RR-tietopalvelu -hankekuvaus A73520, Mixed Reality and Collaborative Robotics, investointi

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Tekniikan yksikkö, PL 64

Puhelinnumero: 0201245300

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Perinteiset teollisuusrobotit on kehitetty suuren tuotantovolyymin tarpeisiin ja ovat yleensä ammattilaisten ohjelmoimia. Markkinoille tulleet yhteistyörobotit ovat vastaus pk-yritysten robotisoinnin tarpeisiin. Yhteistyörobotit luovat joustavuutta tuotantoon sekä tarjoavat helppokäyttöisen tavan robottien ohjelmoinnille. Pk-yrityksissä tuotantomäärät ja -sarjat ovat usein pieniä ja tästä syystä perinteisen robotin investointi usein jää toteuttamatta kustannussyistä. Yhteistyörobotiikan piiriin kuuluvat myös mobiilirobotit, joiden päätehtävänä on vähentää ihmisten turhaa liikkumista yritysten sisällä eri työvaiheiden välissä.

Päälle puettavien VR (virtual reality)-lasien ja robottisimulointiohjelmiston integraatio luo täysin uusia ulottuvuuksia robotin käytössä ja ohjelmoinnissa sekä tarkasteltaessa ihmisen ja yhteistyörobotin välistä toimintaa tuotantotilanteessa. Johtavissa teknologia-alan yrityksissä on jo alettu testata kyberfyysisten ympäristöjen käyttöä robottien ohjelmoinnissa (mixed reality). Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjä astuu virtuaaliseen robottisoluun VR-lasien avulla.

Hankkeessa kehitetään Mixed Reality and Collaborative Robotics -demonstraatioympäristö tukemaan teknologian käyttöönottoa ja soveltamista alueen pk-yrityksissä. Demonstraatioympäristön kehittäminen edellyttää investointeja yllä mainittuihin teknologioihin ja niiden haltuunottoa.

Hankkeessa tehdään lisäksi esiselvitys kansainvälisistä sosiaali- ja terveysalan robotiikkasovelluksista ja alan oppilaitosten järjestämistä robotiikan koulutuksista sekä eteläpohjalaisten hyvinvointialan yritysten tarpeista ja valmiuksista robotiikan hyödyntämiseksi toiminnassaan.

Hankepari koostuu toisiaan tukevasta investointi- ja kehittämishankkeesta. Toteutus on koottu seitsemään työpakettiin siten, että TP1 toteutetaan investointihankkeessa ja TP2-7 kehittämishankkeessa:
Työpaketti 1: Investointien toteutus
Työpaketti 2: Teknologiaselvitys
Työpaketti 3: Demonstraatioympäristön luonti
Työpaketti 4: Yritysaktivointi ja teknologiatiedon siirto
Työpaketti 5: Sosiaali- ja terveysalan robotiikan esiselvitys
Työpaketti 6: Workshopit yrityksille
Työpaketti 7: Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto

Hankkeen tuloksia esitellään pk-yrityksille pop-up –tapahtumissa, workshopeissa ja Robotiikkapolku-tapahtumassa. Näin pyritään madaltamaan robotiikan käyttöönottokynnystä. Ympäristöä käytetään myös AMK-insinöörikoulutuksessa. Myöhemmin voidaan tukea yrityksiä yhteistyörobotiikan ja virtuaalitekniikan soveltamisessa käyttämällä demonstraatioympäristöä niiden henkilökunnan koulutuksessa.

Pitkällä aikavälillä demonstraatioympäristöä käytetään perehdyttämään yrityksiä teknologian hyödyntämisessä heidän omissa tuotannonkehitysprojekteissaan. Näin hanke parantaa tuottavuutta hankealueen pk-yrityksissä yhteistyörobottien (sekä olemassa olevan robottikannan) ja nykyaikaisen virtuaalitekniikan yhdistämisellä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat yhteistyörobotiikkaa hyödyntävät tai sitä suunnittelevat teknologiateollisuuden, elintarvikealan sekä sosiaali- ja terveysalan pk-yritykset maakunnassa. Lisäksi kohderyhmiä ovat SeAMKin tekniikan yksikkö, Ruoka yksikkö sekä sosiaali- ja terveysalan yksikkö sekä niiden henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

SeAMKin opiskelijat teknologiateollisuuden, elintarvikealan sekä sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 71 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 71 171

