Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73524

Hankkeen nimi: Suur-Sysmän historian tuotteistaminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sysmän kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0167352-2

Jakeluosoite: Valittulantie 5

Puhelinnumero: 0384310

Postinumero: 19700

Postitoimipaikka: Sysmä

WWW-osoite: http://sysma.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Simola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.simola(at)sysma.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447134507

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen perusajatuksena on historiallisen Suur-Sysmän historian tuominen lähelle ihmisiä, niin turisteille, vapaa-ajan asukkaille kuin Päijät-Hämeen omalle vakituiselle väestölle. Tämä tehdään toteuttamalla Sysmän historian tuotteistaminen, missä maakunnan historia kivikaudelta 1900-luvulle tuodaan näkyväksi nähtävyyksinä, tapahtumina, tuotteina, palveluina, infopisteinä sekä ennen kaikkea tarinoina. Kyseessä olisi maakunnallisen tason konsepti, jolla voidaan luoda elämyksellisiä vetonauloja maakuntaan ilman, että kyseessä on yksi rajattu fyysinen sijainti tai tapahtuma. Toimenpiteet tehdään yhteistyössä verkostomaisella työotteella kaikkien kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Suurin yksittäinen hyötyjä on maakunnan matkailupalvelut lisääntyneinä turistivirtoina, mutta epäsuorina tuloksina voidaan saavuttaa myös paikallis- ja maakuntahengen vahvistumista, ihmisten voimaantumista, historian tietämyksen vahvistumista sekä palvelusektorin kysynnän lisääntymistä.
Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat historiallisen Suur-Sysmän Päijät-Hämeen liiton toiminta-alueella olevat toimijat, jotka ilmaisevat halukkuutensa yhteistyöhön hankkeen kanssa. Koko maakunnan toiminta-alue kuitenkin huomioidaan hankkeessa. Erityisinä kohderyhminä ovat matkailuyritykset, palvelu- ja tuotantoyritykset sekä kunnat. Tuotteistaminen ja tarinoiden kehittely voi tapahtua jääkauden luonnonmuodostumista kivikautisiin paikkoihin, historialliseen rakennuskantaan ja lähihistorian nähtävyyksiin sekä historiaan kytkeytyviin tapahtumiin, tuotteisiin ja palveluihin. Yhteistyötä tehdään monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Hankkeen tuloksena maakunnan historia nousee arkistojen hämäristä näkyväksi vetovoimatekijäksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä on yritykset. Muuna kohderyhmänä on Suur-Sysmän Päijät-Hämeen liiton toiminta-alueella sijaitsevat julkiset instituutiot, yhdistykset ja säätiöihin, jotka voisivat hyötyä esimerkiksi brändin rakentamista tai tuotteistamista tukevista välineistä, minä tuotteistettu historia voisi toimia. Toissijaisena varsinaisena kohderyhmänä on muu Päijät-Häme, joka voidaan kytkeä mukaan historiallisen yhteyden kautta kohti nykyisen Päijät-Hämeen liiton perustamista.
Yritysten kanssa räätälöidään yrityksen omaan tuotteeseen tai palveluun sopiva kytkös historiaan: tarina yritykselle ja/tai tuotteelle/palvelulle. Yleistilaisuuksia pidetään korkeintaan käynnistysvaiheessa, missä kerrotaan hankkeesta ja sen tavoitteista ja mahdollisuuksista. Sen jälkeen kyse on henkilökohtaisesta vuorovaikutuksesta kunkin toimijan kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilisiä hyötyjiä olisivat elinvoimaisuuden tukemisen kautta aivan kaikki alueen toimijat, joille hyödyt voisivat näyttäytyä esimerkiksi uusina työpaikkoina, rikkaampana kulttuurituntemuksena tai jäsentyneempänä oman historian tuntemuksena osana pidempää jatkumoa.
Alueellisen elinvoiman ja elämyksellisyyden edistäminen lisää myös kokonaisvaltaisesti alueellista hyvinvointia ja siten hyödyttää kaikkia Päijät-Hämeen asukkaita ja toimintaan osallistuvia sidosryhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 72 912

