Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73644

Hankkeen nimi: BIND - Bioinnovaatioiden edistäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Tuumalantie 17

Puhelinnumero: 040 528 4435

Postinumero: 43130

Postitoimipaikka: Tarvaala

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Sironen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.sironen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 491 9214

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Biotalous on nopeassa muutoksessa oleva toimiala, joka tarvitsee suuren joukon keksijöitä ja yrityksiä luomaan ja tuottamaan uusia tuotteita. Yksittäisten kansalaisten ja pienyritysten rooli uusien ideoiden synnyttäjinä voi olla merkittävä. Olemassa olevat innovaatiojärjestelmät eivät kuitenkaan palvele riittävästi em. ryhmiä, joten tukevaa toimintaa tulee järjestää yhteistyön avulla ja toimintamalleja kehittämällä.
Idea itsessään, patentoitunakaan, ei yleensä riitä, vaan sitä on kehitettävä niin pitkälle, että voidaan uskottavasti arvioida idean hyödyllisyys. Tämä saattaa edellyttää jopa vuosia kestävää kehittämistyötä, merkittäviä taloudellisia panostuksia, hyviä yhteistyökumppaneita ja osaamista. Yksittäisiltä keksijöiltä ja pienyrityksiltä ei useinkaan löydy tällaisia resursseja tai heidän tulee ottaa kohtuuttomia riskejä ideoidensa hyödyntämiseksi. Suuri määrä kansalaisten luomisvoimaa jää hyödyntämättä.
EAKR- ohjelman rahoittamassa Biotalouskampus innovaatiojärjestelmä, vaihe I –projektissa (A71898) laadittiin toimintamalli, jossa varhaisen kehitysvaiheen liikeideoiden edistämistä tehdään oppilaitosyhteisöön tukeutuen. Tarvitaan alueen kehittäjien kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa toimiva innovaatiotoiminnan edistämisprojekti. Tässä hankkeessa kokeillaan innovaatioiden edistämistoiminnan yhteistyötä oppilaitoksen ja kahden kehittämisyhtiön välillä innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi ja varhaisessa kehitysvaiheessa olevien liikeideoiden edistämiseksi. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat innovaatiotoiminnan aktivointiin kohdealueeksi valituilla Karstulan ja Saarijärven kuntien alueella, biotalouden kehitykseen liittyvän tiedon tuomiseen alueen toimijoiden käyttöön, ideoiden esittäjien sparraamiseen ja parhaiden ideoiden esivalintaan, ideoiden testaamiseen ja kehittelyyn vaiheeseen, jossa niiden hyödyllisyydestä on osoitettavissa näyttöjä, sekä toimenpiteisiin ideoiden esittelemiseksi potentiaalisille hyödyntäjille ja jatkokehittämistä edistäville asiantuntijoille.
Hankkeen tuloksena syntyy käytännössä testattu toimintamalli innovaatiotoimintaan, jossa yhteistyöllä luodaan uudenlaiset edellytykset keksintöjen kaupallistamiseen. Samalla aktivoidaan innovaatiotoimijoita ja edistetään yhteisöllisyyden kehittymistä innovaatiotoimintaan osallistuvien osapuolten välillä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti sekä SSYP Kehitys Oy ja Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy. Toimintamalli toteutetaan Saarijärvellä sijaitsevaan Biotalouskampukseen tukeutuen. Hankkeen tuloksia hyödynnetään uuden toiminnan käynnistämisessä sekä toimintamallin hyödyntämisessä muilla alueilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kehitettävän toiminnan kohderyhmänä ovat yritykset ja T&K -organisaatiot, jotka hyötyvät lisääntyvästä keksintötoiminnasta ja uusien ideoiden esilletulosta sekä mahdollisuudesta edistää ideoita, joita ne eivät syystä tai toisesta halua kehittää omaksi liiketoiminnakseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat kaikki keksijät, opiskelijat, yrittäjät ja yritysten sekä julkisen sektorin T&K -toimijat, joilla on uusia ideoita, joita he haluavat kehittää uudeksi liiketoiminnaksi. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös Biotalouskampuksen oppilaitokset ja alueen kehittämisyhtiöt. Projekti tuottaa kokemusperäistä tietoa ja osaamista kohderyhmälle toimintamallin toteutuksesta. Tämä tukee uuden toiminnan kehittämistä käytännön tarpeita vastaavaksi sekä toiminnan käynnistämistä.