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 142 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 142 342

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Teuva, Kurikka, Alajärvi, Karijoki, Vimpeli, Soini, Kauhava, Lappajärvi, Kauhajoki, Ilmajoki, Isojoki, Alavus, Evijärvi, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelun aikana on tehty analyysi sukupuolinäkökulmasta. Sekä tekniikan ala että sosiaali- ja terveysalan ovat hyvin segregoituneita sukupuolen mukaan. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma arvioitaessa työn kuormittavuustekijöitä ja fyysistä rasitusta. Osaamista vaativat tulevaisuuden työpaikat antavat naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet, sillä ne eivät vaadi fyysistä voimaa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei

Robotiikan tuominen naisvaltaiselle sosiaali- ja terveysalalle edistää naisten tutustumista aiheeseen ja madaltaa kynnystä teknologisiin aiheisiin. Teollisuuden puolella robotiikka ja sen hyödyntäminen sopii sekä miehille että naisille.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen luonteesta johtuen sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite. Insinöörikoulutuksen osalta hanke tasaa sukupuolten eroja tarjoten samat oppimismahdollisuudet molemmille sukupuolille. Sosiaali- ja terveysala on naisvaltainen, jossa uusi teknologia ei välttämättä ole yhtä tuttua ja jokapäiväistä kuin insinöörikoulutuksessa. Tämä otetaan huomioon mietittäessä robotiikan edistämistä alalla.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	8
Robotisoituvassa yhteiskunnassa säästöjä aiheutuu mm. siitä, että robotit eivät tarvitse toimiakseen samanlaista toimintaympäristöä kuin ihmiset. Robotit eivät tarvitse välttämättä valoa, työtilojen lämpötila voi olla selkeästi alhaisempi ja tuotantoa voidaan tehdä 24/7.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	6
Robotit toteuttavat niille ohjelmoituja tehtäviä samalla tavalla kerrasta toiseen ja tarvittaessa 24/7, jolloin saadaan materiaalien ja energian säästöä tuotettua kappaletta tai palvelua kohti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	8
Robotiikan hyödyntäminen oikeissa tehtävissä nostaa yritysten tuottavuutta ja tuloksentekoa sekä sitä kautta kasvua ja työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	3
Hanke edistää virtuaaliteknologian ja lisätyn todellisuuden teollisten sovellusten syntymistä pitkällä aikavälillä ja luo siten pohjaa uusille palvelutuotteille.
Liikkuminen ja logistiikka	4	6
Robottien aika ei mene työmatkoihin. Niiden työsuoritukset voidaan raportoida ja analysoida etänä, samoin niiden uudelleen ohjaus tai ohjelmistopäivitykset. Liikkuminen vähenee, ruuhkat helpottuvat ja päästökuormitus vähenee
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	8
Teollisuustyön kuormittavuus vähentyy rutiinitehtävien hoidon siirtyessä enenevässä määrin roboteille. Työturvallisuus kasvaa, kun roboteille voidaan ohjata vaarallisia töitä. Sosiaali- ja terveysalalla työn määrä lisääntyy jatkuvasti väestön vanhentuessa. Samanaikaisesti palvelutuotantoa kohtaan kohdistuu säästöpaineita. Robotiikan hyödyntäminen edesauttaa henkilöstön hyvinvointia, ja mahdollistaa, että rutiinityön sijaan resursseja keskitetään vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa.
Tasa-arvon edistäminen	3	4
Hanke pyrkii tunnistamaan sukupuolten erilaiset näkökulmat robotiikan hyödyntämisessä ja ohjelmoinnissa osana oppimisympäristön kehittämistä. Sosiaali- ja terveysala on lähtökohtaisesti hyvin naisvaltainen. Perinteisesti robotteja on hyödynnetty miesvaltaisilla toimialoilla helpottamassa työtaakkaa. Tasa-arvon kannalta on merkityksellistä, että uuden teknologian tuomat hyödyt eivät kohdennu segregoidusti ainoastaan miesvaltaisille aloille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	3
Tuomalla robotiikan sovelluksia sosiaali- ja terveysalalle voidaan edesauttaa, että erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät hyötyvät uuden teknologian ja robotiikan tarjoamista mahdollisuuksista.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei relevantti tässä hankkeessa

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke