|
|
|
Hankekoodi: A73605
Hankkeen nimi: Ruokalaakso
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6, 70201 Kuopio
Puhelinnumero: (017) 255 6000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Kainulainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusvastuupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.kainulainen(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7856635
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tässä Ruokalaaksoksi nimetyssä hankkeessa luodaan toimintamalli Pohjois-Savon elintarvikesektorin kehittämiselle. Tavoitteena on saada aikaan konkreettinen yhteistyöverkosto eri toimijoiden välille alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda toiminnasta pysyvä konsepti Pohjois-Savoon. Hanketta ovat valmistelleet Itä-Suomen Yliopisto, kehittämisyhtiö Savogrow ja Savonia-ammattikorkeakoulu, jotka ovat hankkeen toimijoita.
Hankkeen perusta on Itä-Suomen Yliopiston keväällä 2017 tekemässä esiselvityshankkeessa, jossa ilmeni, että useat elintarvikealan yritykset tarvitsevat apua tuotekehitykseen, analyysipalveluihin, markkinointiin, osaamisen kartoittamiseen ja lisäämiseen, tuote-, tuoteryhmä ja kuluttajatutkimuksiin sekä laajempiin selvityksiin toimialallaan. Myös yritysten välisen yhteistoiminnan kehittäminen on ajankohtaista. Elintarviketeknologisen osaamisen puute maakunnassa on monelle pienelle ja innovatiiviselle yritykselle yksi kehittymisen pullonkauloista, koska pienillä yrityksillä ei ole omia tuotekehitysresursseja ja siksi ne tarvitsevat keskitettyjä palveluita.
Hankkeessa luodaan toimintamalli ns. yhden luukun palvelulle, jossa asiakas voi saada palvelua keneltä tahansa toimijoista tarvelähtöisesti ja jonka kautta toimijat voivat tarjota yrittäjälle toistensa tai yhteistyökumppaneiden osaamista. Hankkeessa luodaan uusia yhteistoimintamuotoja myös toimijaorganisaatioiden yhteistyön kehittämiseen ja verkostoitumiseen.
Toimijoiden välinen yhteistyö varmistetaan sopimuspohjaisella organisoitumisella ja samalla turvataan palvelujen saatavuus ja niiden jatkuvuus nykyistä paremmin. Samalla luodaan pelisäännöt toimijoiden välisen avoimuuden ja toisaalta yrityksiin liittyvien tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi. Yhteistyöllä pyritään myös kehittämään toimijaorganisaatioiden omaa osaamista ja sitä kautta helpottamaan osaamisen välittymistä ruokaketjun toimijoille. Toimijoiden yhteenlaskettu asiakaskunta kattaa yli puolet Pohjois-Savon elintarvikeyrityksistä. Asiakaskunta on suhteellisen vakiintunutta. Toimijoiden resurssien rajallisuudesta ja palvelukonseptin puutteesta johtuen markkinointityötä on tehty vain vähän. Tästä syystä potentiaalisia kasvuyrityksiä ei ole tavoitettu. Maakunnan houkuttelevuutta yritysten sijoittumispaikaksi voidaan myös lisätä palvelukonsepteja tuotteistamalla ja markkinointia tehostamalla.
Hankkeen pääkohderyhmä ovat alueella toimivat elintarvikealan yritykset. Ne voivat olla koko elintarvikeketjussa ja sen sivuvirroissa toimivia yrityksiä. Tällaisia yrityksiä ovat elintarvikkeiden jalostajat, ruokapalveluyritykset, kaupat tai esimerkiksi alkutuotannon toimijat sekä yritykset, jotka tuottavat erilaisia elintarvikkeisiin liittyviä palveluja tai konsepteja. Ruokalaakso-hankkeen kohderyhmää ovat myös elintarvikesektorin muualla kuin Pohjois-Savossa toimivat yritykset ja elintarvikesektorin liitännäiset yritykset. Ruokalaakso-konseptin kehittäminen vahvistaa alueen imagoa elintarvikeyritysten ja – kehitystoiminnan keskiössä valtakunnallisesti ja siten tuo uutta toimintaa ja kiinnostusta elintarvikesektorille Pohjois-Savossa.
Muut elintarvikesektorille palveluita tuottavat tahot, tutkimuslaitokset, koulutusorganisaatiot, valvontaviranomaiset ja tässä hankkeessa toimivat organisaatiot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 143 036
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 100 075
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 393 695
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 436 586
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Sonkajärvi, Rautalampi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Suonenjoki, Tervo, Vesanto, Kaavi, Keitele, Tuusniemi, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Vieremä, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa luodaan paikallisten toimijoiden verkosto, jonka yhteistyön lisääminen vähentää raaka-aineiden kuljetusmatkoja. Hankkeessa tarjotaa palveluita elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Hankkeessa pyritään edistämään digitaalisuutta mm. kumppaneiden välisessä viestinnässä ja koulutuksissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Alkutuotannossa edistetään luonnon moninaisuutta. Hankkeessa korostetaan paikallisia tuotteita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Elintarvikeyritysten raaka-aineiden monipuolinen hyödyntäminen vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Elintarvikkeiden tuotekehitysprosessien kehittäminen voi pienentää sivuvirtojen ja jätteiden tuottamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Elintarviketeollisuudessa käytetään myös uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa luodaan Pohjois-Savoon uusi toimijoiden yhteinen toimintamalli, joka palvelee elintarviketeollisuuden tarpeita huomattavasti entistä tehokkaammin. Hanke vahvistaa aluetaloutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään uusia elintarvikealaa palvelevia, toimijoiden yhteissiä palveluita. Koulutusta lisätään. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 4 |
| Hankkeella pyritään edistämään joustavia palveluita, jotka ovat helposti asiakkaiden (elintarvikealan yritykset) saatavilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 0 |
| Elintarvikealan yritysten tuotekehityksen ja liiketoiminnan edistäminen voi luoda uusia työpaikkoja naisille ja nuorille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 0 |
| Yritysten toiminnan kehittäminen voi luoda uusia työpaikkoja myös maahanmuuttajille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hanke edistää myös maaseudun elinkeinoja. Vahvistetaan alueellista ruokakulttuuria. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 0 |
| Uudet palvelut lisäävät alan yritysten ympäristötietämystä. | ||
Ruokalaaksoa rakennettiin Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia), Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Kehitysyhtiö SavoGrown (SavoGrow) välisessä yhteishankkeessa (1.1.2018-31.3.2021). Ruokalaakson päätavoitteena oli (1) luoda alueellinen toimintamalli, joka perustuu alueen elintarvikealan osaamisen tunnistamiseen ja yhteistyöverkoston kokoamiseen Ruokalaakson alle. Lisäksi tavoitteena oli (2) analyysi- ja asiantuntijapalveluiden kartoittaminen ja tuotteistaminen, (3) elintarvikealan osaamisen lisääminen sekä (4) Ruokalaakson tunnettuuden lisääminen. Näihin tavoitteisiin pyrittiin toimenpiteillä, joissa yritykset olivat aktiivisessa roolissa ekosysteemimäisen toimintatavan mukaisesti.
Yritysten kanssa suunnitellussa marjapilotissa testattiin toimintamallin ydinosapuolten (Savonia, UEF, SavoGrow) yhteistyötä sekä hyvinvointia edistävien elintarvikkeiden kehittämiseen tarvittavan tuotekehityksen, kuluttajaymmärryksen ja vaikutusten todentamisen arvoketjun toimivuutta. Marjapilotin tuloksena toimintamallin ydin konseptoitiin. Marjapilotti tuotti marjasektorin yrityksille lisäarvoa edistämällä marjojen terveysvaikutusten näkyvyyttä sekä marjaraaka-aineen ja -tuotteiden myyntiä. Marjapilotin ohella haastateltiin yrityksiä ja sidosryhmien toimijoita sekä kartoitettiin hankkeen jälkeisen toimintamallin organisoitumismahdollisuuksia. Lopulta päädyttiin yksimielisesti yhteistyösopimuspohjaiseen toimintamalliin. Kehitetty toimintamalli perustuu elintarvikesektoriin linkittyvien Pohjois-Savon asiantuntija- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyölle, joka strukturoitiin yhteistyösopimuksella ja siinä kuvatuilla toimintatavoilla. Ruokalaakson yksi tarkoitus on toimia ns. yhtenä luukkuna, jonka kautta asiakas voi etsiä tarvitsemaansa apua tutkimus- tai kehittämistoimintoihin. Ruokalaakson yhteistyöverkosto linkittyy toimijoidensa kautta osaksi kansallista ruokasektorin asiantuntijaverkostoa ja on verkottunut myös alueen muiden osaamisverkostojen ja ekosysteemien kanssa. Ruokalaakso vahvistaa alueen elintarvikeosaamista, sen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Toimintamalli tulee jatkossa kehittymään edelleen. Ruokalaakso tullee myös linkittymään nykyistä vahvemmin alkutuotantoon kehitteillä olevan Agri-Food -klusterin puitteissa.