Välilliseksi kohderyhmäksi on katsottava myös innovaatiotoimintaa harjoittavat tahot, jotka voivat hyödyntää kehitettävää toimintamallia omassa toiminnassaan. Voidaan ennakoida, että Biotalouskampuksen innovaatiotoiminta tuottaa hyödyntämiskelpoisia toimintamalleja ja toimeliaisuutta, joka hyödyttää myös esim. Jyväskylän Yritystehdas Oy:n toimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 266

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 307 687

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 440 380

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 439 553

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Karstula, Saarijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeeseen osallistumiseen ja tulosten hyödyntämiseen on tasapuoliset mahdollisuudet sukupuoleen katsomatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali. Hanke tarjoaa tasapuoliset mahdollisuudet molemmille sukupuolille osallistumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali. Hanke tavoittelee yleistä tasa-arvoisuuden edistämistä, johon sukupuolten tasa-arvo sisältyy.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 9
Hanke synnyttää uuttaosaamista ja uusia kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintoja ja tuotteita
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Osa synnytetystä uudesta liiketoiminnasta liittynee ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 6
Tavoiteltavan uuden liiketoiminnan kestävyyden tavoitteet liittyvät myös tähän
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Tavoiteltavan uuden liiketoiminnan kestävyyden tavoitteet liittyvät myös tähän
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeelle ei tunnisteta liittymäkohtaa Natura -2000 -ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 8
Kiertotalous tarjoaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 7
Osa synnytetystä uudesta liiketoiminnasta liittynee uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hankkeen tavoitteena on paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Osa tavoiteltavasta liiketoiminnasta on todennäköisesti palveluita
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Osa tavoiteltavasta liiketoiminnasta on todennäköisesti liikkumiseen ja logistiikkaan liittyvää
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Uudet liiketoimintamahdollisuudet edistävät hyvinvointia. Uudet innovaatiot voivat liittyä hyvinvoinnin edistämiseen
Tasa-arvon edistäminen 7 10
Hanke edistää merkittävästi kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyödyntää innovatiivisuuttaan
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 7
Hanke parantaa maaseutualueiden asukkaiden osallistumismahdollisuuksia
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 7 8
Osallistujien ympäristöosaaminen lisääntyy

9 Loppuraportin tiivistelmä

BIND - Bioinnovaatioiden edistäminen -projektissa kokeiltiin keksintöideoiden alkuvaiheeseen sijoittuvaa palvelumallia, jossa yksitääisten kansalaisten ja mikro -yritysten ideoita kutsuttiin arvioitavaksi ja toteutettiin valituista ideoista mini -projekteja ideoiden hyödyllisyyden ja käyttökelpoisuuden selvittämiseksi. Näyttöjen hankkiminen idean kaupallisesta arvosta on usein ylittämätön kynnys keksijälle, minkä johdosta kumppaneiden ja rahoituksen hankinta tyssäävät. Projektin tarkoituksena oli kokeilla toimintamallia, jossa oppilaitosyhteisö yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden kanssa tuottaa edellä kuvatun palvelun keksijöille. Samalla saadaan lisätietoa keksintökentän tilanteesta.
Projektissa kokeiltiin toimintamallia, jossa kutsuttiin ideoiden esittäjiä esittelemään ideoitaan ja aktivoitiin keksintötoimintaa erilaisin toimenpitein. Riippumaton asiantuntijaraati valitsi vastaanptetuista 73 ehdotuksesta 23 ideaa jatkotyöstettäväksi. Näistä tehtiin osaprojektit, joissa kartoitettiin alustavasti idean vapausastetta, tehtiin asiantuntija-arvioita ideasta, rakennettiin prototyyppejä ja testattiin niitä sekä tuotettiin keksijälle esittelymateriaali testien tuloksista. Keksijöitä myös autettiin yhteyksien saamisessa jatkossa tarvittaviin kumppaneihin. 18 osaprojektia toteutettiin ja niistä noin 7 kpl osoitti sellaisia ominaisuuksia, että niiden jatkokehittämistä suositeltiin. Viiteen ideaan perustuen keksijät perustivat neljä uutta yritystä.
Projekti osoitti, että keksijöiden parissa on suuri tarve tukitoiminnoille, joilla voidaan hankkia lisätietoa ja näyttöjä idean hyödyllisyydestä. Oppilaitosyhteisö yhteistyössä alueen elinkeinojen kehittäjien kanssa on varteenotettava vaihtoehto palveluiden tuottajaksi. Projektin tulosten ja kokemusten pohjalta suositeltiin toiminnan jatkamista esimerkiksi Saarijärvelle perusteilla olevan Biopaavo -yrityskiihdyttämön alaisuudessa. Toiminnan harjoittaminen kulminoituu rahoituksen järjestämiseen. Keksijöillä ei ole varaa ostaa palveluita ja rahoittaa kehittämistä. Yksityiset rahoittajat eivät mielellään lähde näin varhaisessa vaiheessa riskirahoittajiksi. Vallitsevat julkiset rahoitusinstrumentit eivät sovellu yksittäisten keksijöiden tukemiseen. Rahoituksen järjestäminen on avainkysymys toiminnan jatkolle.
Projektin tulokset ja kokeiluna toteutettujen osaprojektien raportit ovat julkisia ja saatavissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista.