|
|
|
Hankekoodi: A73616
Hankkeen nimi: Pallas-Ylläs TOBE 1
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Metsähallitus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0116726-7
Jakeluosoite: PL 94 (Vernissakatu 4)
Puhelinnumero: 0206 39 4000
Postinumero: 01301
Postitoimipaikka: Vantaa
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SULKAVA PEKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Puistonjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.sulkava(at)metsa.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 815 660
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto ja luontomatkailukohde. Kansallispuistoon tehtiin 538 000 käyntiä vuonna 2016 ja puiston lähiympäristön luontomatkailukohteille yli 1 000 000. Pallas-Yllästunturin kansallispuistolla on EUROPARC Charter for Sustainable Tourism - kestävän luontomatkailun kansainvälinen sertifikaatti. Kansallispuistoon investoidut kehittämisresurssit, kehittämishankkeet ja toimenpiteet ovat parantaneet puiston houkuttelevuutta ja erityisesti kiinnostavuutta kestävän luontomatkailun yritystoimintojen toimintaympäristönä. Alueella on noin 120 yritystä jotka käyttävät kansallispuistoa matkailutoiminnassaan ja puiston yhteistyöyrittäjiä on 80. Kansallispuiston kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 60 000 000 € vuonna 2016. Maailmanlaajuisena trendinä kansallispuistomatkailun kiinnostavuus on kohonnut vuosittain. Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta on mahdollista kehittyä todellinen kansainvälisen luokan luontomatkailukohde. Maailmanlaajuinen matkailun asiantuntijajärjestö World Travel & Tourism Council jakaa vuosittain Tourism for Tomorrow -palkinnot viidessä kategoriassa ja Pallas-Yllästunturi oli 3 parhaan joukossa Destination Award -kisassa eli Matkakohde maailmassa 2017 kilpailussa.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja ympäristön matkailukeskusten palvelutaso on monilta osin kansainvälistä tasoa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ulkomaisten kävijöiden osuus on vain 5% käynneistä (kävijätutkimus 2016). Kuitenkin palveluiden puolesta Pallas-Ylläksellän matkailukeskuksineen ja yritystuotteineen on parhaat mahdollisuudet Suomessa nousta kansainvälisesti vetovoimaiseksi kansallispuistomatkailun kärkikohteeksi maailman tunnetuimpien kansallispuistokohteiden rinnalle. Alueella on yli 80 % koko maailman arktisen alueen majoituskapasiteetista, mutta kesäajan käyttöaste on varsin alhainen. Ympärivuotisen kestävän luontomatkailun edistämiseksi alueen ja koko Lapin kansallispuistomatkailun "momentum" on nyt ja tässä hankkeessa tavoitellaan kilpailukykyloikkaa Suomalaisen kansallispuistomatkailun kehittämiseen ja luodaan edellytykset erittäin merkittävälle matkailutoiminnan kasvulle matkailukeskusten, kylien ja kansallispuistojen palvelutuotannossa.
Tämän hankkeen tavoitteena on nostaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistomatkailun tuotteet (yritykset ja yritysten tuotteet sekä puiston tuotteet - taukopaikat, polut, luonto, luontokeskukset yhdessä) kansainväliselle huipputasolle sekä monipuolistaa, parantaa ja selkeyttää kansallispuiston matkailutuotteita ja käytön kestävyyttä kaikkina vuodenaikoina. Tuotteiden kehittäminen on yritysten erityisenä tavoitteena kesälle. Kun joku maailmalla "googlaa" sanaparin National Park, hankkeen tavoitteena on että Pallas-Yllästunturi näkyy löytöjen kärjessä. Löydettyään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston "googlaaja" pitää löytää helposti houkuttelevat tuotteet (yritystuotteet ja puiston palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena) ammattimaisesti esitettynä. Potentiaalisella asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus helposti löytää tuotteiden verkkokauppojen linkit alueelle lähtemiseen tarvittavien ostopäätösten tekemiseksi. Alueella matkaillessa tuotteiden viestintä, sisältö ja laatu tuottavat ainutlaatuisen asiakaskokemuksen.
