Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73510

Hankkeen nimi: Sote-yritysten palveluverkostoselvitys

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0773693-4

Jakeluosoite: PL 18

Puhelinnumero: (02) 620 5300

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.prizz.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jari-Pekka Niemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari-pekka.niemi(at)prizz.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7105350

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Meneillään oleva sote-uudistus luo uudenlaisia mahdollisuuksia PK-yrityksille tuottaa palveluita suunnitelmissa olevien asiakassetelijärjestelmän, henkilökohtaisen budjetoinnin ja uusien sote-keskusten puitteissa. Uudistuksen keskiössä on sote-palveluita tarvitsevan asiakkaan valinnanvapaus. PK-yritykset ovat haastavassa asemassa, koska sote-uudistus asettaa niille ja niiden toiminnalle sekä verkostoitumiselle uusia vaatimuksia. Tällä hetkellä sote-uudistuksen yrityksille asettamat vaatimukset eivät vielä kaikilta osin ole selkeitä. Sote-uudistus onnistuu vain, jos se perustuu aitoon monituottajamalliin, jossa pk-yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus toimia tuottajina.

Hankkeen tavoitteena on tehdä kattava selvitys ja hankesuunnitelma Satakuntalaisten sote-alan yritysten mahdollisuuksista perustaa sote-palveluita tuottavien PK-yritysten palveluverkosto. Selvityksessä sisältönä on myös ne toimenpiteet, jotka yritysten tulee tehdä saattaakseen toimintansa tulevien palveluiden vaatimaan kuntoon, myös digitaalisten järjestelmien osalta.

Hankkeen toimenpiteenä laaditaan kartoitus satakuntalaisille sote-alan PK-yrityksille, käydään neuvottelut ja haastattelut keskeisten yritysten kanssa sekä tehdään selvitystyötä tukevat, taustoittavat tutkimukset.

Hankkeen tuloksena syntyy selvitys satakuntalaisten yritysten halusta ja mahdollisuudesta toimia palveluntuottajaverkostona.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satakunnan sote-alan yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Satakunnan asukkaat (valinnanvapaus) ja julkisen sektorin sote-toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 17 523

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 17 523

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 18 774

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 18 774

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Kankaanpää, Siikainen, Eura, Ulvila, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei vaikutusta
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Ei vaikutusta
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoitteena, mutta hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa, koska sote-alan yritykset ovat naistyövoimavaltaisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille sote-yrityksille ja sitä kautta myös niiden verkostoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Sote-ala on palveluala, jossa aineettomat tuotteet ja palvelut ovat keskiössä. Myös digialan yritykset hyötyvät tuottamallapalvelutoimintaa tukevia ratkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Palveluiden tuottaminen verkostomaisesti ja koordinoidusti, mutta lähellä asiakasta vähentää liikkumista ja tehostaa logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää maakunnan asukkaiden valinnanvapautta sote-palveluiden saatavuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hanke edistää yhdenvertaisuutta sote- palveluiden saatavuudessa erityisryhmien osalta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten sote-yritysten kiinnostusta ja mahdollisuutta muodostaa palveluverkostoja muuttuvassa sote-toimintaympäristössä. Tämän palveluverkostoselvityksen keskeisenä sisältönä oli kartoittaa sote-uudistuksen tilannetta ja eri toimijoiden näkemyksiä siitä, mitä se tarkoittaa PK-yrittäjille, selvittää Suomen yrittäjien näkökulmaa muutokseen, kartoittaa Satakunnan sote-toimintaympäristöä yritysten näkökulmasta, tehdä yhteenvetoa toimijoiden haastatteluista ja ideoida vaihtoehtoisia toimintamalleja palveluverkostolle. Selvityksessä huomioitiin myös, miten palvelut ovat digitalisoitumassa tulevaisuudessa.

Palveluverkostoselvityksestä laadittiin loppuraportti, jonka sisältö on pääotsikkotasolla seuraava:
- Sote-uudistuksen tilanne
- Suomen yrittäjien näkökulma muutokseen
- Satakunnan sote-toimintaympäristö yritysten näkökulmasta
- Yhteenveto toimijoiden haastatteluista
- Vaihtoehtoisia toimintamalleja palveluverkostolle
- Yhteenveto

Selvitystyön perusteella yrittäjät olivat halukkaita ja kiinnostuneita toimimaan palveluverkostossa. Verkostoitumiselle löydettiin erilaisia vaihtoehtoisia malleja, joita yritykset voivat lähteä toteuttamaan ja vahvistaa siten toimintaedellytyksiään. Tämän myötä yritysten palvelutarjonta monipuolistuu ja asukkaiden valinnanvapaus lisääntyy niin, että he voivat hankkia tarvitsemiaan sote-palveluita myös oman maakuntansa Pk-yrityksiltä.