Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73506

Hankkeen nimi: Lapin mikroyritysten kasvuverkosto

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Uusisalmi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.uusisalmi(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844465

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kemin Digipolis Oy, 0935441-1
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5
Oulun yliopisto, 0245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viime vuosina merkittävä määrä uusia työpaikkoja on luotu mikroyrityksiin. Mikroyrityksissä olevaa työllistämis- ja kasvupotentiaalia kuvaa hyvin se, että vuosina 2001–2015 noin 47 % yritysten nettotyöpaikkalisäyksestä syntyi mikroyrityksiin. Tuona aikana mikroyritysten henkilöstömäärän muutos oli positiivinen, +33 056 henkilöä.
Samanaikaisesti henkilöstömäärän muutos suurissa yrityksissä oli negatiivinen, 45 892 henkilöä. Vuonna 2015 Mikroyrityksiä oli Suomessa 340 870 kappaletta, ja ne edustivat 94,7 % yrityskannasta. OECD:n 2015 julkaistun raportin mukaan Suomen kaikista yrityksistä 63% on yksinyrittäjiä. Saman raportin mukaan suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä: Suomen viennistä vain 3 % tapahtuu mikroyritysten toimesta, kun vastaava osuus


on Ruotsissa 11 % (Ruotsin viennin kokonaisarvo euroissa on n. 2,5 kertainen Suomen viennin kokonaisarvo).

Lapissa on 14866 yritystä, joista 96,5 % (14349 kpl) on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Maakunnan mikroyritysten kasvu- ja vientipotentiaali tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön. Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet on Suomessa tähän saakka kohdistettu pääasiassa mikroyrityksiä suurempiin yrityksiin.
Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ei ole riittävästi päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden käytössä.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää Lappiin mikroyritysten sekä tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden yhteinen kokeiluperusteinen kasvuverkosto. Se täydentää ja tukee nykyisiä mikroyrityksiin kohdistuvia yrityspalveluita. Toiminta käynnistetään aluksi kahden seutukunnan alueella (Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukunnat). Kokeiluperusteinen kasvu- ja vientitoiminta purkaa tehokkaasti erityisesti pienimpien yritysten kasvun esteitä. Suomalaisissa mikroyrityksissä ajan ja resurssien käyttö kohdistetaan liiaksi tuotteen tai palvelun suunnitteluun, jolloin konkreettiset myynti- ja vientikokeilut alkavat aivan liian myöhään. Myös yritysrajapinnan toimijoiden keskuudessa uusien kaupallistamis-, kasvu- ja vientikäytäntöjen soveltaminen on vähäistä. Tietoa tarvitaan erityisesti uudentyyppisistä digitaalisista kasvun ja kansainvälistymisen mekanismeista. Uutta tietoa, uusia toimintamalleja ja uusia tekoja tarvitaan erityisesti mikroyrityksissä.

Lapin mikroyritysten kasvuverkoston tavoitteen saavuttamiseksi toiminta-alueelle kootaan mikroyrityksistä koostuvat kasvu- ja vientikokeiluryhmät (30+30) suunnittelemaan ja vaikuttamaan pilottiseutukuntien TKK-toimintaan. Ryhmät kokoontuvat mikroyrityksissä kuukausittain (2 ryhmää/ kuukausi) kiertävällä periaatteella. Toiminta-alueella uudistetaan yritysrajapinnan käytäntöjä siten, että ne huomioivat paremmin alueen yrityskentän erityispiirteet. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan yritysvetoinen toimintamalli käyttöön ja juurrutetaan parhaat käytännöt alueelle. Verkosto hyödyntää virtuaalista alustaa ja sen toimintatapoja. Yritysvetoinen kasvun- ja vienninedistämistoiminta juurrutetaan Rovaniemen seutukunnan ja Kemi-Tornion seutukunnan alueelle. Yritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyössä yritysrajapinnan tukitoimintoja arvioidaan ja kehitetään yrityslähtöisesti sekä mikroyritysten erityispiirteet huomioiden.

Toisena toimenpiteenä ovat mikroyritysten kaupallistamisen ja kasvun edistämisen nopeat kokeilut. Keveitä ja kustannustehokkaita sekä digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Kaupallistamisen ja kasvun uusia menetelmiä kokeillaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä verkoston synnyttämissä kasvu- ja vientikokeiluryhmissä. Lisäksi kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Työpaketin tuloksena kaupallistamista ja kasvua edistävät rohkeat kokeilut tuottavat tulosta mikroyritysryhmissä ja onnistumiset levitetään alueille. Hankkeen vaikutuksesta mikroyritykset kaupallistavat tuotteita ja palveluja nopeasti ja kustannustehokkaasti, kasvavat hallitusti ja luovat uusia työpaikkoja.

Hankkeen kolmantena tehtävänä on toteuttaa kustannustehokkaita vientikokeiluja. Mikroyrityksille soveltuvia menetelmiä kokeillaan verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä yritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Mikroyrityksille soveltuvia ketteriä vientikäytäntöjä tunnistetaan ja otetaan käyttöön mikroyrityksissä. Mikroyritykset kasvattavat vientiä kannattavasti.

