Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73634

Hankkeen nimi: Biopohjaiset älykkäät ratkaisut-yhteistyöalusta kiertotalouden alueellisena vahvistajana

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 10

Puhelinnumero: 040-8490156

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Lahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Senior research fellow

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.lahti(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-8490156

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on kiertotalouden biopohjaiset älykkäät ratkaisut -yhteistyöalustan rakentaminen hankkeen toiminta-ajan aikana. Yhteistyöalustan puitteissa tavoitteena on luoda yrityslähtöisesti kiertotalouden biopohjaisia älykkäitä tuote- ja palvelukonsepteja ja pilotoida niitä yhdessä yritysten kanssa. Yhteistyöalusta rakentuu kokonaisvaltaisten älykkäiden biopohjaisten ratkaisujen ympärille, jotka lisäävät tässä yhteistyöverkostossa olevien toimijoiden yhteistoimintaa. Tutkimus ja kehitysalueella tavoitellaan aidosti moniteknistä ja monitieteistä otetta, jolla on mahdollista tarjota ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen liittyviin haasteisiin, kuten uusiutuvien raaka-aineiden käytön edistäminen, materiaalien tehokkaampi käyttö ja vähähiilisyys. Tässä poikkitieteellisessä hankkeessa yhdistetään osaamista modernista elektroniikasta, materiaali- ja pakkaustekniikasta, nano- ja biomateriaaleista, prosessikemiasta, sekä arvontuotosta kiertotaloudessa. Hankkeen avulla luodaan erityisesti edellytyksiä pitkäaikaisen, kasvavan ja vetovoimaisen ekosysteemin rakentumiselle. Hankkeessa luodaan yhteistyöalustan toimintamalli, jota pilotoidaan ja jalostetaan hyödyntäen uusinta teknologiatietoa hyödyntäen.

Hankkeen tuloksena muodostuu avoin bio- ja kiertotalousalueen aktiivinen ja niin elinvoimainen pirkanmaalainen yhteistyöalusta, että sen toiminta jatkuu hyötyä tuottavana laadittujen suunnitelmien mukaisesti hankkeen jälkeen. Välituloksina ovat toteutuneet tapahtumat, jotka ovat käynnistäneet yhteistyön ja antaneet osallistujille huomattavaa lisäarvoa omaan toimintaan bio- ja kiertotalousalueella. Hankkeen tuloksena on myös pilotoitu yrityslähtöisesti 6-8 tuote- tai palvelukonseptia sekä luotu tieto- ja osaajavaranto, jota voidaan hyödyntää hankkeen jälkeenkin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat erilaiset bio- ja kiertotalouden toimijat ja liitännäisalojen toimijat, joita tarkemmin kuvattu seuraavassa:

-Kaupungit ja kunnat (esim. niiden logistiikkayksiköt)

-Tutkimuslaitokset (kuten VTT) ja koulutusorganisaatiot (kuten TAMK)

-Bio- ja kiertotalouden prosesseja kehittävät yritykset, ruoka- ja pakkausteollisuus, pakkausmateriaalien valmistajat ja pakkausten valmistajat, kemianteollisuus (liimat, maalit, massat, komposiitit)

-Pakkausmateriaalien valmistajat, pakkausten valmistajat, elintarviketeollisuus

-Pirkanmaan Internet-of-Things (IoT) ja digitalisoinnin yritykset. IoT on Pirkanmaalla erittäin vahva mm. puettavan elektroniikan alueella. Seuraava merkittävä askel on "kaiken internet", "Internet-of-Everything". Tällöin esim. pakkaukset on digitalisoitu ts. sisältävät älykkyyttä. Tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää mm. mainonnassa tai tuotekohtaisissa tiedoissa

-Älysovellusten ja älypakkausten valmistajat ja hyödyntäjät (yritykset ja yhteiskunnalliset toimijat), joiden kanssa yhteistyössä lanseerataan uusia biopohjaisia antureita

-Erityisesti Pirkanmaalla toimivat kaupan ja teollisuuden yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmät jotka hyötyvät hankkeesta välillisesti tai joiden toimintaan hankkeen tulokset vaikuttavat:

-Terveydenhuoltosektorin yritykset, vanhustenhuolto (kunnat/kaupungit/yritykset), ja palveluntarjoajat kunnissa ja kaupungeissa

-Uudet yritykset hankkeen sovelluskentissä

-Kauppaketjut

-Ohjelmistoyritykset (IoT, datan käsittely)

-Logistiikka- ja kuljetusyritykset (älypakkaukset/-ratkaisut logistiikassa näkökulma)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 784 899

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 745 177

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 308 165

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 241 961

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Mänttä-Vilppula, Punkalaidun, Nokia, Vesilahti, Ruovesi, Valkeakoski, Urjala, Orivesi, Lempäälä, Tampere, Pirkkala, Virrat, Kangasala, Hämeenkyrö, Parkano, Ikaalinen, Ylöjärvi, Sastamala, Pälkäne, Akaa, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvo. Kuitenkin sukupuolinäkökulma huomioidaan aina tarpeen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on tukea energia- tai materiaalitehokkuuteen lisäämiseen liittyvää t&k-toimintaa uusien biopohjaisten tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen yritykset ja niiden kautta välillisesti myös kuluttajat. Sukupuolinäkökulma huomioidaan arvioimalla toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Muodostettavan yhteistyöalustan toimijoissa (yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat) on mukana sekä naisia että miehiä. Näin ollen hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen osallistuu molempien sukupuolten edustajia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa on mukana molempien sukupuolten edustajia ja hankkeessa kannustetaan molempien sukupuolten osallistumiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Hanke edistää uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvien materiaalien käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hanke edistää vähähiilisyyttä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hanke edistää uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvien materiaalien käyttöä, jolloin pystytään vähentämään öljyn käyttöä ja sen pumppausta luonnosta. Hanke edistää ympäristöystävällisten ja biohajoavien materiaalien ja tuotteiden käyttöä, jotka ovat eliöstölle vaarattomampia kuin öljypohjaiset hajoamaattomat materiaalit.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hanke edistää uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvien materiaalien käyttöä, jolloin pystytään vähentämään öljyn käyttöä ja sen pumppausta luonnosta. Hanke edistää ympäristöystävällisten ja biohajoavien materiaalien ja tuotteiden käyttöä, jotka ovat eliöstölle vaarattomampia kuin öljypohjaiset hajoamaattomat materiaalit. Biopohjaiset ratkaisut joita hankkeessa kehitetään edistävät vähähiilityyttä ja näin ollen vähentävät kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke edistää uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvien materiaalien käyttöä. Hanke edistää ympäristöystävällisten ja biohajoavien materiaalien ja tuotteiden käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen tavoitteena on saada aikaan elinkeinoelämälle uusia kestävän kehityksen mukaisia materiaali- ja tuoteratkaisuja ja sitä kautta edistää niiden liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hanke edistää biotalouteen pohjautuva älykkäitä ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää erilaisissa tuotteissa ja palveluissa. Älykkäitä ratkaisuja voidaan hyödyntää esimerkiksi sähköisissä sovelluksissa (moobiililaitteella luettavat sovellukset) sekä mainonnassa kuluttajille. Lisäksi älykkäitä ratkaisuja voidaan hyödyntää digitaalisuuteen pohautuvassa seurannassa ja monitoroinnissa esim. kuljetusketjun aikana.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Hanke edistää älykkäitä ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää logistiikkaketjuissa parantaen niiden toimivuutta. Esimerkiksi digitaalisuuteen pohautuvassa seurannassa ja monitoroinnissa kuljetusketjun aikana.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Hanke edistää uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvien materiaalien käyttöä. Hanke edistää ympäristöystävällisten ja biohajoavien materiaalien ja tuotteiden käyttöä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeessa luodaan ratkaisuja jotka soveltuvat kaikille kuluttajille sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke edistää älykkäitä ratkaisuja jotka on hyödynnettävissä yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 5 5
Hanke lisää tietämystä uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvista materiaaleista ja niiden käytöstä sekä hyödyntäminsestä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

