Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73561

Hankkeen nimi: KBB - Kestävä bioresiduaalibetoni

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Kurki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja T&K-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.kurki(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358-40-5482230

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän Yliopisto, 0245894-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Betoninvalmistuksen olennaisen komponentin, sementin, valmistus tuottaa ihmisen vapauttamista hiilidioksidipäästöistä globaalisti n. 8 %. Tämän lisäksi biotuote- ja sellutehtaat tuottavat vuosittain merkittäviä määriä jätteeksi luokiteltavaa, vielä suurelta osin hyödyntämätöntä soodasakkaa ja biotuhkaa (bioresiduaali). Tavoitteena on luoda resurssiviisas tapa hyödyntää metsäteollisuuden jätemateriaalivirtaa ja vähentää sementin osuutta betonissa. Sivuvirtojen hyödyntäminen tukee vähähiilisyyttä sekä vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja ympäristön kuormitusta. Hanke luo uutta jatkumoa betonirakentamiseen sekä uusia tuoteinnovaatioita Suomen betoniteollisuuteen.

Kestävä bioresiduaalibetoni -hankkeessa luodaan kiertotalousekosysteemi pohjoisen Keski-Suomen alueelle. Hankkeessa kehitetään pohjoisen Keski-Suomen pk-yritysten vähähiilisyys-, cleantech- ja resurssiviisausosaamista synnyttämällä kyseiselle alueelle yritysverkoston, joka pilotoi biotalouden (biotuotetehdas) jäte-/sivuvirran jatkojalostusta resurssiviisaan kiertotalouden mallin mukaisesti. Hankkeessa tutkitaan ja pilotoidaan betonissa käytettävän sementtimäärän korvaamista soodasakalla ja/tai biotuhkalla (bioresiduaalilla) tuottaen näin vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta merkityksellistä tietoa ja osaamista. Soodasakan hyödyntämisestä betonin raaka-aineena löytyy joitakin tieteellisiä julkaisuja, mutta niissä todetaan jatkotutkimuksen ja käytännön kokeiden tarve.

Hankkeen tuloksena tuotetaan uutta tietoa ja pilotoidaan resurssiviisas malli metsäteollisuuden jätevirran hyödyntämisestä betonituotteissa sementin korvaajana. Näin pienennetään betonirakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristön kuormittavuutta. Betonialan yritykset hyödyntävät saatua tietoa ja osaamista omassa toiminnassaan uusien vähähiilisten tuoteperheiden muodossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhminä ovat pohjoisen Keski-Suomen alueen betonipohjaisia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita valmistavat yritykset, erityisesti PK-yritykset, sekä betonituotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen sekä metsäteollisuuden sivuvirtojen jalostamiseen osallistuvat yritykset.

Logistisia ratkaisuja tarjoavat pohjoisen Keski-Suomen yritykset ovat merkittävä kohderyhmä luotaessa uutta resurssitehokkaasti (jäte)-materiaalivirtoja hyödyntävää yritysverkostoa.

Toiminta heijastuu edelleen mm. uusina verkottumismahdollisuuksina muille hankkeen ulkopuolisille yrityksille, joissa omaksutaan uutta hankkeessa syntyvää vähähiilisyysosaamista ja Cleantech –tietoa.

Keski-Suomen suunnittelu-, rakennuttaja- ja rakentajayrityksille hanke luo uutta, vähähiilisempään rakentamiseen - betonin hiilijalanjäljen pienentämiseen - tähtäävää tietoa, jota on mahdollista hyödyntää uusissa, maakunnan kannalta merkityksellisissä rakennushankkeissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Metsäteollisuusyritykset

Biotuote- ja sellutehtaiden jätejakeiden hyötykäyttö on kestävän kehityksen mukaista toteuttaen kiertotalous- ja vähähiilisyysstrategioita. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset, jotka haluavat päästä eroon tuottamistaan sivuvirroista, kuten soodasakasta ja biotuhkasta, kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla (Keski-Suomen alueella Äänekosken biotuotetehdas).

