|
|
|
Hankekoodi: A73595
Hankkeen nimi: VinsectS – Hyönteistalous osana Viitasaari-Saarijärvi seutukunnan kiertotaloutta
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 5.2.2018 ja päättyy 30.11.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 2647375-4
Jakeluosoite: Koivurannantie 1, PL 1603, 40101 Jyväskylä
Puhelinnumero: 020722111
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.vtt.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Kalle Hermanni Tähtinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Principal investigator
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.tahtinen(at)vtt.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358401530405
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maataloustuotanto on ollut viime vuosina kovassa murroksessa tuottavuuden ja hintakilpailun vuoksi. Hyönteistalous on nouseva trendi, joka liittyy proteiiniomavaraisuuteen ja resurssien merkittävästi tehokkaampaan käyttöön. Rehuna hyönteistenkäyttö on jo sallittua ja maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut tiedotteen hyönteisistä ihmisravintona. Keski-Euroopassa hyönteisiä sisältäviä tuotteita on ollut saatavana pitkään. Uusi EUn elintarvikelainsäädäntö 2018 mahdollistaa uuselintarvikkeiden myynnin koko Euroopassa, tämä muodostaa kysynnän ja tarpeen myös kotimaiselle hyönteistuotannolle.
Hyönteistalous osana bio- ja kiertotaloutta on monelta osaa vielä kehitysvaiheessa. Viitasaari-Saarijärvi seutukunnalla on mahdollisuus olla kehittämässä hyönteistalouden suuntaviivoja Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. Seutukunnan sivuvirtoja voidaan prosessoida hyönteistaloudella uusiksi tuotteiksi ja nostaa näin sivuvirtojen jalostusastetta. Hyvät logistiset yhteydet seutukunnalta mahdollistavat myös globaalin viennin mahdollisuudet.
Hankkeessa keskitytään mustiin sotilaskärpäsiin ja niiden kasvatukseen. Hankkeen tavoitteena on löytää mustien sotilaskärpästen kasvatuksen mahdollisuudet Viitasaari-Saarijärvi seutukunnan alueella sekä selvittää pienyrittäjyyden mahdollisuudet hyönteiskasvatuksessa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa mustien sotilaskärpästen hyönteiskasvatusympäristö. Lisääntynyt tieto ja osaaminen mustien sotilaskärpästen kasvattamisesta selkeyttää liiketoimintamahdollisuuksia tuotantoketjussa.
Hankkeessa tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään alueellinen selvitys, jossa kartoitetaan Viitasaari-Saarijärvi hyönteiskasvatukseen soveltuvat puhtaat ja likaiset sivuvirrat ja yritykset, jotka voisivat olla mukana rakentamassa hyönteiskasvatusta alueelle. Selvityksestä muodostetaan yritysten arvoverkko, jolle tehdään liiketaloudellinen tarkastelu. Analyysissä tarkastellaan eri tuotekategorioita hyönteisillä (mm. elävät hyönteiset, hyönteiset rehuna ja hyönteiset ihmisravintona) sekä näihin vaadittavia investointieroja. Liiketoimintamalliselvityksessä pyritään rakentamaan arvoverkossa toimiville yrityksille lisäarvontuotto.
Hankkeessa rakennetaan demonstraatiokasvattamo, jossa voidaan tutustua mustien sotilaskärpästen kasvatuksen ominaisiin piirteisiin. Demonstraatiokasvattamoa voidaan hyödyntää myös opintoympäristönä hyönteiskasvatukseen. Demonstraatioympäristössä voidaan myös tehdä lyhyitä testejä alueen sivuvirtojen sopivuudesta rehuksi hyönteisille.
Hanke tukee alueellisten materiaalivirtojen hyödyntämistä rakentamalla sitä tukevaa verkostoa hyönteiskasvatuksen saralla.
Projekti viestii aktiivisesti hankkeen tuloksista alueen kiinnostuneille yrittäjille tai yritystoimintaan suunnitteleville. Tämä lisää tietoisuutta ja mahdollistaa uusien synergiaetujen löytymisen alueella.
Hankkeen kohderyhmät ovat yritykset, joilla syntyy omassa tuotannossaan hyönteistalouteen soveltuvia sivuvirtoja, esimerkiksi myllyt, leipomot, vihannes-, juurestoimijat ja maatalousyritykset. Varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat myös yritykset, jotka tahtovat sivu- tai lisätuloja hyönteis- ja kiertotalouden liiketoiminta-alueella. Myös kunnalliset jätetoimijat ovat keskeinen kohderyhmä. Hankkeen tulokset eivät kohdistu yksittäisen yrityksen liiketoimintaan vaan kaikille aihepiirissä toimiville yrityksille.