Yleensä luontomatkailu- ja kansallispuistohankkeissa kehitetään reittejä ja palveluita joihin yritykset voivat tukeutua, mutta tämän hankkeen tavoitteena on nostaa jo olemassa olevat monipuoliset yritysten järjestämät tuotteet ja hankkeen aikana kehittyvät uudet yritystuotteet uudella tavalla esille yhdessä kansallispuiston tuotteiden kanssa - "puiston TOP 10 tuotteet, reitit ja paikat". Tavoitteina on että yritykset ovat nykyistä tilannetta selvästi tiiviimmässä yhteistyössä kansallispuiston kanssa ja kansallispuistoon tukeutuvat matkailuyritystuotteet muodostetaan omaksi selkeäksi paketiksi (TOP 10 yritystuotteet). Tavoitteena että tuotepaketti kehitetään helposti miellettäväksi ja löydettäväksi palvelukokonaisuudeksi, jolloin TOP 10 tuotteiden ostaminen linkitetään mahdolliseksi myös kansallispuiston tuotteiden TOP 10 valikoista Luontoon.fi sekä retkikartta.fi :stä.
Hankkeen tavoitteena on kehittää kansallispuiston tuotteiden TOP 10 palvelukokonaisuus ja sen palveluita käyttävälle erityislaatuisen ja unohtumattoman asiakaskokemuksen. Tuotteet ja niistä viestintä kehitetään vetovoimaisiksi niin, että kansallispuiston ja yritysten yhteiset "meidän palvelut" näyttäytyvät huipputasoiseksi kv – asiakkaitakin houkutteleviksi yritystuotteiksi periaatteella: "Good enough is not enough tai Customer Experience is NOT the same as Customer Service.
Toimenpiteet
Toimenpiteinä kansallispuiston palvelutarjontaa parannetaan kehittämällä kansainvälisten asiakkaiden palveluita TOP 10 palvelukokonaisuus. Kansallispuistoon kehitetään TOP 10 tuotteet, reitit ja paikat mm. biokätköily konsepti, Tunturi-Lapin maastopyöräilyn TOP 10, sisällöt, kuvaukset ja markkinointimateriaaleja ja tehdään kansallispuiston palvelukokonaisuuden markkinointia sekä www-näkyvyyden parantamista. Hankkeessa kehitetään yhtenäistä profiilia ja Healthy parks - healthy People tuotteistamista sekä niiden viestintää asiakkaille. Lisäksi aloitetaan EUROPARC Charter 2 vaiheen kumppaniyritystoiminta.
Hankkeen toimenpiteitä ovat TOP 10 matkailutuotekokonaisuuden kehittäminen mikä sisältää seuraavat tuotekehittämistoimet: 1. Yritysten ja KP aktiviteettien (ja passiviteettien) tuotteistaminen, TOP 10 tuotteet - erityisesti kesäkelin ja House of Laplandin imagomarkkinoinnin kärkituotteet, 2. TOP 10 Maastopyöräilyreitit ja tuotteet - Tunturi-Lapin Maastopyöräilytuote, 3. TOP 10 Reittien valitseminen ja reittitiedon muodostaminen – REILA hankkeen periaatteiden mukainen turvallisuusluokitus, reitin korkeusprofiilit, kv asiakas huomioiden reitin kesto tuntiarviona, esteettömien reittien suunnittelu, reittien identiteetin kehittäminen ja tarinoiden kerääminen, 4. TOP 10 Luontokohde, biocatching, selfie, maisema, valokuvaus -paikkojen valinta ja kehittäminen. Yritysyhteistyötä ja asiakaskokemuksen parantamista kehitetään työpajassa ja kehitetään yhteisen graafinen ilme. Kansainvälistymisen tukeminen toteutetaan EUROPARC Charter sertifikaatin uusintahakemuksen avulla ja benchmarking matkalla.
Toimenpiteinä valmistetaan edellä lueteltujen TOP 10 tuotteiden ja kohteiden kuvaukset, tehdään sisällöt, kuvaukset ja markkinointimateriaali www sivuille tulostusmahdollisuudella. TOP 10 tuotteiden ostaminen linkitetään mahdolliseksi myös kansallispuiston TOP 10 valikoista Luontoon.fi (nationalparks.fi) sekä retkikartta.fi (excursionmap.fi) liittymistä. Luontoon.fi ja retkikartta.fi toimivat TOP 10 perusalustana ja kaikki TOP 10 tuotteet ovat seudun yrittäjä yhdistysten, kuntien, YT yritysten sekä Lappi-tason markkinoinnissa käytettävissä. Markkinointimateriaaleja pyritään myös käyttämään Visit Arctic Europe 2 Interreg hankkeen markkinointimateriaalina yhteistyössä hankeorganisaation kanssa. TOP 10 Palveluille, kohteille ja tuotteille tuotetaan esittelysisällöt ja uutena erityisenä palveluna tiivis yhteinen TOP 10 tuotteita tuottavien yritysten ja kansallispuiston tuotteiden linkitys tuotekuvauksissa.
Toimenpiteinä tehdään www-optimointia kehittämällä yritysten tuotteiden ja luontoon.fi / retkikartta.fi sisältöjen ristiin linkitykset, mikä parantaa alueen löydettävyyttä www-hakukoneissa eli parannetaan verkkojalanjälkeä. Kuvaviestinnän parantamista tehdään yhdistämällä alueellista imagomarkkinointia House of Laplandin ja matkailualueorganisaatioiden kanssa. Hankkeen tuotteistamisen tuloksena kehitetyt TOP 10 tuotteet ja viestintäaineistot hyödynnetään Matka 4.0 hankkeen markkinointimateriaaleina. Kansallispuistotuotteiden näkyvyyttä parannetaan Googlessa, TripAdvisor ja Wikipedian sisältöjä uudistamalla sekä sopimalla suositelluista ja käytettävistä FB, Twitter ja muiden somekanavien # merkinnöistä ja "taika" sanoista. Toimenpiteinä selvitetään kansainvälisiä Trailforks, Outdooractive ja muiden matkailuportaalien hyötyjä ja siirretään materiaaleja tarpeellisiksi katsottuihin. Tuotteistamisen kannalta olennainen markkinointimateriaalin esittelypiste Kittilän lentokentän kansainvälisiä asiakkaita varten ja palvelemiseksi toteutetaan Leville, mikä toteuttaa puistotuotteiden laajemman kehittämisen. Tuotekielet tuotesisällöissä ja muissa viestintä / markkinointimateriaaleissa ovat englanti, saksa, ranska, espanja, ruotsi, korea, japani (tai muut hankkeen aikana päätetyt kohderyhmäkielet). Wikipedia sisällöt tuotetaan Euroopan kielillä ja 10 puhutuimmalla maailman kielellä. Visit Arctic Europe 2 hankeen matkanjärjestäjä ja muuta markkinointi-yhteistyötä ja kuvamateriaalien yhteiskäyttöä kehitetään mahdollisuuksien mukaan. TOP 10 tuotteita tarjotaan matkanjärjestäjille House of Lapland kesämatkailun matkanjärjestäjävierailuja ja imago-markkinointia varten.
Toimenpiteinä puiston TOP 10 tuotteiden viestintäaineisto ja kehittämisen kannalta olennainen ja kriittinen markkinointimateriaali kehitetään vastaamaan kansainvälisiä tarpeita ja parannetaan eri viestintäkanavien käyttöä ja moninkertaistetaan www jalanjälki / -näkyvyys. Viestintäaineistossa korostetaan kansainvälisten asiakkaiden palvelua ja tuotteista viestitään niin että alue muodostuu selkeästi ja näkyvästi kansainväliseksi kestävän luontomatkailun huipuksi. Kokonaisuuden hallinnassa seurataan asiakkaan polkua matkan suunnittelusta, TOP yrityksistä puiston palveluihin ja toisinpäin mikä tukee markkinointia ja käynnin jälkeen asiakkaat markkinoivat lisää itse omilla kanavillaan. Puiston käyttö ja kansallispuistotuotteet yhdessä yritysten palveluiden kanssa ja yritysten tuotteet puistossa vastaavat viestintää ja viestintä tuotteita eli ovat erittäin hyvä laatuiset.
Tulokset
Hankkeen tuloksena Pallas-Yllästunturin kansallispuisto yrityksineen on kansainvälisesti vetovoimainen kestävän luontomatkailun ympärivuotinen ”destination”. Näkyvyys ja TOP 10 tuotteiden houkuttelevuus lisää seudun matkailun ja matkailuyritysten asiakasmäärää, puiston ja luontokeskusten käyntimääriä ja lisää hiljaisempien aikojen käyntien osuutta. Täysin uutena toimintakonseptina kansallispuiston TOP 10 tuotteet, reitit ja paikat (yritykset ja yritysten tuotteet sekä puiston tuotteet - taukopaikat, polut, luonto, luontokeskukset yhdessä) muodostavat alueen palvelukokonaisuuden. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on "meidän tuotteita" ei erikseen kansallispuiston tuottamia palveluita ja niitä erikseen käyttäviä yrittäjiä vaan asiakaskokemuksen ja elämyksen maksimoimiseksi palvelukokonaisuus on todellinen kokonaisuus ja eri toimijat tuottavat siitä oman osansa.
