|
|
|
Hankekoodi: A73482
Hankkeen nimi: Vesiensuojelun laatuloikka - menetelmäkehitys Etelä-Savossa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Mikonkatu 5
Puhelinnumero: 029 432400
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: https://www.metsakeskus.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Ahola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.ahola(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4350213
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät puun käyttöä noin 20 % nykyisestä. Etelä-Savo on keskeistä puunhankinta-aluetta, ja vuotuiset markkinahakkuut tulevat lisääntymään nykyisestä kuuden miljoonan tasosta seitsemään miljoonaan kuutiometriin. Metsien käytön kasvaessa kasvaa myös metsänkäsittelystä aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus vesistöihin. Hakkuita tullaan lisäämään entistä enemmän myös turvemailla, millä on erityinen merkitys vesiensuojelun kannalta. Hankkeessa luodaan edellytyksiä sille, että metsien kasvavasta käytöstä huolimatta metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää ja edesauttaa vesistöjen hyvän tilan säilymistä.
Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on vähentää metsätalouden aiheuttamaa vesistöjen hajakuormitusta. Hankkeen konkreettisina tavoitteina on:
1.Kehittää ja testata paikkatietoon perustuvia digitaalisia mallinnusmenetelmiä ja aineistoja niin, että ne soveltuvat käytännön työvälineiksi metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen, ja ovat käytettävissä koko Etelä-Savon alueella.
2.Julkaista aineisto sellaisessa muodossa, että se on metsätietolain puitteissa metsäalan toimijoiden käytettävissä heidän omassa toiminnassaan ja tietojärjestelmissään.
Hankkeen toimenpiteet ovat:
- Metsäalan toimijoiden yhteistyöverkoston luominen kehitystyön tueksi
- Eroosiomallinnustyökalujen (Rusle ja kosteusindeksi) kehittäminen, testaus ja menetelmien ohjeistus
- Susi-mallin kehitystyö, testaus ja ohjeistus käytännön vesiensuojelutyövälineeksi. Mallilla lasketaan useiden muuttujien avulla ojitusten kannattavuutta, kuormitusta ja ympäristökustannusta.
- Metsäojitusten tarvetta ja kannattavuutta kuvaavien karttatasojen luominen metsävaratiedoista ja Susi-mallilla, testaus ja aineiston käytön ohjeistus.
Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat Etelä-Savon alueen metsäammattilaiset ja urakoitsijat, jotka joutuvat työssään tekemään vesiensuojelun suunnittelua ja toteutusta.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kunta- ja maakuntatason vesienhoidon asiantuntijat ja viranomaistahot, maakunnan metsäopetus ja metsänomistajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 243 683
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 767
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 304 603
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 208
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Sulkava, Rantasalmi, Hirvensalmi, Mäntyharju, Puumala, Kangasniemi, Enonkoski, Pertunmaa, Pieksämäki, Juva, Joroinen, Heinävesi, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Hanke luo edellytyksiä vesistöihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi huolimatta metsien käytön kasvusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Hankkeella tuotetaan informaatiota, kuinka metsäojituksia voidaan vähentää. Ojitusten vähentäminen vaikuttaa turvemaiden hiilivaraston pidättymiseen ja sitä kautta ilmastomuutoksen riskien vähentämiseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 8 |
| Hankkeen seurauksena metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää. Tällä on myönteinen merkitystä vesistöjen rehevöitymiskehitykseen ja veden laatuun ja tätä kautta vesistöjen kasvillisuuteen ja eliölajeihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hankkeessa tuotettujen menetelmien käyttäminen vaikuttaa vesistöihin purkautuviin pintavesiin kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia vähentävästi. Todennäköisesti vaikutus on samansuuntainen pohjavesien suhteen. Maaperän eroosiohaitat vähenevät, kun ojituksia, puunkorjuuta ja maanmuokkauksia voidaan tarkemmin suunnitella | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei erityisesti yksilöityjä vaikutuksia Natura-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 9 |
| Hankkeella edistetään vesiensuojelua ja metsien ekologisesti kestävää käyttöä, mikä heijastuu elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hankkeella tuotetaan vesiensuojeluun uusia menetelmiä, jotka koulutetaan toimijoille. Näiltä osin ympäristöosaaminen kasvaa merkittävästi kohderyhmässä | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja testata paikkatietoon perustuvia mallinnusmenetelmiä ja aineistoja niin, että mallinnusmenetelmistä ja aineistoista saadaan käytännön työvälineitä metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tavoitteena oli julkaista hankkeen aikana kehitettävät ja testattavat aineistot metsäalan toimijoiden käyttöön. Tavoitteena olleet tulokset saavutettiin hankkeen aikana. Hankkeen myötä metsäalan toimijoiden tietoisuus vesiensuojelun paikkatietoaineistoista ja niiden hyödyllisyydestä sekä käyttöönotosta lisääntyi.
Hankkeessa kehitettiin ja testattiin RUSLE2015-eroosiomallia ja DTW-kosteusindeksiä. Hankkeen aikana RUSLE-eroosiomalli ja DTW-kosteusindeksi laskettiin ja julkaistiin Etelä-Savon niihin osiin, joihin aineistoa ei ollut julkaistu aiemmin. Molempia malleja testattiin puunkorjuutyömailla yhteistyössä metsäalan organisaatioiden kanssa. Testausten tulosten perusteella RUSLE-eroosiomalli ja DTW-kosteusindeksi ovat hyödyllisiä apuvälineitä hakkuiden vesistövaikutusten hallinnassa ja kosteusindeksi myös korjuumaaston kantavuuden arvioinnissa. Aineistot ovat käytettävissä karttapalveluna. Lisäksi metsäalan toimijat voivat ladata aineistot omiin paikkatietojärjestelmiinsä. RUSLE-eroosiomallin ja DTW-kosteusindeksin käytön ohjeistuksesta julkaistiin havainnollinen tarinakartta.
Hankkeessa kehitettiin Suosimulaattoria, joka on työväline kunnostusojitustarpeen ja kannattavuuden arviointiin. Suosimulaattorista julkaistiin metsäalan ammattilaisten käyttöön versio, jolla voi laskea kunnotusojitustarpeen ja kunnostusojituksen kannattavuuden. Lisäksi Suosimulaattorilla laskettiin ojituksen kannattavuus julkisessa metsävaratiedossa oleville Etelä-Savon alueen turvemaametsäkuvioille. Laskennan tulokset ja tulosten tulkintaohje julkaistiin tarinakarttana. Suosimulaattorin tulosten avulla voidaan arvioida kunnostusojitusinvestoinnin kannattavuutta ja keskittää kunnostusojitukset kannattavimpiin kohteisiin. Tällöin voidaan myös tehostaa vesiensuojelua, koska kannattamattomien kohteiden ojittamatta jättäminen vähentää kunnostusojitusten aiheuttamaa vesistökuormitusta.
Hankkeessa laadittiin ja julkaistiin julkisen metsävaratiedon pohjalta ojitettujen turvemaametsien käyttöä ja vesiensuojelua ohjeistava tarinakartta Ojitetut suometsät ja vesiensuojelu - suosituksia Etelä-Savon alueelle. Tarinakartta on tarkoitettu apuvälineeksi, kun tehdään turvemaametsien käsittelypäätöksiä ja suunnitellaan turvemaametsien vesiensuojelua.