|
|
|
Hankekoodi: A73497
Hankkeen nimi: Kiertotalouden vähähiiliset ratkaisut
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2921270-1
Jakeluosoite: Länsikatu 15
Puhelinnumero: +358 13 337 7175
Postinumero: 80110
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terttu Kinnunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terttu.kinnunen(at)businessjoensuu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503394992
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalan tavoitteena on olla vähähiilinen maakunta. Siihen on hyvät edellytykset metsäbiotalouden voimakkaasta roolista johtuen. Joensuun Tiedepuisto on ollut selvittämässä maakunnan sivuvirtoja ja synergiamahdollisuuksia ja tässä hankkeessa keskitytään kahteen esiin nousseeseen haasteeseen.
Yritykset ovat sijoittuneet satunnaisesti teollisuusalueille ja siksi yhteisten synergioiden hyödyntäminen on vaikeaa. Hanke pyrkii löytämään sijoittuville tuotantotoiminnoille optimaalisia toimintaympäristöjä, joissa synergiahyödyt maksimoidaan, käytetään uusiutuvaa energiaa ja yritystoiminnalle olisi paremmat edellytykset toimia kilpailukykyisesti ja luonnonvaroja säästäen.
Maakunnassa syntyy paljon erilaisia sivuvirtoja, joita on pystytty hyödyntämään tähän saakka rajallisesti. Erityisenä ongelmana ovat puupohjaiset sivuvirrat; puuta jalostavien pk-yritysten sivutuotteet ja kierrätyspuu, joille ei ole materiaalikäyttökohteita ja joita joudutaan kuljettamaan polttoon maakunnan rajojen ulkopuolelle. Hankkeessa tavoitellaan näiden jakeiden paikallista jalostusta pilotoimalla paikallisesti jo kehitettyjä, paikalliseen valmistukseen ja raaka-ainepohjaan soveltuvia tuotteita.
Toteutus on jaettu työpaketteihin
TP1. Sijoittuvan yrityksen synergiahyötyjen maksimointi
Tavoitteena on luoda kunnille mahdollisuus tarjota uutta toimintaa suunnitteleville yrityksille kilpailukykyinen sijaintipaikka, jossa pitkäaikaiset synergiahyödyt on otettu huomioon päätöstä tehtäessä.
Selvitetään maakunnan tuotantoprosessien ominaispiirteet jolloin saadaan oleelliset tiedot ja kriteerit tuotantoprosessien yhteensovittamista varten. Valitaan näiden tietojen pohjalta optimaalisia prosessien kombinaatioita, joissa on selkeitä synergiahyötyjä.
Näistä valituista kombinaatioista tehdään tarkka laskennallinen tarkastelu toteutuksesta, missä huomioidaan saavutettava synergiahyöty; energiansäästö, sivuvirrat, uusiutuvan energian käyttö, hiilitase ja tuotannon kilpailukyvyn paraneminen. Prosessista ja laskentamallista jalostetaan ratkaisumalli kuntien käyttöön.
TP2. Sivutuotteiden ja kierrätyspuun jalostusarvon parantaminen
Tavoitteena on edistää investointeja puupohjaisten sivutuotteiden paikalliseen jalostukseen ja sitouttaa maakunnan puuta jalostavia pk-yrityksiä tähän toimintaan. Verkostoidutaan puusivuvirroista ja kierrätyspuusta tuotteita valmistavien ja kehittävien yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja haetaan pilotoitavaksi paikalliseen valmistukseen soveltuvia tuotteita ja ratkaisuja. Haetaan erityisesti kunnista soveltuvia kohteita näille tuotteille(IJH) ja avustetaan pilotoinnin valmistelussa ja tehdään yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. Verkostoidaan paikallisia yrityksiä pilotoitavien tuotteiden valmistajien kanssa ja edistetään tuotteiden kehittämistä.
Hankkeen tuloksena saadaan ratkaisumalli vähähiilisten toimintaympäristöjen kehittämiseen kunnissa ja jatkossa alueen yrityksille vähähiilisempiä ja kilpailukykyisempiä toimintaympäristöjä. Tämän ratkaisumallin hyödyt saadaan osoitettua hankkeen aikana tehdyillä konkreettisilla yrityscase:illa. Alueen vetovoima ja kilpailukyky sijoituspaikkaa etsiville yrityksille paranevat. Paikallisten yritysten sivuvirroille saadaan käyttökohteita ja paikalliseen jatkojalostukseen investoidaan. Paikalliset yritykset verkottuvat kiertotaloustoimijoiden kanssa ja osallistuvat tuotekehityshankkeisiin.
TP1. Kohderyhmänä ovat maakuntaan sijoittumista suunnittelevat tuotannolliset yritykset tai täällä toimipaikan vaihtoa suunnitteleva tuotannollinen yritys. Yrityksen toiminnan taso >2 miljoonaa euroa. Välillisesti maakunnassa oleva yritys, joka voi tarjota/saada synergiahyötyjä.