Suomalaisissa kansallispuistoissa ja niiden lähiympäristössä yritysten järjestämiä palveluita ja tuotteita on yleisesti mutta ne ovat pääosin hajanaisesti löydettävissä tai miellettävissä kansallispuistossa tapahtuviksi eli ns. kansallispuiston tuotteiksi kuten monet kansainväliset asiakkaat ne kokevat kotimaassaan. Tässä hankkeessa toteutettu uudenlainen tuotekonsepti on mahdollistanut palveluiden löytymisen ja markkinoinnin mm. matkanjärjestäjille "indis" asiakkaiden lisäksi. Puistoissa tuotteet ja palvelut ovat yleensä myös löydettävissä ja esiteltyinä hyvin rajallisilla kielivalikoimilla. Hankkeen tuloksena kansainvälisten asiakkaiden palveleminen ja kestävän käytön edistäminen monikielisesti on parantunut erittäin merkittävästi.
www verkkojalanjäljen nostamisen tuloksena Pallas-Yllästunturin kansallispuisto näkyy kansallispuistomatkailun hakutuloksena (googlettaminen) hakukoneissa 1. sivulla. Löydettyään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston "googlaaja" löytää helposti houkuttelevat tuotteet (yritystuotteet ja puiston palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena) ammattimaisesti esitettynä ja todellista kestävyyttä korostaen. Alueella viestintä ja tuotteet tuottavat ainutlaatuisen asiakaskokemuksen ja asiakas innostuu somettamaan positiivista viestintää.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ympäristössä on n. 120 yritystä jotka hyödyntävät puistoa käytännössä ja / tai markkinoinnissa (yritystutkimus). Kuntien ja matkailukeskusten (Levi, Ylläs, Muonio, Enontekiö) matkailuorganisaatiot käyttävät myös aluemarkkinoinnissaan kansallispuiston brändiarvoa. Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä on n. 120 kpl sekä lisäksi alueen kunnat ja matkailutahot ovat suoraan hankkeesta hyötyviä.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tyypillinen kävijä on uusimman kävijätutkimuksen 2016 tulosten perusteella korkeasti kouluttautunut eläkeläinen, joka saapuu talvikaudella pienessä, oman perheen jäsenistä koostuvassa seurueessa hiihtämään päiväksi Luontokeskus Kellokkaan lähireiteille. Kesällä myös työikäiset perheineen saapuvat kansallispuiston alueelle retkeilemään ja vaeltajat ottavat Hetta-Pallas-reitin haltuun. Päiväkävijä viipyy kansallispuistossa keskimäärin neljä tuntia. Puistossa yövytään neljä yötä. Tärkeimmät syyt retkelle olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijä on useimmin kotimainen matkailija, jolle kansallispuisto on matkan tärkein kohde. Verrattaessa vuoden 2016 kävijärakennetta aiempaan, vuonna 2010 tehtyyn kävijätutkimukseen huomataan, että kävijäkunta on keskilukujen perusteella vanhentunut. Merkittävin muutos on tapahtunut yli 65-vuotiaiden määrän nousussa. Kävijöistä suomalaisia on 95%.
Tutkimustulosten perusteella kansallispuisto tuo yhä enemmän hyvinvointia lähialueilleen. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijät arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 105 euroa käyntiinsä liittyviin erilaisiin menoihin. Ulkomaalaisten matkailijoiden keskikulutus oli 207 euroa ja koti-maisten 104 euroa käyntiä kohden. Majoitukseen kohdistui 60 % ja kahvila- sekä ravintolatoimin-taan 18 % kävijöiden rahankäytön tulovaikutuksista. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuoden 2016 käyntimäärällä lakettuna noin 60,3 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 585 henkilötyövuotta. Kävijöiden rahankäytön minimivaikutukset olivat vähintään 40,3 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 394 henkilötyövuotta. Minimivaikutus kuvaa niiden kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikalliseen talouteen ja työllisyyteen, joille kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde.
Kansallispuiston kävijäprofiilissa korostuvat merkittävästi varttuneet maastohiihtäjät puiston eteläosassa. Hankkeessa ei ole tarkoitus vaihtaa puiston käyttäjiä tai vähentää nyt suurimman käyttäjäryhmän käyttöä vaan tämä suuri ja tärkeä käyttäjäryhmä on luokkaa "pidä - säilytä" ja hankkeessa tuotetaan palveluita tämän kohderyhmän mielenkiinnon säilyttämiseksi ja esteettömyyttä huomioimalla parannetaan käyttäjien mahdollisuutta käyttää palveluita.
