|
|
|
Hankekoodi: A73527
Hankkeen nimi: Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: PL 181
Puhelinnumero: 029 450 5000
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: PORI
WWW-osoite: http://mkk.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Erkkilä-Välimäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erityisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.erkkila-valimaki(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 592 4931
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Satakunnan meri- ja rannikkovedet ovat maakunnalle sinisen kasvun ja älykkään erikoistumisen potentiaali. Toistaiseksi elinkeinotoimintaa ei ole näillä alueilla kehitetty kokonaisvaltaisesti, kaikki elinkeinoalat sekä merialueen herkkä ja haastava toimintaympäristö huomioiden. Koordinoitu yhteiskehittämisen ja monialaisen innovoinnin toimintamalli lisää mahdollisuuksia hyödyntää Satakunnan meri- ja rannikkoalueiden taloudellista potentiaalia.
EU:n sinisen kasvun strategia tähtää merialan elinkeinojen kestävään kehittämiseen. Tämä edellyttää tietoa ympäristöön liittyvästä sääntelystä ja innovaatioiden ympäristövaikutusten ennakointia. Toisaalta se kannustaa uudenlaisiin ympäristöä säästäviin innovaatioihin, esimerkiksi cleantech- ja kiertotalousratkaisuihin. Olemassa olevat innovoinnin mallit ja innovaatioalustat eivät suoraan tarjoa sekä elinkeinoelämän että toimintaympäristön kokonaisvaltaisesti huomioivaa innovaatioalustan toimintamallia. Hankkeessa selvitetään, millainen toimintamalli olisi paras Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalustalle ja pilotoidaan innovaatioalustan toimintaa.
Hanke kohdistuu organisaatioihin:
- Yritykset, joiden toiminta suoraan vaikuttaa tai liittyy sijainniltaan, tuotteiltaan tai palveluiltaan Satakunnan meri- ja rannikkovesiin, saaristoon tai mereen välittömästi liittyvälle rannikkokaistaleelle.
- Korkeakoulut, yliopistot ja muut kehittäjäorganisaatiot, joiden tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta tai -intressit kohdentuvat Satakunnan meri- ja rannikkoalueille ja jotka voivat osallistua uusien tuotteiden tai palveluiden innovointiin.
- Julkishallinnon organisaatiot ja liikelaitokset, joiden toimivalta ja/tai –alue ulottuu Satakunnan meri- ja rannikkovesiin ja joilla on kehittämisintressejä alueen liiketoiminnan suhteen.
- Satakunnan ja lähialueiden elinkeinoelämä.
- Julkiset tai yksityiset organisaatiot ja kansalaisjärjestöt (NGO:t), joilla on kehittämisintressejä tai kiinnostusta Satakunnan meri- ja rannikkoalueen elinkeinotoiminnan kehittämiseen kestävällä, ympäristön huomioivalla tavalla.
- Sinisen kasvun elinkeinoalojen etujärjestöt tai -liitot, esimerkiksi Varustamoyhdistys, Suomen kalankasvattajaliitto, Suomen ammattikalastajaliitto, Suomen Tuulivoimayhdistys jne.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 85 449
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 75 801
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 122 070
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 108 287
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman
Kunnat: Siikainen, Merikarvia, Huittinen, Pomarkku, Rauma, Ulvila, Nakkila, Eura, Kankaanpää, Kokemäki, Pori, Harjavalta, Säkylä, Eurajoki, Jämijärvi, Karvia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Luonnonvarat nähdään hankkessa ympäristön tuottamina ekosysteemipalveluina, joita tulee hyödyntää kestävästi. Hanke nostaa esiin ja lisää yritysten tietoisuutta kestävän kehityksen sekä ekosysteemipalvelujen merkityksestä yritystoiminnassa. Näitä sioita käydään läpi sekä haastatteluissa että muissa yritystapaamissa. Hanke tuottaa em. näkökulmat huomioivan innovaatioalustan toimintamallin Satakunnan meri- ja rannikkoalueille toimiville yrityksille sekä alueen muille sinisen liiketoiminnan parissa toimiville yrityksille. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 5 |
| Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioidaan kohdentuvan selvästi Pohjanlahden meri- ja rannikkoalueille. Hankkeen haastatteluissa ja muissa yritystapaamisissa nostetaan esiin ilmastonmuutoksen arvioituja vaikutuksia alueelle lisäten yritysten tietoisuutta niistä sekä huomioidaan erityisellä painolla ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset suunniteltavan innovaatioalustan toiminnassa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Hanke ei erikseen kohdennu biodiversiteetin säilyttämiseen, mutta toimintamalli painottaa kestävän kehityksen periaatteita ja ekosysteemipalvelujen säilyttämistä Satakunan meri- ja ranikkoalueella, mikä välillisesti tukee luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hankkeessa tuottettava sinisen kasvun innovaatiotoiminnan malli tukee kestävän kehityksen mukaista yritys- ja innovaatiotoimintaa meri- ja rannikkoalueella. Näin se välillisesti myötävaikuttaa pintavesien tilan parantamiseen sekä kasvihuonekaasujen vähentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Sinisen kasvun innovaatiotominnan mallissa huomioidaan erityisellä painotuksella luonnonsuojelualueet, jotta toimintamalli ohjaa näiden alueiden suojeluperiaatteiden mukaiseen toimintaan ja välttää alueille kohdistuvia välillisiä ympäristövaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Kestävän kehityksen mukaisesti painotetaan kiertotalouden periaatteita osana alueen sinisen kasvun innovaatioalustan suunnittelua. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hankkeessa kehitettävän innovaatiotoiminnan mallin peruslähtökohtana on kestävän kehityksen mukaisten vähähiilisten, uusiutuvien energialähteiden käytön ja ratkaisumallien edistäminen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa kehitettävä sinisen kasvun innovaatioalustan malli tukee Satakunnan alueen merielinkeinojen sekä suoraan meri- ja rannikkoalueelle kohdistuvan tai siihen liittyvää yritystoimintaa. Tämäntyyppistä, siniseen kasvuun liittyvää toimintaa ei alueella ole. Hankkeessa suunniteltava innovaatioalusta kannustaa yrityksiä vähähiiliseen, luonnonvara- ja energiatehokkaaseen sekä uusimpia cleantechin sekä bio- ja kiertotalouden innovaatioita hyödyntävään liiketoiminnan kehittämiseen. Se kannustaa myös toimialat ylittävään verkostoitumiseen aluellisen yritystoiminnan kehittämisessä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Ympäristön kestävän käytön huomioivien aineettomien tuotteiden ja palveluiden innovoiminen huomioidaan kehitettävässä innovaatioalustan mallissa erityisellä painolla, koska niiden avulla voidaan sekä kasvattaa sinistä liiketoimintaa joka kuormittaa vähemmän herkkää meri- ja rannikkoympäristöä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Logistiikan ja liikkumisen optimointi osana meri- ja rannikkoalueiden ympäristöä säästävää yritystoimintaa huomioidaan innovaatoialustan toimintamallin kehittämisessä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Hanke lisää alueen siniseen kasvuun liittyvien yritysten tiedonsaantia ympäristön kannalta kestävän yritystoiminnan merkityksestä ja innovaatiomahdollisuuksista. Hankkeen kautta yritysten on mahdollista tuoda esiin näkemyksiään meri- ja rannikkoalueisiin liittyvästä yritys- ja muusta toiminnasta sekä alueellisista kehittämistarpeista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvo ei ole hankkeen erityisessä fokuksessa, vaan se keskittyy yritystoimintaan. Hanke kohtelee sukupuolia tasavertaisina. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurillinen yhdenvertaisuus eivät ole hankkeen erityisessä fokuksessa vaan se keskittyy elinkeinoelämän kehittämiseen ja organisaatioihin. Erityyppisiä ja -kokoisia organisaatioita tarkastellaan samanarvoisina. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hanke ei suoraan kohdistu kulttuuriympäristöön, mutta välillisesti siniseen kasvuun liittyvä innovaatiomalli edistää myös meri- ja rannikkoalueiden kulttuuriympäristön kohteiden ympärille syntyviä palveluja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa lisätään yritysten tietoisuutta meri- ja rannikkoympäristön piirteiden huomioimisesta yritystoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa kehitettävässä sinisen kasvun innovointimallissa yritysten lisäksi keskeisiä toimijoita ovat asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatiot, joilta yritykset voivat saada innovoinnin yhteydessä liiketoiminnnan kestävyyttä ja vähähiilisyyttä tukevaa ympäristötietoutta. | ||
EU:n sinisen kasvun strategia tähtää merialan elinkeinojen kestävään kehittämiseen. Satakunnan meri- ja rannikkovedet ovat maakunnalle sinisen kasvun ja älykkään erikoistumisen potentiaali. Toistaiseksi merialueelle kohdentuvaa tai sitä hyödyntävää elinkeinotoimintaa ei ole Satakunnassa kehitetty kokonaisvaltaisesti, kaikki elinkeinoalat sekä merialueen herkkä ja haastava toimintaympäristö huomioiden. Koordinoidun yhteiskehittäminen ja monialaisen innovoinnin toimintamalli lisää mahdollisuuksia hyödyntää Satakunnan meri- ja rannikkoalueiden taloudellista potentiaalia. Olemassa olevat innovoinnin mallit ja innovaatioalustat eivät suoraan tarjoa tämän tyyppistä toimintamallia. Hankkeessa selvitettiin, millainen toimintamalli olisi paras Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalustalle ja pilotoitiin toimintamallia.
Hankkeessa kartoitettiin Satakunnan sinisen talouden alaan kuuluvat yritykset. Kartoituksessa painotettiin merialueella toimivia tai sitä hyödyntäviä toimintoja: kalatalous, matkailu- ja kulttuuripalvelut, meriklusteri ja merikuljetukset, energiantuotanto sekä vedenalaiset toiminnot. Yritysjoukon edustajia haastateltiin sekä yksittäin että ryhmässä työpajassa. Laajemmalle yritysjoukolle lähetetiin on line -kysely. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita, julkisen hallinnon ja toisten innovaatioalustojen edustajia. Innovaatioalustan toimintamallia pilotoitiin työpajoissa.
Osana toimintamallin kehittämistä hankkeessa selvitettiin yritysten, asiantuntijoiden ja julkisen hallinnon edustajien näkemyksiä innovaatioalustaan liittyvästä yhteiskehittämisestä sekä potentiaalisista synergioista ja konflikteista. Näiden haastattelujen tulosten perusteella luotiin innovaatioalustan toimintamalli, jonka työskentelytapoja pilotoitiin työpajoissa. Lisäksi haastattelujen perusteella määritettiin, että potentiaalisin tapa käynnistää innovaatiotoimintaa on erillisen hankkeen käynnistäminen.