On tunnistettu useita megatrendejä ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun lisäksi, joita ovat kaupungistuminen, resurssiniukkuus, digitalisoituminen, väestörakenteen muutokset ja tiedostava kuluttaminen (lähde: Uusi puu-hanke). Näihin muutoksiin ratkaisuja tarjoaa luontoon pohjautuva biotalous, joka tarkoittaa tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja sekä kehitetään ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Lisäksi biotaloudessa edistetään muutosta kohti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomien sijaan ja pyritään kehittämään vähähiilisiä ratkaisuja. Tässä hankkeessa koottiin yhteen Tampereen yliopiston eri osaamis- ja teknologia-alueita, jotka pystyvät kontribuoimaan bio- ja kiertotalouden eri tavoitteisiin. Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti (resurssitehokkuus) ja kestävästi, mikä tarkoittaa mm. vähähiilisiä ratkaisuja. Raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. Kiertotaloudessa nähdään hyvin paljon potentiaalia ja sillä tavoitellaan nimenomaan kestävää kasvua ja kehitystä Eurooppaan.

Euroopan unionin H2020-ohjelmaan kuuluvan SCREEN-hankkeen (Synergic Circular Economy Across European Regions) puitteissa keväällä 2017 toteutetussa laaja-alaisessa Pirkanmaan kiertotalouden innovaatiotoiminnan nykytilaselvityksessä tunnistettiin tähän hankkeeseen liittyen vahvaa alueellista kehityspotentiaalia kiertotalouden edistämiseksi. Tämä hanke linkittyy suoraan yhteen nykytilaselvityksessä tunnistetuista alueellisesta kärkiteemasta - älykkäät biopohjaiset tuotteet.

Kaikissa hankkeen muodostaneissa osaamisalueissa on tunnistettu myös tarkempia bio- ja kiertotalouteen liittyviä yritysten kehitystarpeita ja haasteita, joiden eteenpäin viemiseen hankkeella pyrittiin vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti. Fossiilisten öljypohjaisten muovien maailmanlaajuinen vahvasti kasvava käyttö aiheuttaa ongelmia, koska raaka-aine on uusiutumaton ja muovi on hajoamaton luonnossa. Muovipartikkelit merissä ja talousvesijakelussa uhkaavat maapallon ekosysteemejä ja suoraan jopa ihmisten terveyttä. Yritykset, jotka käyttävät muoveja tuotteissaan, haluavat löytää vaihtoehtoisia materiaaleja esim. pakkausratkaisuihin. Vaihtoehtoisille materiaaleille on siis selkeä tarve. Useiden yritysten strategiassa halutaan pyrkiä kestävän kehityksen mukaisiin tuotteisiin ja käyttää materiaaleja, jotka ovat uusiutuvista raaka-ainelähteistä. Lisäksi on tarve kehittää materiaali- ja tuoteratkaisuja, jotka ovat entistä paremmin ja helpommin hyödynnettävissä/kierrätettävissä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, esim. jätevirroissa.