Hankkeen kohderyhmissä "kehitä - lisää" luokassa ovat keski-ikäiset, nuoret, liikuntaesteiset, perheet ja muita harrastusmuotoja kuin maastohiihtoa harrastavat sekä erityisesti kansainväliset asiakkaat. Kokonaisuutena parannetaan "vauvasta vaariin" eli "kaikille löytyy paikka Pallas-Yllästunturista, myös kansainvälisille asiakkaille" tuotteistamista. Nykyisten kansallispuiston käyttäjien paikallistaloudellisista vaikutuksista valtaosa kohdistuu majoittumiseen ja ruokailuun ja esimerkiksi ohjelmapalveluihin käytetty panostus on melko vähäinen. Hankeyritysten toiminnan kehittämiseksi tämä muiden kuin majoituspalveluiden kehittäminen esimerkiksi majoitusta ja tekemisiä yhdistävillä erilaisilla tuotepaketeilla on merkittävässä osassa hankkeen tuloksissa.
Asiakaskunnan monipuolistuminen mahdollistuu uusien ja innovatiivisten hankkeessa kehitettävien yritystuotteiden avulla. Hankkeen vaikutuksena koko Tunturi-Lapin alueen luontoon tukeutuvan matkailun monipuolistuminen ja lisääntyminen mahdollistuu.
Tunturi-Lapin kunnat, Enontekiö, Muonio, Kittilä, Kolari sekä valtaosa seudun yrityksistä ja yritystoiminnasta jotka hyötyvät matkailusta. Laajemmin kohderyhminä ovat liikennepalveluita tuottavat muut yritykset (Finnair, VR, bussit) ja matkanjärjestäjät alueen ulkopuolella.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 385 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 384 299
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 495 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 494 271
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin
Kunnat: Kolari, Muonio, Enontekiö, Kittilä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Yritysten kestävyyden ja vastuullisuuden kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteita Charter Partner Businesses konseptin toiminnassa ja yritystuotteiden kehittämisessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 6 |
| Monipuolistuvan yritystoiminnan ja sesonkien pidentymisen ansiosta varautuminen matkailun muutoksen ilmaston muutoksen myötä paranee | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Päätavoitteita on edistää alueen ja kansallispuiston matkailukäytön kestävyyttä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 5 |
| Kumppaniyritysten kanssa tehtävässä sitouttavassa ohjelmassa yksi tavoitteita on edistää vähähiilisyyttä ja kestävää yritystoimintaa | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 8 | 8 |
| Toiminta painottuu suurelta osin Natura 2000 alueen sisälle, minkä kestävän käytön kehittäminen on päätavoitteita | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Yksi hankkeen tavoiteita on edistää matkailualueiden kierrätystä ja jätehuollon kehittämistä sekä sen ohjeistamista | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 6 |
| Kumppaniyritysten kanssa tehtävässä sitouttavassa ohjelmassa yksi tavoitteita on edistää vähähiilisyyttä ja kestävää yritystoimintaa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on kehittää monipuolista paikallista yritystoimintaa ja toiminnan kestävyyden parantaminen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on kehittää monipuolista paikallista yritystoimintaa ja erityisesti kansallispuistoon tukeutuvien elämys- ja hyvinvointimatkailun palveluiden kehittämistä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa tuetaan Ylläksen MaaS hankkeen (AURORA -hankkeen osa) toimia. Monipuolistetaan vähähiilisyyttä edistävää ja hyvää asiakaspalvelua kehittävää matkailutuotteen kehittämistä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 7 |
| Hankkeen tavoite on kehittää monipuolista paikallista yritystoimintaa ja erityisesti kansallispuistoon tukeutuvien elämys- ja hyvinvointimatkailun palveluiden kehittämistä joka palvelee suoraan myös paikallisia asukkaita | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Tasa-arvon lisääntyminen mahdollistuu matkailutoiminnan monipuolistuessa ja sesonkien pidentyessä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Matkailutoiminnan ja kansallispuiston yhteisen edistämisen mukana yhdenvertaisuus paranee yhteistyöverkostojen monipuolistumisen ansiosta | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa tuodaan TOP 10 kohteissa myös kulttuurikohteita osaksi matkailutuotteita, jolloin niiden vaaliminen myös varmistetaan | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Yritysten ympäristötietoisuuden, -osaamisen ja vastuullisuuden mm. vähähiilisyyden ja kestävyyden kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteita. | ||
Pallas-Ylläs TOBE 1 -hankkeen tavoitteena oli nostaa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston matkailun tuotteet, viestintä ja näkyvyys kansainväliselle tasolle sekä monipuolistaa, parantaa ja selkeyttää kansallispuiston matkailutuotteita ja käytön kestävyyttä kaikkina vuodenaikoina. Toimenpiteiden tuloksena kansallispuisto yrityksineen on kansainvälisesti vetovoimainen kestävän luontomatkailun ympärivuotinen destinaatio.