TP2. Kohderyhmänä maakunnassa toimiva yritys joka haluaa saada sivutuotteelle uuden materiaalikäytön tai harkitsee uuden tuotannon aloittamista. Pääpaino on puuta jalostavat tai käsittelevät yrityksissä mutta myös muut potentiaalista sivuvirtaa tuottavat yritykset huomioidaan.
Yritykset ovat pääosin tiedossa. Kuntien ja/tai kehitysyhtiöiden kanssa käydään keskustelut sopivista yrityksistä ja muihin otetaan yhteys suoraan.
Välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan kunnat ja kaupungit, start-upit, tutkimuslaitokset, kehittäjät, kiertotaloustuotteiden valmistajat, prosessitoimittajat ja alan asiantuntijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 524
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 204 939
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 320
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 292 769
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Polvijärvi, Nurmes, Liperi, Kontiolahti, Joensuu, Outokumpu, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Kitee, Ilomantsi, Juuka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Tavoitteena energia- ja materiaalitehokkuus tuotannollisessa toiminnassa, mikä säästää luonnonvaroja | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Energia- ja materiaalitehokkuus vähentää riskiä ilmastonmuutokseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 6 |
| Ei suurta vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 9 |
| Hankkeen tavoitteiden toteutuminen vähentää kokonaisvaltaisesti saastumista | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 6 |
| Ei suurta vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen ja syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena hyödyntää yritysten toimintaympäristöissä energialähteinä uusiutuvia energiamuotoja | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Tavoitteena houkuttelevat vähähiiliset yritysten toimintaympäristöt ja liiketoiminnot | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 7 |
| Vähähiiliset ratkaisut myös aineettomia | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 9 |
| Optimaalisissa ratkaisuissa huomioidaan myös logistiikka ja sen tuomat haitat/hyödyt | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 7 |
| Tuottaa välillistä hyvinvointia yhteiskuntaan | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 7 |
| Varmistaa kulttuuriympäristön säilymisen | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 9 |
| Uudet vähähiiliset ratkaisut näkyvät kuntien tekemissä päätöksissä. | ||
Hanke pyrki löytämään sijoittuville tuotantotoiminnoille optimaalisia toimintaympäristöjä, joissa synergiahyödyt voitaisiin maksimoida, yritystoiminnalle olisi entistä paremmat edellytykset toimia kilpailukykyisesti ja luonnonvaroja säästäen. Hankkeessa tavoiteltiin myös sivuvirtojen jalostusta sekä paikalliseen valmistukseen ja raaka-ainepohjaan soveltuvia tuotteita. Hankkeen toteutus oli jaettu kahteen työpakettiin:
TP1. Sijoittuvan yrityksen synergiahyötyjen maksimointi
Tavoitteena oli luoda kunnille mahdollisuus ja keinoja tarjota uutta toimintaa suunnitteleville yrityksille kilpailukykyinen
sijaintipaikka, jossa pitkäaikaiset synergiahyödyt on otettu huomioon päätöstä tehtäessä. Käytännön toimenpiteinä mm. demonstroitiin ’kierrätettävä tehdas’-konseptia sekä tapauskohtaisesti haettiin useille yrityksille synergiahyötyjä mm. sivuvirtojen hyödyntämisen ja yritysekosysteemin vahvistamisen suhteen.
TP2. Sivutuotteiden ja kierrätyspuun jalostusarvon parantaminen
Tavoitteena oli edistää investointeja sivutuotteiden paikalliseen jalostukseen sekä puupohjaisten sivuvirtojen hyödyntämistä. Useaa puunjalostuksen sivujakeiden hyödyntämistä suunnittelevaa yritystä autettiin löytämään yhteistyökumppaneita, optimaalisia sijainteja sekä muita synergiahyötyjä investointisuunnitelmien tueksi. Hankkeessa tehtiin yrityshaastatteluin materiaalivirtaselvitys, jonka pohjalta tunnistettiin maakunnassa potentiaalisia sivuvirtoja geopolymeerien raaka-aineiksi. Tältä pohjalta haettiin tietoa markkinoiden kannalta potentiaalisista materiaaliominaisuuksista ja tuotteista, jotka voisivat soveltua paikalliseen tuotantoon. Yritysneuvottelujen pohjalta työstettiin 5 pilotointiaihiota, joista yksi toteutui jo hankkeen toteutusaikana. Hanke auttoi osaltaan myös liikennebiokaasuinvestointien toteutumiseen tarvittavan yritysekosysteemin rakentamisessa niin että alueen omia biojätteitä voitaisiin jalostaa ja hyödyntää liikenteen uusiutuvana käyttövoimana.