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 912

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 104 160

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 104 160

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohteena oleva maakunnan historia nähdään lähtökohtaisesti sukupuolettomana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolineutraalisuus on hankkeen lähtökohtana. Toiminnan kohteena on sukupuolesta riippumatta luonnolliset henkilöt tai heidän edustamat instituutiot valikoituvat intressi- ja relevanssipohjaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoitteena on synnyttää alueellista elinvoimaa, mikä hyödyttäisi välillisesti kaikkia maakunnan asukkaita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan kestävään kehitykseen. Otetaan luovat alat, kulttuuriyrittäjyys ja ympäristönäkökulma huomioon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Ensisijainen tavoite on synnyttää alueellista elinvoimaa immateriaalisin keinoin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Hankkeen toiminnassa korostetaan vastuullisuutta ja ympäristöarvoja. Nähtävyyksien kirjaaminen voi synnyttää uusia suojelumahdollisuuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hankkeen toiminnassa korostetaan vastuullisuutta ja ympäristöarvoja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeen materiaalit ja jätteet kierrätetään ja lajitellaan asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Hankkeen toiminnassa korostetaan vastuullisuutta ja ympäristöarvoja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Tuetaan paikallisten toimijoiden elinvoimaisuutta tukemalla niiden lisäarvon kehittämisprosesseja ensisijaisesti immateriaalisin keinoin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Uusien aineettomien tuotteiden kehittäminen tai aineettomin keinoin lisäarvon tuottaminen osaksi vanhoja palveluja ja tuotteita on hankkeen pääasiallinen tavoite.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Mahdollisuuksien mukaan hankkeessa pyritään sijoittamaan yhteistyötapaamiset helposti julkisin kulkuvälinein, pyörällä tai kävellen tavoitettaviin tiloihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen tavoitteena olevan elämyksellisyyden lisääminen ja alueellisen elinvoimaisuuden välillisenä tuotteena syntyy alueellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Kaikkia hankkeesta kiinnostuneita toivotaan osallistumaan yhteistyöhön sosiaalisesta statuksesta riippumatta itselleen parhaimmin soveltuvin keinoin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Kaikkia hankkeesta kiinnostuneita toivotaan osallistumaan yhteistyöhön sosiaalisesta statuksesta riippumatta itselleen parhaimmin soveltuvin keinoin.
Kulttuuriympäristö 8 8
Edistetään kulttuuriympäristön tuntemusta ja kunnioitusta osana paremman paikallisen kulttuuriympäristön kartoitusta.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeen toiminnassa korostetaan vastuullisuutta ja ympäristöarvoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suur-Sysmän historian tuotteistaminen kivikaudelta nykypäivään -hankkeessa luotiin paikalliseen historiaan pohjaavia tuotteita yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Tarinat kietoutuivat monilta osin vuonna 2017 Sysmän Pyhän Olavin kirkon luota, Ihananiemestä, löydetyn noin 1000 vuotta vanhan hopea-aarteen ympärille.
Aarteen korujen mukaisesti luotiin nykykorumallistoja, joissa on Sysmän paikkakuntaleima. ´Hopea-aarrekartta Sysmän Pyhän Olavin rantareitillä´ esittelee tarinan muodossa Sysmän kirkonkylää ja sen puoteja. Odotusarvo on, että Museovirastosta Sysmän kirjastossa lainassa oleva oikea - kansainvälisestikin hyvin ainutlaatuinen – Sysmän hopea-aarre synnyttää paikkakunnalla olollaan lisää tarinaa. Aarre on esillä Sysmän kirjastossa kolme kuukautta ja kuka tahansa voi käydä siihen tutustumassa kirjaston palveluaikoina. Näyttelytilassa on myös Sysmä Seuran vitriini ja kuppikivi. Tilassa on näyttelyiden lisäksi mahdollista katsoa kolme Sysmä-aiheista videota.
Yrittäjäryhmän kanssa toteutetussa Suur-Sysmä 1050 -videossa ollaan hopea-aarteen jäljillä kuvitteellisen tarinan kautta. Videolla on tarkoituksellista tuotesijoittelua ja siinä esiintyy myös kuvitteellinen Sysmän Akka. Siinä mielessä Akalle on pohjaa historiasta, että Sysmän kirkonkylällä virtaa Akanoja, joka laskee nykyiseen Majutveteen, Päijänteen lahteen. Majutvesi oli nimeltään Akkavesi ennen kristinuskon tuloa. Sysmän Akanojan kuppikivestä on tehty korumallisto tarinan kera - Sysmässä on kuppikiviä enemmän kuin missään muussa kunnassa. Päijätsalossa sijainneelle Päijä-jumalalle, jonka mukaan Päijännekin on saanut nimensä, löydettiin tutkimuksellista pohjaa. Myös monien muiden laajan Suur-Sysmän alueen kohteiden luontoa ja kulttuuria, tarinoita niistä, tuotiin esiin ja talletettiin.
Hopea-aarretarinoiden ja -tuotteiden lisäksi hankkeessa käynnistettiin Sysmän Hovilan herrasta, Senaattori Onni Schildtistä kertovien seminaarien sarja (Sysmä-päivänä 2019) ja jatkettiin sitä kesäisen Senaattoriristeilyn muodossa. Hartolassa toteutettiin osallistava opastuskierros entisestä piirieläinlääkäri Axel Hårdhista, joka asui 1970-luvulle saakka Koskipään vanhassa kartanossa eli nykyisessä Maila Talvion salongissa.