|
|
|
Hankekoodi: A73562
Hankkeen nimi: Betonimurskeen uusiokäytettävyyden tutkiminen lämpövarastoinnissa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Vaasan yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0209599-8
Jakeluosoite: Wolffintie 34
Puhelinnumero: 029 449 8000
Postinumero: 65200
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: http://www.uva.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Birgitta Martinkauppi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkijatohtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: birgitta.martinkauppi(at)uva.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 449 8539
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on tutkia betonimurskeen uusiokäyttöä uusiutuvan energian lämpövarastointiin. Betonimursketta syntyy runsaasti, kun rakennuksia puretaan. Murskeelle on kuitenkin ollut hankalaa löytää käyttökohteita. Yksi tälläinen käyttökohde voisi olla lämpövarasto.
Pääpaino tutkimuksessa on betonimurskeen ominaisuuksien selvittämisessä. Jonkin verran tutkitaan myös tiilimurskaa.
Hankeen toimenpiteet ovat:
1. Betonimurskeen lämmönjohtavuuden ja ominaislämpökapasiteetin arviointi
Vaasassa tuotetun betonimurskeen lämpöominaisuuksia mitataan laboratorio-olosuhteissa ja verrataan kirjallisuudessa saatuihin arvoihin.
2. Betonimurskeen testaus eri kerroksina ja eri raekokoina lämpövarastointia varten
Selvitetään laboratoriotesteissä, miten betonimurske käyttäytyy eri raekokoina ja kerroksina. Tavoitteena on löytää optimaalinen raekoko ja kerros lämpövarastointiin.
3. Betonimurskekerros yhdistettynä esim. hiekkaan tai saveen
Lämpövarasto tulee koostumaan eristekerroksesta tai –kerroksista sekä varsinaisesta lämpövarastokerroksesta. Eristekerroksen tehtävänä on hidastaa mahdollisimman paljon lämmön vuotamista ympäristöön. Tässä kohdassa selvitetään tarvittavien kerroksien paksuutta.
4. Märkä/kuiva betoni- ja tiilimurske
Materiaalin märkyys ja kuivuus vaikuttavan sen käyttäytymiseen lämpövarastossa. Tässä kohdassa mitataan ero märällä ja kuivalla betoni- ja tiilimurskeella. Tätä tietoa voidaan hyödyntää lämpövaraston suunnittelussa
5. Suunnitelma betonimurskelämpövaraston toteuttamiseksi Vaasassa
Hankkeen tuloksena syntyy raportti betonimurskeen laboratoriomittauksista sekä suunnitelma tutkimuskäyttöön tarkoitetun lämpövaraston toteuttamisesta betonimurskeen avulla.
Hankkeen kohderyhmänä ovat betoni- ja tiilimurskeeseen liittyvät yritykset, kuten murskeen tuottajat sekä mursketta nyt ja tulevaisuudessa hyödyntävät toimijat, kuten kunnat ja yritykset (lämmönvarastointiin).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tutkijat, jotka saavat uutta tietoa murskeen käyttäytymisestä. Myös lämpövaraston käyttäjät (esim. asukkaat) ovat välillinen kohderyhmä. Saavutetaan ympäristöystävällisyyttä, kun ei polteta hiiltä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 32 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 31 925
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 34 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 33 921
Maakunnat: Pohjanmaa
Seutukunnat: Vaasan
Kunnat: Vaasa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hanke perustuu kierrätysmateriaalin käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Pidentää betonin elinkaarta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, koska kyseessä on laboratoriotutkimus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suunnitelmia Natura 2000-alueelle. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 8 |
| Positiiviset tulokset vaikuttavat betonin ja tiilen kiertotalouteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 8 |
| Lopputuloksia hyödynnetään uusiutuvan energian varastoinnissa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Betonimurskeelle etsitään uusia sovellutuksia ja soveltajia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Tuotetaan tietoa betoni- ja tiilimurskeen ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 8 |
| Vähentää kaatopaikkajätteen määrää. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei synnytä epätasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta, koska kyseessä on laboratoriotutkimus. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Edistää ympäristönhuoltoa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tutkia betonimurskeen uusiokäyttöä uusiutuvan energian lämpövarastointiin. Tämä tavoite toteutui hankkeessa. Betonimurskeelle on tärkeää löytää uusia käyttökohteita, koska sitä syntyy jatkuvasti ja runsaasti rakennuksia purettaessa. Yksi tällainen mahdollinen käyttökohde on hankkeessa saatujen tulosten perusteella lämpövarasto. Pääpaino hankkeen tutkimuksessa oli betonimurskeen ominaisuuksien selvittäminen. Betonimurskeen seassa on usein luonnollisesti myös muita materiaaleja, kuten tiilimurskaa. Hankkeessa tutkittiin jonkin verran myös tiilimurskan ominaisuuksia.
Hanke toteutettiin seuraavien toimenpiteiden avulla:
1. Betonimurskeen lämmönjohtavuuden ja ominaislämpökapasiteetin arviointi
Vaasassa tuotetun betonimurskeen lämpöominaisuuksia mitattiin laboratorio-olosuhteissa ja verrattiin kirjallisuudessa saatuihin arvoihin.
2. Betonimurskeen testaus eri kerroksina ja eri raekokoina lämpövarastointia varten
Betonimurskeen käyttäytyminen eri kerroksina ja raekokoina selvitettiin laboratoriotesteissä. Tarkoituksena oli löytää optimaalinen raekoko ja kerros lämpövarastointiin.
3. Betonimurskekerros yhdistettynä saveen
Tyypillinen lämpövarasto koostuu eristekerroksesta tai –kerroksista sekä varsinaisesta lämpövarastokerroksesta. Eristekerroksen tehtävänä on hidastaa mahdollisimman paljon lämmön vuotamista ympäristöön. Tässä kohdassa selvitettiin tarvittavien kerrosten paksuutta.
4. Märkä /kuiva betoni( ja tiili)murske
Materiaalin märkyys ja kuivuus vaikuttaa sen käyttäytymiseen lämpövarastossa. Tässä kohdassa mitattiin ero märällä ja kuivalla betoni- ja tiilimurskeella. Tätä tietoa hyödynnettiin lämpövaraston suunnittelussa.
5. Suunnitelma betonimurskelämpövaraston toteuttamiseksi Vaasassa
Hankkeen tuloksena syntyi raportti betonimurskeen laboratoriomittauksista sekä suunnitelma tutkimuskäyttöön tarkoitetun lämpövaraston toteuttamisesta betonimurskeen avulla.