Hankkeessa kehitettävä tieto on tarkoitus jakaa muiden koulutus- ja t&k-organisaatioiden kanssa avoimella tiedotuksella. Demonstraatioympäristö mahdollistaa tulevaisuudessa muiden kohderyhmien ja verkostojen tutustumisen hyönteistalouteen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 120 352
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 113 506
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 170 932
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 162 362
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Kinnula, Pihtipudas, Kannonkoski, Viitasaari, Karstula, Saarijärvi, Kyyjärvi, Kivijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 9 |
| Tällä hetkellä biojätteeksi menevän jakeen käyttö proteiiniomavaraisuuden kasvattamiseksi hyönteiskasvatuksella ja mm. kalastuksen ja soijan tuotannon korvaamisella on merkittävä vaikutus. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 6 |
| Hyönteistalous toimii vaihtoehtona muun eläinproteiinin lähteenä, jolla on huonompi konversioaste rehusta ruuaksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 5 |
| Hankkeella on suuri potentiaali liika kalastuksen vähentämiseen globaalisti mikäli hyönteistalous kiertotalouden osana pystyy korvaamaan EUhun tuotavaa kalapohjaista proteiinia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 5 |
| Biojätteen kompostoinnin vähentäminen vähentää siitä muodostuvia kasvihuonepäästöjä ja hyönteisten uloste toimii maanparannusaineena tai luonnollisena lannoitteena. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Hankkeella on potentiaali vähentää biojätteen määrää merkittävästi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Ei suoranaista vaikutusta, mutta hyönteiskasvatus pystytään kytkemään kotimaisten polttoaineiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Osaamisen keskittyminen Viitasaari-Saarijärvi seutukuntaan ja mahdollistaa hyönteistalouteen liittyvän liiketoiminnan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 1 |
| Hankkeeseen liittyvä tiedon ja opintokokonaisuuksien kehittäminen voi lisätä aineettomia palveluita kuten erikois- tai täydennyskoulutusta hyönteistalouteen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Hyönteistalous voi vähentää jätteen kuljetuksiin liittyvää logistiikan tarvetta, koska biojakeet voidaan jalostaa paikallisesti. Hyönteistuotteiden kannalta Viitasaari-Saarijärvi seutukunta on hyvällä sijainnilla logistiikkaan mahdollisuuksiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Pienet välilliset vaikutukset. Kansainvälisesti maatalouden kehittyminen etenkin kehittyvissä maissa edistää tasa-arvoa. Tämä johtuu siitä, että naiset saavat usein ansion maataloudesta. Hyönteistalous antaa mahdollisuuden lisäelinkeinoon ja proteiinilähteeseen, joka ei vaadi suuria maa-aloja tai investointeja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Hankkeen ja kiertotalouden kannalta on tärkeää, että jätteet lajitellaan oikein. Tietoisuus jakeiden jälkikäytöstä lisää tietoisuutta ja kannustaa käyttäjät parempaan lajitteluun. Tämä voidaan nähdä ympäristöosaamisen edistämisenä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli selvittää miten hyönteistalous ja kiertotalous saadaan yhdistettyä Viitasaari-Saarijärvi seutukunnassa. Kiertotalouden ja hyönteistalouden yhdistäminen on tärkeää, jotta sivu- ja materiaalivirrat voidaan hyödyntää tehokkaasti alueellisesti, ettei alue menetä arvokkaita luonnonvaroja vaan pystyy nostamaan niiden arvoa. Laajemmin proteiiniomavaraisuuden tukeminen kiertotalouden avulla on tärkeää kestävän ruokatuotannon turvaamiseksi. Nämä tavoitteet saavutettiin tehdyillä toimenpiteillä ja tuloksia voidaan soveltaa myös alueen ulkopuolella.
Hankkeessa tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin alueellinen selvitys, jossa kartoitettiin Viitasaari-Saarijärvi hyönteiskasvatukseen soveltuvat ns. puhtaat ja likaiset sivuvirrat. Kartoituksessa selvisi, että suuri osa soveltuvista maatalouden ja ruuantuotannon sivuvirroista alueella ovat kausiluonteisia, joka muodostaa haasteista kannattavalle liiketoiminnalle. Alueen hyönteiskasvatukseen linkittyviä yrityksiä ja sektoreita kartoitettiin. Selkeimmiksi linkeiksi arvoverkossa muodostuivat sivu- ja jätevirtoja hallinnoivat yritykset. Näillä yrityksillä on myös suurin kannustin nostaa sivu- ja jätevirtojen arvoa, tehdä investointeja sekä vähentää kustannuksia. Näin ollen materiaalivirroista vastuussa ja niitä hallinnoivat yritykset ovat avainroolissa niin kiertotalouden kuin myös hyönteistalouden arvoverkoissa.
