Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73693

Hankkeen nimi: Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Maaherrankatu 22

Puhelinnumero: 0447942219

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maisa Irmeli Häkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Matkailujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maisa.hakkinen(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447942219

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi -hanke on maakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke. Sen keskeisin tavoite on tukea Etelä-Savon kehittymistä esimerkilliseksi vapaa-ajan asumisen alueeksi, niin aluekehityksen kuin vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä maakunnan yritysten liikevaihdon kasvua ja työllisyyttä, mökkien vuokraustoimintaa ja matkailutuloa sekä vaikuttaa mökkikannan käytettävyyden ja arvon säilymiseen. Hankkeessa toteutettavalla vuorovaikutteisella viestinnällä halutaan erityisesti tavoittaa seuraava, nuorempi vapaa-ajanasukkaiden polvi, jotka ovat potentiaalisia tulevia mökkien omistajia. Hanke pyrkii edistämään vähähiilisyyteen liittyvien toimintatapojen omaksumista vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa ja siten vahvistamaan vapaa-ajan asumisen ekologista kestävyyttä. Hankkeen vaikutuksesta vahvistuu Etelä-Savon brändi kestävän vapaa-ajan asumisen kärkialueena Suomessa.

Kehittämishankkeen aikana etsitään uusia ratkaisuja palvelukysynnän tyydyttämiseen sekä uusia, entistä joustavampia osallistumismahdollisuuksia vapaa-ajanasukkaille mökkiseudullaan. Toimenpiteinä mm. kehitetään vapaa-ajan asumisen palveluverkostoja palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi, toteutetaan vuorovaikutteista, Laiturilla-brändin mukaista viestintää ja markkinointia vapaa-ajan asumisesta ja siihen liittyvistä teemoista, kartoitetaan uusia jakelutieratkaisuja tuotteiden ja palveluiden paremman saavutettavuuden mahdollistamiseksi sekä käynnistetään ja jalkautetaan vapaa-ajan asumisen kehittäminen Savonlinnassa. Lisäksi Mikkelin seudulla toteutetaan Mökit kuntoon! -pilotti, jolla edistetään erityisesti mökkien kunnostamiseen ja ylläpitoon liittyvää toimintaa niiden käytettävyyden ja arvon säilyttämiseksi.

Hankkeen tutkimusosiossa hankitaan ajantasaista dataa selvittämällä ja kartoittamalla vapaa-ajan asumisen aluetaloudellisia vaikutuksia ja eri toimijaryhmien näkemyksiä vapaa-ajan asumisen kehittämiseen liittyen. Kumppanuusfoorumien ja vapaa-ajan asumisen seminaarin avulla edistetään verkostoitumista ja vuorovaikutuksellisuutta sekä tutkimustiedon hyödyntämistä. Verkostoidutaan aktiivisesti kansainvälisten vapaa-ajan asumisen ykkösalueiden kanssa.

Hankkeen tuloksena Etelä-Savo tunnetaan vuonna 2020 Suomessa ja kansainvälisestikin kestävän vapaa-ajan asumisen kärkialueena, joka toimii aktiivisesti vapaa-ajan asumisen kehittämisen ja alueen elinvoiman hyväksi. Etelä-Savo on ajatusjohtajan asemassa kestävän vapaa-ajan asumisen kehittämisen suhteen.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Savonlinnan Hankekehitys Oy:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kesken. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitetun Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua -hankkeen tulokset sekä Ruralia-instituutin vapaa-ajan asumiseen liittyvät tutkimukset. Kehittämishanke tukee omalta osaltaan Etelä-Savon päivitettyä maakuntastrategiaa, matkailustrategiaa, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n strategiaa sekä Mikkelin kaupungin ja Savonlinnan kaupungin strategiaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat
- Eteläsavolaiset yritykset, jotka tavoittelevat liiketoiminnan kasvua vapaa-ajan asumiseen liittyvien palveluiden osalta (esim. huolto- ja siivousalan yritykset, kaupan alan yritykset, mökkitalkkarit, elintarvikealan yritykset, rakennus- ja remontointialan yritykset, muut palveluyritykset, matkailuyritykset, tapahtumajärjestäjät) sekä potentiaaliset yrittäjät.
- Kunnat.
- Yhteisöt (esim. kyläyhdistykset).
- Vapaa-ajanasukkaat, jotka ovat kirjoilla maakunnan ulkopuolella ja joiden viipymää seudulla halutaan pidentää, joiden halutaan käyttävän alueella tarjolla olevia palveluita enemmän ja joiden halutaan harkitsevan oman vapaa-ajan asuntonsa laittamista vuokralle siinä tapauksessa, että mökki on vähällä omalla käytöllä.
- Mökkeilijöiden ns. näkymätön, seuraava sukupolvi, jotka ovat mökkien mahdollisia omistajia tulevaisuudessa.
- Asiakkaat, esim. kotimaiset ja kansainväliset matkailijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Paikalliset asukkaat ja muut toimijat
- Vapaa-ajan asunnon ostoa suunnittelevat yksityishenkilöt ja perheet
- Etelä-Savon yrittäjät
- Maakunnassa toimivat yhdistykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 375 952

