Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73645

Hankkeen nimi: Hyvinvointi- ja terveyspalvelurobotiikan osaamisen ja hyödyntämisen kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL6

Puhelinnumero: (017) 255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka-Pekka Skön

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka-pekka.skon(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856545

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HyvinRobo-projektissa lisätään tietämystä palvelurobotiikan käyttämisestä hoitotyöntukena sekä mahdollistetaan tutustuminen käytettävissä olevaan teknologiaan. Lisäksi kerätään tietoutta siitä kuinka luotettavia, käytettäviä ja alueen tarpeisiin sopivia olemassa olevia tekoälyä (AI, Artificial Intelligence) hyödyntäviä teknologioita (esim. robotiikka) on ja miten sitä voidaan alueella hyödyntää kattavammin.
Projektin kolme pilotointia erilaisissa toimintaympäristöissä ja koulutuskokonaisuudet tukevat projektin tavoitteiden saavuttamista. Projektissa rakennetaan helposti lähestyttävä tapa kehittää ja tarjota uusia palveluita, niin että eri osapuolet ymmärtävät hyödyn ja tarjottava palvelu on edelleen kehitettävissä.
Olemassa olevien ratkaisujen ja teknologioiden testausjaksojen kautta kartoitetaan sekä henkilökunnan että asiakkaisen kokemuksia sekä toivottavista ominaisuuksista ja käyttötavoista. Uusien palvelurobotiikan ratkaisujen kehittämiseksi järjestetään koulutuksia ja työpajoja, joissa käytetään innovaatiojohtamisen ja palvelumuotoilun menetelmiä ja työtapoja sekä valjastetaan monialainen osaaminen. Uusia ratkaisuja kehitetään nopeissa kokeiluissa ja niistä kerätään testausympäristöjen sekä testaajien palautetta sekä koulutetaan henkilökuntaa käyttämään olemassa olevaa teknologiaa.
Projektin tuloksena on luotu monialaisesti uusia tuotteita ja palveluita olemassa olevien teknologioiden ympärille, joiden toimivuutta on testattu aidoissa toimintaympäristöissä. Luoduille uusille ratkaisuille on projektin toiminnan kautta luotu jatkohyödyntämismalli samalla vahvistaen alueella toimivien yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Projektiin osallistuville organisaatioille on luotu uusia verkostoja ja käytäntöjä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Savossa ei ole riittävän laaja-alaista osaamista uusien teknologioiden ja tekoälyn hyödyntämiseen sillä tasolla, mitä nopeasti uudistuva elinkeinoelämän kasvu ja kilpailukyky edellyttäisi. HyvinRobo-projektin kautta tuodaan alalla toimiville yrityksille, tutkimus- ja koulutusorganisaatioille sekä palvelusektorille ymmärrys tekoälyä hyödyntävistä teknologioista, kuten palvelurobotiikan hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä uusista palvelukokonaisuuksista alueen tarpeisiin. Projektin kautta saadaan uusia liiketoimintamalleja palvelusektorille sekä edistetään uusien ja mahdollistavien teknologioiden kehitystä.

Hankkeessa tarjotaan Pohjois-Savon alueen terveysalan yrityksille tietoutta robotiikan mahdollisuuksista oman liiketoiminnan ja palvelun kehittämiseen sekä mahdollisuuksia tutustua robotiikkaan oman toiminnan täydentäjänä.

Isojen toimijoiden lisäksi hankkeessa pidettävistä koulutuksista ja pilotoinneista ovat kiinnostuneet seuraavat pk-yritykset: Kotihoito Ilo Oy, Riistaveden Palvelukoti Oy, Hoivakoti Aurinkopuisto Oy, Loimupelto Oy ja hoitokoti Hermanninranta Oy

4.2 Välilliset kohderyhmät

Esimerkiksi Pohjois-Savon alueella toimivat teknologiayritykset, sairaalat, hoiva- ja palvelutalot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 952

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 835

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 386 360

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 360 434

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Vesanto, Kiuruvesi, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Varkaus, Vieremä, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan tasaarvoisesti sekä miehet että naiset. Tekniikan alalla enemmistö on miehiä(esim. Insinööriliiton tilastojen mukaan insinööreistä vain 13 % on naisia) ja sosiaali- ja terveysalalla enemmistö on naisia. Tuomalla näitä aloja yhteen myös ennakkoluulot töiden sopivuudesta eri sukupuolille hälvenevät. Hankkeen kautta syntyvät uudet toiminnot ja yritysten uudet innovaatiot ovat sukupuolineutraaleja eikä teknologioiden käyttöönotto ole sukupuolisidonnaista,
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projekti on sukupuolineutraali. Projektissa mukana eri ikäisiä ja erilaisia käyttäjäryhmiä. Näihin kuuluu kaikkia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen mutta se liittyy kiinteästi hankkeen tavoitteisiin jossa mm. edistetään Pohjois-Savon alueen hyvinvointiteknologiaan liittyvää tasaarvoista osaamisen kehittämistä. Projektissa tuotetut koulutukset tarjotaan kaikille, sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei liity projektiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei liity projektiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei liity projektiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei liity projektiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei liity projektiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei liity projektiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei liity projektiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Pysyvä ja kehittyvä ajantasainen ymmärrys terveysteknologiasta ja robotiikasta edistetää uusien yritysten syntymistä ja alueen elinkeinoelämän kestävää kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Projektin aikana saadaan uutta tietoa hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista ja käytön kokemuksista. Tämä tieto on julkisesti käytössä ja sen avulla voidaan yhä edelleen kehittää uusia ratkaisuja ja palvelumuotoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei liity projektiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeessa edistetään uusia tuotteita ja palveluita, jotka edistävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei liity projektiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei liity projektiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei liity projektiin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei liity projektiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietämystä palvelurobotiikan käyttämisestä hoitotyöntukena sekä mahdollistaa tutustuminen käytettävissä olevaan teknologiaan. Lisäksi kerätä tietoa siitä kuinka luotettavia, käytettäviä ja alueen tarpeisiin sopivia teknologiat ovat. Tietoa kerättiin haastatteluilla, koulutuksilla, seminaareilla sekä pilotointijaksoilla.

Kartoitustilanteista saimme paljon tärkeää näkemystä ja kokemusta asiakkaista. Päällimmäisenä ajatuksena on, että kehitysvammaiset asiakkaat saisivat roboteista paljon iloa heidän arkeensa. Jokaisessa paikassa asukkaat innostuivat toimimaan niiden kanssa. Kaikenlaiset aktivoivat pelit, laulaminen, liikuntaan ohjaaminen jne. olivat varmasti ko. paikkoihin hyödyksi. Myös toiminnanohjauksiin robotit sopivat. Päivittäiset toiminnot, kuten hampaidenpesu tai pukeutuminen ja kannustaminen liikkeelle on helppo tablettikäyttöisiin robotteihin ohjelmoida. Ikääntyneiden yksiköissä roboteista ei koettu robotteja yhtä tarpeellisiksi. Viriketuokioihin, mm. jumppatuokioihin se voisi tuoda vaihtelua. Paro-hylje tai robottikissa voisi tuoda läheisyyttä ja hellyyttä.

Hankkeen tulosten pohjalta rakensimmme lyhyen, noin kolmen tunnin, koulutuspaketin sekä laajemman opintojakson. Koulutus sisältää lyhyen teoria osuuden robotiikasta, miten sitä voisi hyödyntää sosiaali- ja terveysalalla. Samalla tuomme esille vinkkejä, miten robotiikkaa käytetään maailmalla.