Rakennusteollisuusyritykset

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Keski-Suomen maakunnan yritysten tuotteita ja palveluita hyödyntävät muut yritykset. Hankkeesta hyötyvät yritykset luovat betoniin, soodasakkaan ja biotuhkaan liittyvällä osaamisella ja kehittyneellä liiketoiminnalla uutta toimintaa myös omaan yhteistyöverkostoonsa. Syntyy uusia bioresiduaalibetonituoteideoita uusille sovellusaloille.

Tämä heijastuu edelleen mm. uusina verkottumismahdollisuuksina muille hankkeen ulkopuolisille yrityksille sekä oppilaitoksille t&k -projektien myötä, joissa tullaan myös omaksumaan betonin seostukseen ja bioresiduaalibetonin käyttöön liittyvää uutta tietoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 764

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 35 489

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 46 748

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Kannonkoski, Pihtipudas, Karstula, Kinnula, Saarijärvi, Viitasaari, Kyyjärvi, Kivijärvi, Konnevesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on teknillisen tietämyksen lisääminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Biotuhkan ja soodasakan käyttö sementin korvikkeena vähentää betonin valmistuksen kokonaisenergian ja uusiutumattomien raaka-aineiden tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Biotuhkan ja soodasakan käyttö sementin korvikkeena vähentää betonin valmistuksen hiilidioksidipäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Tehokas infrastruktuuri ja logistiikan parantaminen vähentää materiaalien kuljetusta, jolloin ympäristölle aiheutuva kuormitus pienenee alentuneen kuljetustarpeen myötä. Lisäksi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä pienenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Sementin, jonka valmistuksesta aiheutuu huomattavia hiilidioksidipäästöjä niin energiantuotannosta kuin valmistusprosessista itsestään, korvaaminen metsäteollisuuden jätevirroilla vähentää betonin valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi tehokas infrastruktuuri ja logistiikan parantaminen vähentää materiaalien kuljetusta, jolloin ympäristölle aiheutuva kuormitus pienenee alentuneen kuljetustarpeen myötä, niin vähentyneinä liikenteen aiheuttamina hiilidioksidipäästöinä kuin vesistöjen ja maaperän rasituksen alentumisena.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 5
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Sivuvirtojen tehokas jalostaminen ja hyödyntäminen lähellä muodostumispaikkaa vähentää kuljetustarvetta ja edistää vähähiilistä kiertotaloutta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 8
Hankkeessa hyödynnetään metsäteollisuuden jätemateriaalia, jolloin kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä vähenee, materiaalien hyötykäyttö ja materiaalitehokkuus paranevat.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 7
Perinteisen sementin valmistus kuluttaa fossiisia energialähteitä. Korvaamalla sementtiä biotuhkalla ja soodasakalla uusiutuvien energialähteiden käytön määrä lisääntyy betonin valmistuksen elinkaaren aikana. Bioresiduaalibetoni on vähähiilinen vaihtoehto perinteiselle betonille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 7
Suurien materiaalivirtojen käsittely ja jatkojalostus paikallisesti lisää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Yhteistyöverkostojen ja mallien syntyminen. Hankkeen tuloksena mahdollisesti syntyvät immateriaalioikeudet.
Liikkuminen ja logistiikka 9 4
Tehokas infrastruktuuri ja logistiikan parantaminen vähentää materiaalien kuljetusta, jolloin kuljetustarve vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Lisää alueen mahdollisuutta työllistää ihmisiä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on tasa-arvoneutraali, hankkeen päätavoite on teknillisen tietämyksen lisääminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 -1
Hankkeessa ei käsitellä edellä mainittuja aiheita edes välillisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeessa ei käsitellä edellä mainittua aihetta edes välillisesti
Ympäristöosaaminen 4 0
Olemassa olevia käsittelymenetelmiä sovelletaan biotuhkan ja soodasakan käsittelyyn, jolloin ympäristöteknologian käyttö laajenee ja monipuolistuu. Hankkeessa hyödynnettävät teollisuuden jäte-/sivuvirrat parantavat materiaalitehokkuutta ja vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Yleinen ympäristötietoisuus rakennusteollisuudessa vahvistuu, kun selvitetään mahdollisuutta käyttää biotuhkaa ja soodasakkaa betonissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-