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 433

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 626 586

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 609 405

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Puumala, Kangasniemi, Pertunmaa, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.50, joihin työllistyvät naiset 0.50

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeella ei ole vaikutuksia toimintaympäristöön sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimintaa ei ole arvioitu sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeen viestinnän avulla lisätään tietoisuutta materiaalitehokkuudesta, kestävästä kulutuksesta, kierrättämisestä, luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta ja elinkaariajattelusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeen viestinnän avulla lisätään tietoisuutta vapaa-ajan asumisen energiatehokkuudesta sekä vähähiilisyyttä edistävien ja ekologisesti kestävien, ilmastomyönteisten valintojen merkityksestä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia luonnonympäristöön, kasvillisuuteen ja eliöihin, mutta tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta voidaan edistää hankkeen viestinnän avulla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Vähähiilisyyden ja ilmastomyönteisten valintojen edistäminen vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa ja sitä kautta vaikuttaminen ilmaan (kasvihuonekaasujen vähenemiseen) kuuluu hankkeen keskeisiin tavoitteisiin. Pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelun merkitystä tuodaan esiin esim. opastamalla jätevesihuoltoon liittyvissä asioissa viestinnän keinoin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 -kohteisiin eikä hankkeen toiminta kohdistu niihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeessa toteutettavan viestinnän avulla opastetaan vapaa-ajanasukkaita materiaalitehokkuuteen ja ympäristötietoiseen jätehuoltoon sekä käyttökelpoisten materiaalien kierrättämiseen liittyen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Hankkeessa toteutettavan viestinnän avulla opastetaan vapaa-ajanasukkaita valitsemaan kestävästi tuotettuja uusiutuvia energiamuotoja vapaa-ajan asumisessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Suosimalla paikallisia tuottajia ja yhteistyökumppaneita edistämme paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu uusien palvelumuotojen kehittäminen vapaa-ajanasukkaiden tarpeisiin kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeessa toteutettavan viestinnän avulla opastetaan vapaa-ajanasukkaita viisaaseen ja kestävään liikkumiseen sekä kannustetaan ilmastomyönteisten, vähähiilisyyttä edistävien valintojen tekemiseen liikkumisen ja logistiikan suhteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Hankkeella voidaan edistää hyvinvointia toimintaympäristössä kehittämällä palvelutarjontaa ja vaikuttamalla uusien työpaikkojen syntymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia toimintaympäristöön tasa-arvon edistämisen näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia toimintaympäristöön yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Vapaa-ajan asumisen kehittämistoimet voivat vaikuttaa kulttuuriympäristöön vapaa-ajan asuntojen kunnossapidon ja remontoinnin muodossa sekä mökkeilykulttuurin edistämisen muodossa.
Ympäristöosaaminen 3 3
Vuorovaikutteisen viestinnän avulla hankkeessa on mahdollista vaikuttaa vapaa-ajanasukkaiden ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueena 2017–2019 -hanke oli maakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke. Lähtökohtana oli, miten Etelä-Savo voisi paremmin ottaa vapaa-ajan asumisen kehittämispotentiaalin huomioon. Uutta näkökulmaa haettiin vapaa-ajan asumisen palvelutarjonnan saavutettavuuden ja näkyvyyden edistämisestä. Yhdeksi pääkohderyhmäksi valikoituivat eteläsavolaiset yritykset, jotka tavoittelevat liiketoiminnan kasvua vapaa-ajan asumisen palveluista. Hankkeella etsittiin myös ratkaisuja edistää vuorovaikutusta alueen, vapaa-ajanasukkaiden ja muiden toimijoiden välillä; siten toisena tärkeänä kohderyhmänä olivat vapaa-ajanasukkaat.

Hankkeen tavoitteita olivat Etelä-Savon brändin vahvistaminen kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueena, yritysten liikevaihdon kasvu ja työllisyyden lisääntyminen, uudet entistä joustavammat osallistumismahdollisuudet vapaa-ajanasukkaille mökkiseudullaan, vuorovaikutteisen viestinnän edistäminen vapaa-ajanasukkaiden ja paikallisten välillä hyödyntäen erityisesti digitaalisia vuorovaikutuskanavia, vähähiilisyyteen liittyvien toimintatapojen edistäminen vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa, kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden kasvattaminen vapaa-ajan asumiseen liittyvien valintojen, tuotteiden ja palveluiden osalta, mökkikannan käytettävyyden ja arvon säilyttäminen, mökkien vuokraustoiminnan edistäminen ja kansainvälisen vapaa-ajan asumisen kehittäjien verkoston muodostaminen. Hankkeen toimintatapana oli jatkuva kehittämis- ja tutkimustoimenpiteiden välinen vuorovaikutus. Kehittämistoimien tukena tuotettiin ja käytettiin ajantasaista tutkimustietoa, hankkeen tutkimusosiosta vastasi osatoteuttaja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Savonlinnan Hankekehitys Oy:n osahankkeessa puolestaan oli tavoitteena jalkauttaa vapaa-ajan asumisen kehittämismalli Savonlinnaan.

