Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73496

Hankkeen nimi: Ilmastokorttelit - uusia ilmastoratkaisuja Joensuussa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0242746-2

Jakeluosoite: Lupa- ja viranomaistoiminnot, Muuntamontie 5

Puhelinnumero: 013-2677111

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saara Ihanamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saara.ihanamaki(at)joensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504316702

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Joensuun kaupungilla on yksi Euroopan kunnianhimoisimmista tavoitteista olla hiilineutraali jo 2025. Kaupungin ilmasto-ohjelmaa (http://www.joensuu.fi/ilmasto-ohjelma) on toteutettu mm. Ilmastotorilta eväitä
vähähiilisyyteen -hankkeella sekä kehittämällä hiilijalanjälkeä seuraavaa oppimisympäristöä, ensimmäisenä pilottina on ollut Karhunmäen koulu

Ilmastokorttelit hankkeessa vähähiilisten ratkaisujen ja kokeilujen kehittämistä jatketaan erikseen valikoitavissa ilmastokortteleissa. Korttelit toimivat kokeilualustoina joissa kehitetään vähähiilisiä toimintatapoja. Hankkeessa viestitään ilmastoasioista Pop-up ilmastotorin tapahtumakeskeisillä tavoilla ja kehitetään ilmasto viestintää laajemmin luomalla ilmastoportaali. Vihreää ja vähähiilistä yrittäjyyttä tuetaan esimerkiksi toimialakohtaisella sparrauksella ja vähähiilisillä kokeiluilla. Omina kortteleina hankkeessa ovat mukana Karhunmäen ja Nepenmäen koulut. Ne ovat uudentyyppisiä oppimisympäristöjä, joiden hiilijalanjälkeä seurataan nykyaikaisen talotekniikan avulla. Hankkeessa tuotetaan opetuspaketteja, joiden avulla rakennuksista saatua tietoa hyödynnetään peruskoulun ympäristökasvatuksessa. Nepenmäen koulussa oppimisympäristön käsite on laajempi kuin tavallisesti koulukontekstissa ymmärrettynä. Alueellisena kirjasto-, kulttuuri- sekä liikuntapalveluiden keskuksena vaikutetaan peruskouluikäisiä oppijoita laajempaan ihmisryhmään.

Ilmastokortteleissa kohderyhmänä ovat Joensuun seudun pk- ja mikroyritykset, Startup-yritykset sekä yhteisöt ja kuntalaiset. Lasten ja nuorten tekeminen tietoiseksi eri toimintojen ilmastovaikutuksista on tärkeää ja opettajien rooli asenteiden ja kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen muodostumisessa on merkittävä. Erityisesti halutaan vaikuttaa kestävään talouskasvuun pohjautuvien työpaikkojen sekä innovatiivisten kestävien ratkaisujen kannalta merkittäviin kohderyhmiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Joensuun seudun pk- ja mikroyritykset, Startup-yritykset sekä yhteisöt ja kuntalaiset. Lasten ja nuorten tekeminen tietoiseksi eri toimintojen ilmastovaikutuksista on tärkeää. Opettajien ja opetusmenetelmien rooli asenteiden ja kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen muodostumisessa on merkittävä. Erityisesti halutaan vaikuttaa kestävään talouskasvuun pohjautuvien työpaikkojen sekä innovatiivisten kestävien ratkaisujen kannalta merkittäviin kohderyhmiin. Merkittävinä kohderyminä ovat niin tuotantoon, teollisuuteen kuin palveluihin keskittyvät yritykset. Kestävään yritystoimintaan kannustetaan paitsi työyhteisön ja tuotantoprosessien hiilijalanjälkeä pienentämällä myös huomioimalla valmistettavien tuotteiden ja palveluiden aikaansaamat ilmastohyödyt eli ”hiilikädenjälki”. Kestävyyteen panostavat yritykset toimivat esimerkkeinä toimintatapojen muuttamisessa, ja niiden vaikutukset ulottuvat alihankkijoiden kautta myös laajemmalle kuin vain Joensuun kaupunkiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke hyödyttää yritysten asiakkaita. Tulosten levittämisen kautta vaikutus kohdistuu koko maakunnan yrityksiin, palveluntuottajiin ja koulumaailmaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 419 920