Hanketavoitteet voi tiivistää neljään osa-alueeseen 1) EUROPARC Charter kestävän matkailun sertifikaatti 2) Top-10 tuotteet, reitit ja paikat 3) Alueen näkyvyys ja löydettävyys verkossa ja 4) Kansainvälisen tason markkinointiviestintämateriaali.
Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia (tarkka lista kohdassa 4.2):
• EUROPARC myönsi Pallas-Yllästunturin kansallispuistolle uudestaan Charter 1 kestävän luontomatkailun sertifikaatin loppuvuodesta 2019.
• Kansallispuiston nettisivuilta löytyy 32 tuotteistettua reittiä (sis. kuvauksen, kulkutiedot, interaktiivisen kartan, reittiohjeen, valokuvia), joihin on linkitetty paikallisten yritysten tuotteita www.luontoon.fi/pallas-yllastunturi/reitit 13 reittiä viitoitettiin maastoon. Tuotteistetut reitit käännettiin 11 kielelle ja ne ovat maksuttomasti upotettavissa yli 10 miljoonan rekisteröityneen käyttäjän Outdooractive.com-verkkosivuilta. Lisäksi uudistettiin 37 lähtöpaikkaopastetta.
• Tuotteistettujen reittisisältö on tavoittanut kolminkertaisen määrän asiakkaita, koska sisältöä on pystytty jakamaan muille asiakkaiden käyttämille sivuille esim. Yllas.fi.
• Kansallispuiston maastopyöräilyreitit vietiin maailman laajimmalle, yli 350 000 reittiä sisältävälle, maastopyöräilysivustolle www.trailforks.com/region/pallasyllastunturi-national-park
• Kansallispuiston esteettömät reitit ja kohteet koottiin uudelle Esteetön Pallas-Ylläs -sivulle https://www.luontoon.fi/pallas-yllastunturi/esteeton
• Kansallispuistoseinä Kittilän lentokentällä sekä kansallispuiston ilmeellä varustetut gondolit Leville ja Sport Resort Ylläkselle.
• Kolme videota ja 82 uutta valokuvaa.
• Hankeaikaisiin työpajoihin osallistui yhteensä yli 250 henkeä.
Hankkeen etenemisestä viestittiin aktiivisesti uutiskirjeen avulla hankkeeseen osallistuville yrittäjille, matkailun alueyhdistyksille ja kunnille, mutta myös Metsähallituksen henkilöstölle sekä paikallislehdille. Hankeaikana lähetettiin yli 30 uutiskirjettä ja uutiskirjeellä oli lopulta lähes 300 vastaanottajaa. Sosiaalisen median kanavia hyödynnettiin hankeviestinnässä nostamalla tuotteistettuja reittejä ja hankkeessa tuotettuja videoita esille. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista kirjoitettiin yhteensä 20 lehtijuttua ja tehtiin 2 radiohaastattelua.
Hanke ylitti asetetut tulos- ja tuotosindikaattorit kirkkaasti. 25 organisaatioita sanoi hankeen toimenpiteiden mahdollistaneen (uusien) kansainvälisten kohderyhmien tavoittelun ja 19 koki, että hankkeen toimenpiteet edesauttoivat liikevaihdon kasvattaminen tai henkilöstön työtuntien lisäämistä. Hankkeessa tehdyt toimenpiteet olivat oikeanlaisia ja linjassa yrityksien toiminnan kanssa. Yrittäjät kokivat hanketoimenpiteiden tukeneen toimintaansa ja hankkeesta olleen hyötyä, vaikka korona vaikeuttikin vaikutuksien arvioimista. Palautteen perusteella hanke koettiin myös hyvin toteutetuksi ja tärkeäksi alueelle.