Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73606

Hankkeen nimi: Verkostoituvat sote-yritykset

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 82818

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Timonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.timonen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503855585

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Päijät-Hämeen Yrittäjät, 0149723-1
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, 0245904-2
Lahden seudun kehitys LADEC Oy, 0855115-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on v. 2017 Suomessa valmisteilla oleva valtakunnallinen Sote- ja maakuntauudistus sekä sote-palveluiden hankkimisen valinnanvapauslaki, joka muokkautuu kohti toteutusta vuosien 2016-2019 aikana ja tulee voimaan 2020. Sote-uudistus on laajavaikutteinen rakennemuutos, joka ohjaa alan kehitystä ja vaikuttaa vahvasti hyvinvointialan liiketoiminnan uudistumiseen ja kehittymiseen. Se tulee muuttamaan sosiaali- ja terveysalan palveluntuottamisen tarjontaa ja niiden saatavuutta, sekä antaa asiakkaalle valinnanvapauden hankkia palvelunsa haluamaltaan palveluntarjoajalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän on toimittava laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Palvelujen tulee olla vaikuttavia, kustannustehokkaita sekä tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Palveluntarjoajilta edellytetään paitsi liiketoiminnan osaamista ja palveluprosessien sujuvuutta myös sitä, että tiedonvaihto ja moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden välillä on sujuvaa, turvallista ja asiakaslähtöistä.

Sosiaali- ja terveysalalla on valtakunnallisten, isojen ketjujen terveyspalveluiden tuottajien ja julkisen sektorin lisäksi paljon pk-sektorilla toimivia perinteisiä hoiva- ja hoitoalan pk-yrityksiä. Muutokseen valmistautuminen ja laajentuneilla markkinoilla toimiminen ovat niille kaikille mahdollisuus, mutta myös suuri haaste. Pienten palvelutarjoajien toiminnan jatkumon kannalta niiden on entistä tärkeämpää kehittää liiketoimintaosaamistaan ja kilpailukykyään, löytää omat toimivat markkinat ja saavuttaa markkinaosuus markkinoilla, joilla toimia ja kilpailla isojen ketjupalveluntarjoajien sekä julkisen sektorin palveluntarjoajien kanssa.

Hankkeen tavoitteena on tukea sote-alan pk-yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita valmistautumaan ja ennakoimaan tulevaa rakennemuutosta yritysten lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. Muutokseen valmistaudutaan vuorovaikutteisesti yhdessä yritysten kanssa ja tarjotaan niille ajankohtaista tietoa muutoksen vaikutuksista pk-kenttään sekä asiantuntijavetoista ohjausta ja tietotaidollista valmennusta. Samalla laajennetaan kohderyhmän mahdollisuuksia keskinäisiin kohtaamisiin ja lisätään vuorovaikutuskykyä sekä taitoa toimia yhdessä muiden yritysten kanssa. Hankkeen tuloksena Päijät-Hämeeseen syntyy rakennemuutokseen paremmin valmistautuneita ja kilpailukykyisempiä sote-alan pk-yrityksiä jotka voivat yhdessä kunkin yrityksen substanssin kautta muodostaa kannattavia ja kestäviä liiketoimintaverkostoja. Niissä mahdollistetaan monialaisten, innovatiivisten asiakastarpeeseen vastaavien palveluprosessien ja toimintamallien syntyminen sekä tarjonnan saatavuus ja laatu, joilla ne voivat vastata tulevaan rakennemuutokseen ja toimintaympäristöön.

Hankkeen toteuttaa Lab-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n , Päijät-Hämeen yrittäjät ry:n ja Lahden seudun kehitys Oy LADEC:n kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Päijät-Hämeen alueen sote-toimialan pk- ja mikroyritykset sekä muut yksityisen sektorin ja 3. sektorin sote-palveluntuottajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat palveluita hankkivat asiakkaat, Päijät-Hämeen alueen yrittäjäyhdistykset ja julkisen sektorin toimijat, kuntasektori mm. kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimet. Muu julkinen sektori (mm. PHHYKY, Palvelu-Santra) voivat olla mukana yhteistyön kehittämisessä. Hankkeessa huomioidaan koko maakunnan yrittäjäpotentiaali. Välillisesti hanke vaikuttaa myös sote-toimialaan kuuluvien ja siihen kuulumattomien palveluntarjoajien (esim. ateriapalveluiden tuottajat) verkostojen kehittymiseen yhteisten palvelukonseptien kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 528 105

