssä käytetty sähköenergia voidaan kierrättää lämpöenergiana, jolloin kokonaisenergian kulutus vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Tuotantoympäristö on riippumaton ulkopuolisesta säätilasta ja lämpötilojen vaihtelusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Tuotantomenetelmä säästää vedenkulutusta merkittävästi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Ympäristössä tuotantomenetelmä on vesiviljelyä, jolloin kasvuturvetta kuluu noin puolet vähemmän kuin perinteisessä kasvihuoneviljelyssä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Tulevaisuudessa ympäristöön tullaan tuottamaan energiaa aurinkokennoilla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Ympäristö mahdollistaa yritysten tuotekehitys- ja tuotantoprojektin toteuttamisen yhdessä oppilaitoksen kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Ympäristö mahdollista uusien koulutustuotteiden rakentamisen kerrosviljelytekniikan alalle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Ympäristö edistää kiertotaloutta ja uusiutuvan energian käytön osaamista maakunnan alueella. | ||
-