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 392 411

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 599 882

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 560 583

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Tavoite on vähentää luonnonvarojen käytön tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 9
Hanke sisältää toimenpiteitä joilla pyritään vahvistamaan sopeutumista ja varautumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Välillisesti biologisen monimuotoisuuden lisääminen huomioidaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on hankkeen päätavoite.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Huomioidaan välillisesti jos on tarpeen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Hanke edistää kiertotaloutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 9
Hankkeen yksi keskeinen teema on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Yksi työpaketti on rakennettu tätä tavoitetta silmälläpitäen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Tavoite on huomioitu työpaketeissa.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Tavoite on huomioitu välillisesti työpaketeissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen tulokset lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke edistää yhdenvertaisuutta välillisesti.
Kulttuuriympäristö 3 3
Vähäisiä myönteisiä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on myös lisätä osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ilmastokorttelit – uusia ilmastoratkaisuja Joensuussa hanke toteutettiin 1.8.2018–31.5.2021 aikana. Toteuttajana oli Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Hanketta rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella ja Joensuun kaupungin kehittämisrahalla (Kehrä). Ilmastokortteleissa kehitettiin uusia keinoja vähähiilisyyden edistämiseksi Joensuun seudulla. Hankkeessa kannustettiin yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita ilmastotekoihin ja vähähiilisempään arkeen. Hankkeen aikana kehitettiin vähähiilisyyttä edistäviä yhteistyömalleja ja toteutettiin lukuisia kokeiluja, kampanjoita ja tapahtumia.
Ilmastokorttelit hankkeen toiminnassa oli mukana neljä erilaista korttelia, joissa toteutettiin korttelin asukkaiden tai toimijoiden kanssa heille räätälöityjä ja heidän omaa arkeaan helpottavia vihreitä ja vähähiilisiä kokeiluja. Kokeilut liittyivät asumiseen, liikkumiseen sekä oman toiminnan ilmastokestävään suunnitteluun. Korttelitoiminnassa oli mukana taloyhtiö ja sen asukkaat, asukasyhdistys sekä muutama urheiluseura ja järjestö.
Nepenmäen koulu on ollut hankkeen toiminnassa mukana koulukorttelina, jossa suunniteltiin ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvaa opetusmateriaalia. Opetusmateriaalin aineistona hyödynnettiin koulun taloteknisiä tietoja.
Hanke on tarjonnut tietoa vähähiilistä ja vihreää yrittäjyyttä varten webinaarikursseilla sekä kertonut ilmastokumppanuuden mahdollisuudesta.
Hanke toi ilmastotietoa ja ilmastotekoja näkyville useilla erilaisilla tapahtumilla. Tapahtumia tehtiin sekä hankkeen omin voimin että yhteistyössä järjestöjen, yritysten tai muiden hankkeiden kanssa. Osa tapahtumista on saanut paikallisen näkyvyyden lisäksi myös kansallista ja kansainvälistä huomiota.
Aktiivinen viestintä hankkeen teoista ja Joensuun kaupungin ilmastotyöstä on myös ollut hankkeelle keskeistä toimintaa. Hanke koosti Climate Joensuu sivuston ja samannimiset kanavat sosiaaliseen mediaan. Climate Joensuu nettisivut antavat tietoa joensuulaisten ilmastoteoista, kaupungin ilmastotoimenpiteistä sekä Joensuun ilmastokumppanuusverkostosta. Hanke myös koosti useita sen sidosryhmien viestintää auttavia tietopaketteja ja koosteita.
Koronaviruksen asettamista rajoituksista ja erityisjärjestelyistä huolimatta hanke on pystynyt jatkamaan toimintaansa ja järjestämään tapahtumia joko tarkkoja erityisjärjestelyitä noudattaen tai siirtämällä tapahtumat verkkoon.
Hankkeen tuloksena syntyi useita Joensuun kaupungilla edelleen jatkettavia yhteistyömalleja ja keinoja, jotka edistävät seudullista ilmastoyhteistyötä ja Hiilineutraali Joensuu 2025 -tavoitetta.