Arvoverkko analyysissä, jossa jaettiin erilaiset toimijat alueen sisäisiin ja ulkoisiin toimijoihin niiden olemassa olon tai mahdollisen olemassa olon mukaan. Alueellisia toimijoita ja arvoverkkoon osallistuvia tunnistettiin useita. Tämä on hyvä asia, koska tällöin alueelle voi muodostua uusia investointeja ja kannattavaa liiketoimintaa. Ulkopuolisiksi toimijoiksi nimettiin muun muassa teollisuus, joka vaatii todella merkittäviä investointeja ja/tai jalostuslaitoksia jotka kapasiteetiltaan palvelevat koko Suomea (esim. öljynjalostamot). Alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa hankkeessa nähtiin erittäin tärkeäksi muodostaa ennakkosopimuksia ja yhteistyötä investointien varmistamiseksi. Näin ollen arvoverkkotarkastelut kiertotaloudessa tulee rajata siten, että kaikki tarpeelliset toimijat ovat huomioitu.
Arvoverkko analyysiin liittyvä karkea taloudellinen analyysi (TEA, techno-economic analysis) pyrki rakentamaan reunaehdot niin investoinnille kuin myös kannattavalle liiketoiminnalle. Tärkeänä tavoitteena laskennassa oli löytää liiketoiminnan malli, joka hyödyttäisi kaikkia arvoverkon toimijoita. Haasteeksi laskennassa muodostui epävarmuus investoinnin koosta eri tuotantokapasiteeteilla ja automaatioasteella, jota pyrittiin vähentämään herkkyystarkasteluilla.
Tuloksista huomattiin, että kokoluokka kannattavalle liiketoiminnalle on kooltaan merkittävä, vähintään 2000 tonnia/vuodessa. Tämä verrattuna alueellisiin soveltuviin materiaalivirtoihin on epäsuhdassa, eli alueella ei ole riittävästi sopivaa raaka-ainetta. Tähän epäsuhtaan liittyen muodostettiin malli, jossa olisi mahdollista tuottaa osaa kasvatusprosessissa keskitetysti (loppu prosessointi ja munan kasvatus) ja prosessointi hajauttaa pienempiin yksiköihin. Tällöin liiketoimintaa voitaisiin laajentaa alueen ulkopuolella ja soveltuvia materiaalivirtoja pystyttäisiin hyödyntämään laajemmin sijoittamalla tuotantolaitokset lähelle sopivia materiaalivirtoja. Tämä johtaisi niin alueen, kun lähiympäristön elinvoimaistumiseen. Näin ollen kiertotaloudessa ja hyönteistaloudessa tulee tunnistaa liiketoimintamalleja, jotka ovat hybridejä hajautetusta ja keskitetystä tuotannosta.
Projektin keskeinen työpaketti oli testikasvatusympäristön suunnittelu, rakentaminen ja testikasvatus. Tämän työpaketin tarkoituksena oli käytännöntasolla ymmärtää kasvatuksen olosuhteet ja juurruttaa osaamisen kehittyminen alueelle. Samalla testattiin kasvatuksen soveltuvuutta Suomen kylmiin olosuhteisiin.
Kasvatusympäristö rakennettiin merikonttiin, joka todettiin olevan prosessille sopiva eristetty ympäristö, jonka olosuhteet olivat helposti hallittavat. Kasvattaminen onnistui hyvin riippumatta ympäristön olosuhteista. Hankkeen aikana tehtiin useita ruokintakokeita, joissa testattiin alueen raaka-ainevirtojen soveltuvuutta hyönteisen rehuna. Ruokintakokeissa huomattiin, että biojäte tai ylijäämä catering ruoka soveltuu erittäin hyvin mustan sotilaskärpäsen rehuksi, kun referenssinä on kananrehu. Biojätteen käsittely mustan sotilaskärpäsen avulla proteiini ja rasvajakeisiin oli onnistunut ja osoitus toimivasta kiertotalouden prosessista, jossa jalostetaan matala-arvoista jätettä korkea-arvoiseksi rehun raaka-aineeksi.
Laajemmin hankkeen työpakettien tekemistä ja tuloksia on esitetty liitteessä, joka on koostettu ohjausryhmälle esitetystä materiaalista.
Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että hyönteistalous ja kiertotalous voidaan kytkeä toisiinsa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Kannattava liiketoiminta kuitenkin vaatii merkittävää kokoluokkaa ja investointeja alueelle. Nämä ovat saavutettavissa, kun kiertotalouden mukainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on aitoa, niin alueen sisällä, mutta merkittävästi myös lähialueilla ja alueen ulkopuolelle.
Hankkeessa tutkittu ja demonstroitu hyönteiskasvatus onnistuu Suomessa vuodenajoista riippumatta. Johtuen korkeista työvoimakustannuksista automaatio aste tulee olla korkea kannattavalle liiketoiminnalle. Automaatioasteen nostoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jatkotutkimuksen ja liiketoiminnan kannalta. Tämä voi myös mahdollistaa alueellisesti hyönteistaloutta tukevaa liiketoimintaa.
Hankkeen jälkeen on nähtävissä, että osaaminen hankealueella on lisääntynyt merkittävästi jopa kansallisella ja kansainvälisellä mittaristolla. Välittömästi hankkeen päättymisen jälkeen hyönteistalouteen liittyviä projekteja on käynnistynyt tai on käynnissä viisi kappaletta, joihin tällä projektilla on ollut vaikutus.