|
|
|
Hankekoodi: A73658
Hankkeen nimi: Älykkäät ekosysteemit Pohjois-Karjalassa - Smart Ecosystems in North Karelia
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.7.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0927140-5
Jakeluosoite: Pielisjoen linna, Siltakatu 2
Puhelinnumero: 013 337 4700
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.pohjois-karjala.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Siitonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeino- ja innovaatioasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.siitonen(at)pohjois-karjala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 668 149
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategian osaamiskärkialat, metsäbiotalous sekä teknologiat ja materiaalit, ovat maakunnan merkittävimmät vientialat. Huippuosaamisen lisäksi strategiassa on tunnistettu yhteiskunnallisia haasteita, kuten teollinen uudistuminen, joihin vastatakseen pohjoiskarjalaiset toimijat voivat ottaa käyttöön ja kehittää uusia ratkaisuja. Eri indikaattoreiden valossa on kuitenkin nähtävissä, että pohjoiskarjalaisten yritysten panostus ja resurssit TKI-toimintaan ovat huolestuttavan alhaisella tasolla verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon.
Hankkeen tavoitteena on toimeenpanna Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategian mukaista toimintaa muun muassa kehittämällä metsäbiotalouden ja teknologiateollisuuden klusteritoimintaa kohti ekosysteemistä toimintamallia, jossa avoimen yhteistyön ja -kehittämisen merkitys korostuvat. Ekosysteemit koostuvat yritysten ohella myös alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista. Julkinen sektori ei voi johtaa ekosysteemien toimintaa, mutta sillä on merkittävä vaikutus ekosysteemien muodostumisessa ja niiden toiminnan mahdollistamisessa muun muassa infrastruktuurin ja rahoituksen kautta. Hankkeen ja sen toimintaan sitoutuneiden sidosryhmien toiminnan kautta luodaan toimintaedellytykset innovaatioekosysteemien muodostumiseksi Pohjois-Karjalaan.
Hanketta toteutetaan kolmessa työpaketissa:
TP1: Alueellisesta klusteritoiminnasta kohti ekosysteemistä toimintamallia
TP2: Uutta osaamista maakuntaan kansallisten kumppanuuksien kautta
TP3: Kansainvälistymisestä voimaa maakunnan osaamiskärkialojen toimintaan
TP:4 Elinkeinot murroksessa ELMO-pilotointi
Alueellisessa työssä paneudutaan maakunnan innovaatiotoiminnan tilannekuvan muodostamiseen, toimivien innovaatioalustojen kartoittamiseen, klusteritoiminnan kehitystarpeisiin reagoimiseen, yhteistyön fasilitointiin ja verkostoitumiseen, innovaatioekosysteemien toimintaedellytysten mahdollistamiseen sekä ekosysteemisen rahoitus- ja toimintamallin hyödyntämiseen.
Hankkeessa kartoitetaan potentiaaliset kansalliset verkostot ja kumppanuudet sekä hakeudutaan mukaan strategisesti tärkeisiin verkostoihin, innovaatioekosysteemeihin, tutkimusohjelmiin sekä valtakunnallisiin pilotointeihin. Tämän työn tavoitteena on löytää uusia kehityshankkeita, yhteisprojekteja sekä demonstraatio- ja pilotointikohteita maakunnan toimijoille. Osaamista haetaan myös vahvistamaan maakunnan omaa innovaatiotoimintaa. Hankkeen kautta vaikutetaan kansallisiin innovaatiorahoitukseen liittyviin ohjelmiin siten, että ne palvelevat parhaiten pohjoiskarjalaisia toimijoita. Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyötä vahvistetaan erityisesti Elinkeinot murroksessa ELMO-pilotin kautta.
Hankkeen kautta luodaan maakunnan toimijoille uusia kansainvälisiä kumppanuuksia sekä hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja, joiden kautta maakunnan osaamiskärkialojen elinkeinotoimintaa voidaan vahvistaa. Sitoutumalla aktiiviseen, konkreettisen toimintaan ja vaikuttamiseen esimerkiksi Euroopan Komission älykkään erikoistumisen S3-alustoilla (mm. fotoniikka, bioenergia ja kaivannaisteollisuus), tehdään Pohjois-Karjalasta ja sen toimijoista houkutteleva yhteistyökumppani kansainvälisellä tasolla. Verkostotoiminnan kautta haetaan maakunnan toimijoille kansainvälistymisen kokemusta sekä etsitään mahdollisuuksia pilotointeihin ja kv-hankkeisiin.
Hankkeen toiminnan jatkuvuus turvataan muun muassa jatkamalla hankkeessa kehitetyn toimintamallin mukaisesti Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan tilannekuvan muodostamista osana Pohjois-Karjalan talouden trendi-seurantaa ja osana ennakointitoimintaa. Hankkeen aikana vakiinnutetaan toiminta keskeisissä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joiden kautta hankkeen työtä jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Pohjois-Karjalaan muodostuvat innovaatioekosysteemit soveltavat ja vievät hankkeen tuloksia eteenpäin toimintansa kautta. Lisäksi hankkeen kautta saadut tulokset ja testatut toimintamallit ovat hyödynnettävissä myös muilla alueilla TKI-toiminnan aktivoinnissa.