Neljäntenä tehtävänä on kaupallistamis-, kasvu- ja vientiavaukset sekä kokemusten ja onnistumisten levittäminen.) Tieto mikroyrityksille soveltuvista kaupallistamista, kasvua ja vientiä arkipäiväistävistä kustannustehokkaista menetelmistä levitetään Lapissa. Kohdennettu jatkuvaan toimintatutkimukseen perustuva hanketta arvioiva tieto välitetään alueellisille ja kansallisille avaintoimijoille ja päättäjille. Tuloksena mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen parhaat käytännöt leviävät tehokkaasti Lappiin.


Hanke linkittyy Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan, joka on EU:n käyttöön ottama uusi malli toteuttaa aluekehittämistä. Älykkäässä erikoistumisessa keskeistä on yritysten innovaatiotoiminnan tehokas kytkentä alueellisen kehittämiseen. Pienet yritykset ovat ketteriä ja nopeita tuottamaan uusia innovaatioita. Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman toimeenpano on käynnistynyt klusterimallilla. Klustereissa tapahtuva tki-toiminta muodostaa oivallisen alustan mikroyrityksille saattaa liiketoiminta kasvu-uralla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdistuu Lapissa toimiviin mikroyrityksiin ja niiden kehittämisen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys ja koulutustoimijoihin (TKK). Keskeisiä TKK-toimijoita ovat julkiset yritys- ja kehityspalvelut, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut.

Mikroyritykseksi kutsutaan riippumatonta yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa (European Commission Recommendation 2003).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti mm. seuraavat tahot:

1. Yrittäjäjärjestöt
2. Kunnalliset, maakunnalliset ja kansalliset päätöksentekijät
3. Viranomaistahot
4. Kansallinen ja kansainvälinen mikroyrittäjyyden asiantuntijayhteisö

Ne voivat hyödyntää omassa toiminnassaan hankkeessa tuotettavaa luotettavaa tietoa mikroyrityksistä, niiden nykytilasta, kasvupotentiaalista ja kansainvälistymiskokeilujen onnistumisesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 350 068

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 293 183

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 488 096

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 232

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio, Rovaniemi, Simo, Keminmaa, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöanalyysinä on hyödynnetty mm. MikroY -hankkeen aikana tuotettua tietoa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tulokset hyödyntävät niin naisten kuin miesten omistamia mikroyrityksiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen varsinaisena tavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta, ja siinä hyödynnetään virtuaalisia ympäristöjä. Maaseutualueen elinvoimaisuuden vahvistamisen voidaan välillisesti nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta. Yrityksiä ohjataan kasvillisuutta säästävien ekologisesti kestävien periaatteiden mukaiseen toimintaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Ekologisen kestävyyden näkökulmasta tämä hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta. Yrityksiä ohjataan Pinta- ja pohjavesien säästävien ekologisesti kestävien periaatteiden mukaiseen toimintaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi tai jonkin verran myönteiseksi niin välittömien kuin välillisten vaikutusten osalta. Yrityksiä ohjataan Natura-kohteita säästävien ekologisesti kestävien periaatteiden mukaiseen toimintaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
loudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta, kun mikroyrittäjät saavat yhteisön tuen ja yrityksen liiketoimintaa tuetaan MikroGrow -ohjelman myötä. Osallistuminen hankkeeseen vahvistaa liiketoimintaosaamista ja parantaa kilpailukykyä. Merkittävää välitöntä ja välillistä vaikutusta arvioidaan olevan myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Muiden tavoitteiden osalta nähdään suunnitteluvaiheessa vähäisempiä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Yrityksiä kannustetaan verkostossa huomioimaan uusiutuvan energian tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Yritysten kasvua ja vientiä tukeva verkosto luo perustuksen monipuolistuvan elinkeinorakenteen kehittämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Digitaalisuus on hankkeessa merkittävä tekijä, jonka kautta mikroyritysten kasvun ja viennin esteitä puretaan. Yritysten kasvua ja vientiä tukevat virtuaaliset toimintatavat edistävät uudenlaisten aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä toiminta-alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Virtuaalisen alustan kautta vähennetään yrittäjien tarvetta liikkua verkostoituakseen kasvu- ja vientikokeiluryhmiin kuuluvien yritysten kanssa. Some ja virtuaaliset kommunikaatiokanavat ovat hankkeessa jatkuvassa käytössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus sekä kulttuuriympäristö ja ympäristöosaaminen ovat arviointikohteina kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus –osiossa. Tämän hankkeen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti näihin tavoitteisiin sekä välittömästi että välillisesti.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia erityisesti useiden nykyisten verkostojen ulkopuolella oleville kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville mikroyrittäjille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 3
Hankkeen aikana rakentuu laaja kontaktiverkosto vertaisyrityksiin ja yritysrajapinnan toimijoihin tarjoaam ahdollisuuden ammatillisuuden vahvistumiseen ja oman liiketoiminnan kehittämisloikkaan verkoston tuella.
Kulttuuriympäristö 3 5
yrittäjyyskulttuurin edistäminen kaupungeissa ja maaseutumaisilla alueilla on yhtenä pitkäntähtäimen tavoitteena. Hankkeeseen osallistuvien yritysten kautta voi syntyä lisää hyvinvointiin, kulttuuriin ja kulttuuriympäristöön sekä ympäristöosaamiseen liittyvää liiketoimintaa.
Ympäristöosaaminen 3 5
Hankkeen verkoston kautta välittyy luontevasti tietoa myös ympäristöosaamisesta, jolloin yrittäjät voivat ottaa nopeutetusti käyttöön ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä tehokkasti ja kustannustehokkaasti

9 Loppuraportin tiivistelmä

-