BioÄly hankkeessa pyrittiin tarkastelemaan biopohjaisia älykkäitä ratkaisuja eri applikaatioalueilla erityisesti yhdessä pirkanmaalaisten yritysten kanssa. Tältä pohjalta luotiin useita yrityspilotteja sekä teknologiademoja, joiden tavoitteena oli osoittaa uuden ratkaisun (esim. materiaalin) potentiaali haluttuun käyttökohteeseen. Hankkeessa tarkasteltiin mm. puusta valmistettua ja kierrätykseen soveltuvaa mikrofibrilloitua selluloosaa (MFC), joka potentiaalisesti voisi korvata mineraaliöljypohjaista muovia monella sovellusalueella ja biohajoavana muovina se ei aiheuta uhkaa ekosysteemeille. Nykyiset pakkauskalvot ja -materiaalit sekä muovituotteet ovat usein öljypohjaisiin muoveihin perustuvia. Bio- ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti tulisi kehittää biopohjaisia vaihtoehtoja, jotka pohjautuvat uusiutuviin raaka-aineisiin. Hankkeessa tarkasteltiin biopohjaisia uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia biomuoveja sekä selluloosapohjaisia materiaaleja sellaisenaan sekä päällysteenä yhdistettynä kuitupohjaisen paperiin tai kartonkiin. Nämä yhdistelmät tarjoavat mielenkiintoisia uusia vaihtoehtoja (pakkaus)laminaattirakenteisiin, muovituotteisiin ja elektroniikan ja sensoreiden alustaksi. Uusien ratkaisujen yhteydessä tavoite oli myös tarkastella uuden/vaihtoehtoisen ratkaisun arvontuottopotentiaalia ja tunnistaa arvontuottomekanismeja tietyssä liiketoimintaympäristössä ja arvoketjussa.

Hankkeen päämääränä oli tukea pitkäjänteisesti ilmastovaikutuksia vähentävien, uusiutuviin raaka-aineisiin ja niihin pohjautuviin ratkaisuihin liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, tuotantoprosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Tähän pyrittiin mm. luomalla teknologiademoja sekä yrityskohtaisia pilotteja. Teknologiademoja luotiin 21 ja yrityspilotteja 9. Hankkeessa koottiin yli 60 yrityksen ja muun toimijan verkosto, jonka puitteissa järjestettiin erilaisia seminaareja ja työpajoja. Hanke herätti kiinnostusta niin pirkanmaalla kuin laajemminkin kansallisesti. Hankkeeseen osallistui useita yrityksiä Pirkanmaalta ja sen ulkopuolelta. Hanketilaisuuksien tavoitteena oli tiedon kerääminen ja jakaminen sekä verkostoituminen ja sen mahdollistaminen saman aihepiirin toimijoille. Kehitystyön tueksi ja jatkumoksi hankkeessa luotiin tiekartta hankkeen teema-alueelta sekä koottiin tieto- ja osaajavaranto (asiantuntijat, avainteknologiat, jne) joita pystytään hyödyntämään myös hankkeen jälkeen. Nämä ovat saatavilla hankkeen nettisivuilla.

Hankkeen aikana alkoi COVID-pandemia, joka vaikutti koko yhteiskuntaan ja myös hankkeen toimintaan. Tampereen yliopisto oli kokonaan suljettuna yli 2kk vuonna 2020 ja senkin jälkeen työskentelyssä oli erilaisia rajoitteita. Tämä vaikutti mm. lähitapaamisten ja f2f tilaisuuksien järjestämismahdollisuuksiin. Lisäksi COVID vaikutti yritysten mahdollisuuksiin osallistua hankkeisiin ja allokoida resursseja osallistumiseen.

Hankkeessa on ollut alan asiantuntijoista/kohderyhmien edustajista koostuva ohjausryhmä, joka on seurannut hankkeen toteutusta ja antanut ohjausta ja näkemyksiä hankkeen aikana. Ohjausryhmältä saatiin positiivista palautetta siitä, että hankkeen toteutus on ollut onnistunut. Lisäksi hankkeen tilaisuuksissa on kerätty palautetta, joka on huomioitu hankkeen toteutuksessa.

BioÄly teki myös yhteistyötä PIHI - Pirkanmaan vähähiiliset kalvoratkaisut –hankekokonaisuuden kanssa (hakemusnumerot 304472 ja 304779), jossa kehitettiin pirkanmaalaisen yhteistyön, osaamisen ja T&K-ympäristöjen kautta vähähiilisempiä materiaali- ja prosessiratkaisuja kalvosovelluksiin. Hankkeen toteuttajina olivat VTT Oy, Tampereen Ammattikorkeakoulu sekä Ekokumppanit Oy.