Hanke toteutetaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Business Joensuu Oy:n yhteishankkeena toteuttaen laajaa sidosryhmäyhteistyötä keskeisten maakunnan toimijoiden kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat metsäbiotalouteen ja teknologiateollisuuteen liittyvät julkiset organisaatiot ja yritykset, erityisesti pk-yritykset. Ekosysteemisen toimintamallin muodostamisen ja merkittävyyden kannalta on kuitenkin olennaista, että mukana olevien yritysten kokoluokkaa ei rajoiteta ainoastaan pk-yrityksiin. Lisäksi innovaatioekosysteemin kannalta keskeisiä toimijoita ovat hanketoteuttajien ohella alueen TKI-toimijat, kuten Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen ympäristökeskus SYKE, Geologian tutkimuskeskus GTK sekä alueen kehittämisyhtiöt: KETI, PIKES, LieKe ja Suomen metsäkeskus, joiden kautta hankkeen toimenpiteet jalkautuvat yrityssektorille maakunnan laajuisesti.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös hankkeen aikana luodut kansalliset ja kansainväliset verkostot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 690
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 357 493
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 566 700
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 510 704
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeen avulla voidaa entistä tehokkaammin tukea luonnovarojen kestävää käyttöä esimerkiksi parantamalla nykyisten toimintojen resurssitehokkuutta ja nostamalla metsäbiotaloustuotteiden jalostusarvoa uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen kautta vahvistetaan TKI-toimintaa, jonka avulla pyritään löytämään vastauksia globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Pohjois-Karjalan huippuosaamisen kautta voidaan löytää uusia ratkaisuja myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näille uusille ratkaisuille, tuotteille ja teknologioille pyritään hankkeessa löytämään maakunnallisia, valtakunnallisia ja kv-pilotointimahdollisuuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnonmonimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Kiertotalous, materiaalien kierrättäminen ja jatkohyödyntäminen, uusiomateriaalit ja jätteiden määrän minimointi sekä kiertotalousalan uudet liiketoimintamahdollisuudet ovat maakunnan TKI-toiminnan ja innovaatioekosysteemien sekä erilaisten verkostojen näkökulmasta keskeisessä roolissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 7 |
| Pohjois-Karjalassa on asetettu tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuutta. Maakunnassa on paljon bioenergia-alaan liittyvää osaamista/teknologiaa/toimintamalleja, joiden laajempaa hyödyntämistä maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainväliseti edistetään hankkeen kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa innovaatioekosysteemien syntyminen maakuntaan ja sitä kautta kasvattaa tuotteiden arvoketjuja, nostaa jalostusastetta, kehittää alihankintapanoitteisia aloja, kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja ennen kaikkea kehittää toimijoiden välistä ja perinteiset klusterirajat ylittävää yhteistyötä sekä hyödyntää toimialojen rajapintoja, joista löytyy todellinen liiketoiminnan kehittämispotentiaali mm. metsä ja fotoniikka. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa yhtenä tärkeänä näkökulmana on digitalisaatio, joka esimerkiksi teollisuusyrityksissä luo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti palvelusektorilla ja siirtää yrityksen ansaintalogiikan painopistettä tuotteista palveluihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeen kautta integroidutaan mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä pilotointeihin. Näiden kautta toteutettavat kehitystoimet voivat kohdistua myös liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Pohjois-Karjalan yritysten TKI-toimintaa vahvistamalla ja vastaamalla laajempiin yhteiskunnllisiin ja globaaleihin uusiutumishaasteisiin, voidaan maakuntaan saada uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
Hankkeessa toteutettiin erilaisia toimenpiteitä innovaatioekosysteemien toiminnan keittämiseksi alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena oli tukea älykkään erikoistumisen mukaisia innovaatiokärkiä sekä saada TKI toimintaa uutta vaikuttavuutta yhteistyön kautta. Hankkeessa toteutettiin kaksi kertaa alueellisen innovaatiotoiminnan tilannekuvaselvitys ja raportti. Kyselyn kautta saatiin arvokasta kokemusta tilannekuvatyön tekemisestä sekä näkemystä, kuinka tuloksia voisi hyödyntää laajemmin TKI työskentelyn kehittämisessä. Tilannekuvaselvitys jää pysyväksi työkaluksi TKI toiminnan analyysin tueksi Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon.
Hankkeen kautta Pohjois-Karjalan toimijat pääsivät mukaan S3 älykkään erikoistumisen kumppanuusverkostoihin. Toiminta oli vilkasta erityisesti akkukumppanuuden, kaivannaisalan ja fotoniikan verkostoissa. Näiden osalta kumppanuuksia viedään hankkeen jälkeen eteenpäin osana Business Joensuun toimintoja. Kansainvälistä yhteistyötä ja aloitteita esim. metsäbiotalouteen liittyen edistettiin myös muilla tavoin eri alueiden kanssa. Hanke edisti älykkään erikoistumisen toimeenpanoa ja alueellista yhteistyötä maakunnassa. Älykäs erikoistuminen ja innovaatiovetoinen kehittäminen tuotiin näkyvällä tavalla esille mm. viestinnässä ja erilaisissa tapahtumissa. Maakuntaliiton rooli älykkään erikoistumisen toimeenpanossa ja koordinoinnissa vahvistui. Kansallisesti hanke oli mukana uudenlaisissa verkostoissa ja aloitteissa, ja maakunnan toimijoita kannustettiin hakeutu-maan laajempiin kumppanuuksiin kansallisissa verkostoissa joita mm. VTT ja Business Finland koordinoivat. Osana laajempaa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien innovaatio- ja klusterityötä hanke oli viemässä eteenpäin yhteistyötä maakuntien välillä. Klusterivetoiseen innovaatiotoimintaan luotiin malleja ja eri toimijoita tuotiin konkreettisesti yhteen mm. työpajojen ja tapaamisten kautta. Ymmärrys eri alueiden vahvuusaloista ja yhteistyön hyödyistä lisääntyi selkeästi. Samoin aito halukkuus tehdä ylialueellista kehittämistä kasvoi. Näiden tuloksena IP alueen toimijat pystyvät toimimaan entistä paremmin verkostona ja hakemaan mm. EU:n erillisrahoituksia.