Hankeaikana UEF:lle rakennettiin osaamisympäristöt ja tutkimusalustat ruoan, erityisesti proteiinien sulavuuden ja hyväksikäytettävyyden sekä elintarvikkeiden paksusuolen kautta välittyvien vaikutusten tutkimiseksi. Tässä yhteydessä kehitettiin myös muun muassa maitohappobakteereihin ja probiootteihin liittyviä tutkimusmahdollisuuksia. Hankkeen tuella luotiin kattava proteiinien, ruoansulatuksen sekä suoliston terveyden ja fermentaation tutkimista tukeva osaamisympäristö kansallisine ja kansainvälisine yhteistyöverkostoineen. Osaamisympäristöjen asiantuntijuudella ja analytiikalla pystytään vastaamaan megatrendinäkin tunnettuun proteiinien sekä suoliston terveyteen liittyviin ja suoliston kautta välittyvien elintarvikkeiden vaikutusten selvittämistarpeisiin.
Tuotekehityksen tukipalveluksi pystytettiin SavoGrow'lle mikrobiologisia analyysimenetelmiä kehitteillä olevien tuotteiden säilyvyyden määrittämiseksi. Lisäksi pilotoitiin ja luotiin SavoGrow'n ja Savonian osaamista hyödyntävä kuluttajalähtöinen tuotekehityspalvelu.
Elintarvikealan osaamista lisättiin laajalla elintarviketeknologian täydennyskoulutuksella (2019-2020) sekä yksittäisillä, yritysten tarpeiden pohjalta tuotetuilla laatukoulutuksilla. Lisäksi toteutettiin aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijakoulutus (kevät 2019) tukemaan ja lisäämään tuotekehityksestä vastaavien yritysedustajien ja muiden toimijoiden osaamista. Marjojen kustannustehokkaan pakastusprosessin selvitystyön avulla lisättiin marjasektorin osaamista etenkin tunnelipakastuksesta. Elintarvikkeiden markkinoinnin ja kaupallistamisen tueksi luotiin neliosainen Elintarvikkeet markkinoilla -videosarja. Lisäksi hankeaikana toteutettiin lyhyitä webinaareja Ruokalaakson ja sen verkoston osaamisen esittelemiseksi ja lisäämiseksi. Ruokalaakso edisti myös opiskelijoiden osaamista ja ammatillista kehittymistä. Ruokalaakso-yhteistyönä syntyikin kahdeksan korkeakoulutasoista opinnäytetyötä.
Ruokalaakson tunnettuutta lisättiin Pohjois-Savossa ja valtakunnallisesti pääasiassa luotujen verkkosivujen, uutiskirjeen, sosiaalisen median, järjestettyjen tilaisuuksien ja koulutuksien, artikkelien ja julkaisujen sekä verkostoitumisen ja verkostoyhteistyön avulla. Ruokalaakson itse järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistui hieman yli 900 henkilöä maakunnasta ja kansallisesti. Näkyvyyden edistämiseksi ja maakunnan osaamisen markkinoinnin tueksi työstettiin myös videomateriaalia. Saatavilla olevien tietojen perusteella Ruokalaakso vaikuttaa olevan suhteellisen hyvin tunnettu isommissa elintarvikealan yrityksissä sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa ja hankeverkostoissa, mutta etenkin Pohjois-Savon ulkopuolisille pienille yrityksille todennäköisesti tuntematon.
Ruokalaakso-hankkeen kattava loppuraportti on saatavilla Ruokalaakson verkkosivuilla: https://www.ruokalaakso.fi/ruokalaakso/ruokalaakson-aineistot/