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 512 406

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 722 721

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 701 236

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä, Hollola, Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toiminta-ympäristön analyysissä on hyödynnetty "Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa" -julkaisua (TEM 2011). Hankkeen valmisteluissa ja suunnittelussa on pohdittu sukupuolinäkökulmasta hankkeen kohderyhmien sukupuolittunutta jakoa. Sote-alan yritykset, järjestöt ja yhdistykset ovat naisvaltaisia yrityksiä ja yhdistyksiä. Sote-uudistus merkitsee uudenlaista markkinaympäristöä näille toimijoille. Ennakointi ja valmistauminen uudistukseen voidaan nähdä toimijoiden toiminnan kehittämisenä siihen suuntaan, että myös jatkossa näillä pienillä, naisvaltaisilla yrityksillä, järjestöillä ja yhdistyksillä on elinvoimaa uudessa tilanteessa mm. keskenään verkostoitumalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyrittään käyttämään mm. sote-uudistuksen asiantuntijoina sekä miehiä että naisia. Hankkeen viestinnässä huomioidaan, että naisvaltaisuudesta huolimatta alalla on myös miehiä, joten mm. kuvamateriaalilla tuodaan esille monipuolisesti erilaisia toimijoita. Yrityshaastatteluissa voidaan tarkastella innovaatiovalmiuksia eri sukupuolten näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 1
Energiatehokas sähkön- ja vedenkäyttö osana kestävää kulutusta palveluntuotannossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei olenaista tässä hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 5
Hoito- ja hoiva-alojen toimintaan sisältyy kätettyjen materiaalien ja jätteiden lain- ja asetustenmukainen materiaalien kierrätys ja jätteenkäsittely, jossa on mukana myös turvallisuusnäkökulma (lääkkeet, hoitotarvikkeet ja muut välilliset toimintaan liittyvät jätteet ja materiaalit).Yritysverkostojen on kannattavaa kehittää yhteisiä prosesseja myös em. näkökulmiin taloudellisesti ja eettiseti kestävän yhteisen prosessin luomiseksi.Palveluiden ja tuotteiden elinkaaret on suunniteltu mahdollisimman kestävälle pohjalle.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 5
Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlaisia liiketoiminnan malleja, joissa yritykset muodostavat keskinäisiä, pitkäaikaisia ja yhteistyökykyisiä kumppanuussuhteita sekä tuottavat yhdessä markkinoille uusia palveluita ja tarjontaa. Yritysten välinen liiketoimintaverkosto kehittyy yhdessä sovitusti, hallitusti, tavoitteellisesti ja taloudellisesti kannattavaksi paikallista elinkeinoelämää vahventavaksi, vaikuttaa työllistymiseen ja mahdollistaa asiakkaalle paremman palveluiden tarjonnan ja niiden saatavuuden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Rakennemuutos ja asiakkaan valinnanvapaus palveluiden hankinnassa luovat vaatimuksia, joihin sote-palveluntarjoajien tulee tarttua pysyäkseen mukana kilpailussa ja markkinoilla. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen on laajennettujen, parannettujen tai kokonaan uusien palveluiden kehittymisen edellytys.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeessa rakennetaan kumppanuuksia, joissa hyödynnetään eri yritysten substanssiosaamista ja niiden taloudellista yhteishyötyä. Palveluntuottamisen ja toteuttamisprosessien suunnittelu ja logistiikka ovat osa yritysten palavelukonseptia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Osaava yritys ja sen henkilöstö ovat tuottavia. Arjen innovaatiot ovat usein käytännön ongelmien tai prosessien uudistamista. Henkilöstön osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet oman työ kehittämiseen, mm. tuote- ja palvelukehitykseen lisää motivaatiota ja työnimua sekä siten yrityksen henkilöstön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Erilaiset toimijat oppivat toimimaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja tekemään yhteistyötä, jonka keskiössä on osaaminen, ei sukupuolitekijät tai perinteiset sukupuoliroolit. Hankkeessa pyritään vaikuttamaan myös loppukäyttäjien asenteisiin suhteessa rooleihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Sote-uudistuksessa on kyse isosta yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka muuttaa sekä asiakkaiden että palveluiden tuottajien toimintaa ja käyttäytymistä. Muutokseen voidaan varautua tietoa hankkimalla ja ennakoimalla tulevaa. Valmistautumalla varmistetaan sote-palvelujen sujuminen ja tasa-arvoinen saatavuus kaikille.
Kulttuuriympäristö 3 3
Ei olennaista tässä hankkessa.
Ympäristöosaaminen 6 6
Ympäristötietoisuus ja teknologia ovat huomioitavia kohderyhmien toiminnan kehittämisessä.Ympäristövaikutuksia; toiminnan ja tuotteiden ekologisten jalanjälkien pienentäminen. Ympäristövaikutusten huomioiminen; jätteiden vähentäminen ja kierrätys on huomioitu työprosesseissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Verkostoituvat sote- yrityksen hankesuunnitelman ja toteutuksen taustalla oli v. 2016-2019 Suomessa valmisteilla ollut valtakunnallinen Sote ja maakunta -uudistus sekä sote-palveluiden hankkimisen valinnanvapauslaki, jonka oli määrä astua voimaan vuonna 2020. Niillä tavoiteltiin laajavaikutteista sote-palveluiden rakennemuutosta, joka ohjaisi alan kehitystä ja vaikuttaisi vahvasti hyvinvointialan liiketoiminnan uudistumiseen ja kehittymiseen, sosiaali- ja terveysalan palveluntuottamisen tarjontaan ja niiden saatavuuteen. Hankkeen osatoteuttajat olivat LAB ammattikorkeakoulu Oy, LUT- yliopisto, Päijät-Hämeen Yrittäjät ry. sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.
Hankkeen tavoitteena oli tukea sote-alan pk- yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita valmistautumaan ja ennakoimaan tulevaa rakennemuutosta yritysten lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. Muutokseen valmistauduttiin hankkeen neljän osatoteuttajan toisiaan tukevien työpakettien toimenpiteillä asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti yhdessä yritysten kanssa niiden tarpeita kuunnellen.
Lakiuudistus kaatui vuoden 2019 keväällä ja sen vaikutukset näkyivät hetken myös Verkostoituvat sote-yritykset hankkeen toiminnassa mm. osallistujayritysten pysähtyessä hetkeksi arvioimaan liiketoiminnan vaikutusten ja toimintaympäristön tilannekuvaa uudelleen. Hankkeen viestintää ja tiedottamista sanoitettiin vastaamaan muuttunutta tilannetta. Uudistuminen, liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja alueellinen yritysyhteistyö sekä verkostomainen toimintatapa olivat edelleen palvelutoiminnan jatkuvuuden ja kasvun edellytyksiä. Yritykset jatkoivat mukana hankkeen toimenpiteissä ja uusia yrityksiä, yhdistyksiä ja muita toimijoita osallistui hankkeeseen koko sen keston ajan. Hankkeeseen osallistui yhteensä 87 sote-toimialan yritystä ja kolmannen sektorin toimijaa. Valtaosa yrityksistä oli mikro- ja pienyrityksiä. Hankkeen tiedottamisen ja viestinnän kohteena oli kaikkiaan noin 400 Päijät-Hämeen alueen sote-alan yritystä.
Yrityksiä tiedotettiin koko hankkeen ajan aktiivisesti eri medioissa rakenneuudistuksen etenemisestä tarjoamalla niille ajankohtaista tietoa lakiuudistuksen etenemistä ja sittemmin sen kaatumisen vaikutuksista pk-kenttään. Hankkeeseen osallistuville yrityksille tarjottiin asiantuntijavetoista ohjausta, tietotaitoja kehittävää koulutusta, valmennusta ja työpajoja sote-alan liiketoiminnan kehittämiseen sekä tuettiin niiden valmiuksia uusien innovatiivisten palveluiden tuottamiseen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Yrityksille tarjottiin mahdollisuutta kohdata muita alan yrityksiä, lisätä vuorovaikutustaitojaan, verkostoitua ja lähteä mukaan kollektiiviseen yritystoimintaan verkostoyrittäjyys- ja osuuskuntamallin kokeilujen kautta. Hankkeen toimintaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tarkasteltiin kerättyjen asiakaspalautteiden sekä osallistuville yrityksille tehtyjen haastatteluiden ja kartoitusten kautta.
Hankkeen toteutuksen aikana toinen merkittävästi sen toimintaan vaikuttanut muutostekijä oli maaliskuussa 2020 alkanut maailmanlaajuinen koronapandemia, joka lähes sulki suomalaisen yhteiskunnan kolmeksi kuukaudeksi. Pandemia vaikutukset näkyivät ensimmäisessä aallossa erityisesti hoiva- ja hoitopalveluita tarjoavien sote-yritysten toiminnassa ja aiheuttivat niille valtavia paineita epidemian torjunnassa. Hankkeen viimeisen toimintakauden toimenpiteet toteutettiin verkkokoulutuksina ja valmennuksina hankkeen päättymiseen asti kesäkuussa 2020.

Hankkeen tuloksena Päijät-Hämeeseen tavoiteltiin syntyvän kilpailukykyisempiä sote-alan pk-yrityksiä, joilla olisi osaamista ja valmiuksia tuottaa yhdessä tuottaa monialaisesti innovatiivisempiä asiakastarpeeseen vastaavia palveluprosesseja ja palvelukonsepteja, lisätä tarjonnan saatavuutta sekä laatua, joilla ne voivat vastata nykytilanteessa asiakastarpeisiin ja palveluiden kysyntään.