Hankeyrityksiä oli yhteensä 70 kpl. Yrityksille tehdyssä vaikuttavuuskyselyssä yritykset ilmoittivat liikevaihdon ja kannattavuuden kasvaneen, uuteen markkinaan oli hankkeen myötä lähtenyt useita yrityksiä, ja monet olivat suunnitelleet tai myyneet uusia palveluita. Uusia yrityksiä ei syntynyt, mutta uusia työpaikkoja syntyi vaikuttavuuskyselyyn vastanneissa yrityksissä 2,5 kpl. Hankkeen tuloksena yritykset näkivät vapaa-ajanasukkaille kohdennetut palvelut ja tuotteet mahdollisuutena edistää liiketoimintaansa, ja monet aikoivat panostaa siihen. Hankkeeseen osallistuminen tuki vapaa-ajan asumisen huomioon ottamista yrityksen strategiassa. Tiiviimpi yhteistyö ja yrittäjien verkostoituminen antoivat kuvan, että alueella pyritään vastaamaan palvelutarpeisiin yksissä tuumin.

Hankeviestinnän vaikutuksesta alueen näkyvyys ja tunnettuus vapaa-ajan asumisen alueena lisääntyi ja vapaa-aikabrändi kehittyi. Eri viestintäkanavissa Laiturilla-brändillä toteutettu vapaa-ajan asumisen viestintä nosti esiin alueella tarjolla olevia vapaa-ajan asumisen palveluja, esitteli kestävän mökkeilyn keinoja ja lisäsi tietoisuutta ja ymmärrystä vapaa-ajan asumisen merkityksestä maakunnalle. Mökkeilyn vähähiilisyyttä edistettiin viestimällä ekologisesti kestävistä valinnoista, tuotteista ja palveluista vapaa-ajanasukkaille.

Vapaa-ajanasukkaille luotiin osallistumismahdollisuuksia mm. järjestämällä kaikille avoimia ja vuorovaikutteisia Laiturilla-foorumeita ja -seminaari. Tilaisuuksien avulla tuotiin eri toimijat yhteisen pöydän ääreen uudella tavalla keskustelemaan ajankohtaisista teemoista vapaa-ajan asumiseen liittyen. Kansainvälinen verkosto laajeni ja vahvistui luomalla yhteyksiä vapaa-ajan asumisen alueisiin maailmalla. Verkostoitumisesta syntyi hyödyllistä yhteistyötä Puolan, Kroatian, Norjan ja USA:n kanssa. Kansainvälisten vapaa-ajan asumisen kehittämisen mallien selvittäminen edesauttoi vastaavien toimintatapojen suunnittelua ja soveltamista hankealueelle.

Mökkikannan arvon säilyttämiseen ja käytettävyyden lisäämiseen paneuduttiin Mökit kuntoon -pilotin avulla. Pilotti toteutettiin vuonna 2018 Mikkelin seudulla, siihen osallistui 55 hankeyritystä. Määräaikainen koordinaattori hoiti yritysyhteistyötä ja antoi neuvontaa mökkeilijöille. Huhti-lokakuussa tuli puhelimitse ja sähköpostitse 120 asiakaskontaktia, kontakteja tuli myös tapahtumissa. Tehtiin 50 neuvontakäyntiä mökeille ja annettiin neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. Pilotti osoitti, että henkilökohtainen neuvonta on mökkeilijöille tarpeellinen palvelu. Se auttaa löytämään paikalliset palvelut ja ohjaa käyttämään niitä, nostaa esiin piileviä palvelutarpeita ja tuo yrityksille asiakkaita ja liikevaihtoa. Se vahvistaa alueen imagoa laadukkaana mökkiseutuna, jossa vapaa-ajan asumisen palveluihin ja niiden saavutettavuuteen panostetaan. Jatkossa voidaan neuvontapalvelujen järjestämistä pohtia esim. yritysvetoisesti.

Laiturilla-brändin tunnettuus Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen tunnusmerkkinä kasvoi edelleen toimenpiteiden tuloksena. Vapaa-ajan asumisen teema ja toiminta sen ympärillä kehittyi alueella. Ymmärrys vapaa-ajan asumisesta ja sen potentiaalista lisääntyi. Kehittämistoiminnan tunnettuus sidosryhmien keskuudessa kasvoi.

Ruralia-instituutin osahankkeessa toteutettiin tiedonhankintaa, tietoa analysoitiin ja jaettiin edelleen mm. Laiturilla-tilaisuuksissa, tapahtumissa ja mediassa. Analyyseista tuotettiin raportteja, jotka ovat ladattavissa internetissä. Hankkeen avulla Etelä-Savo nousi valtakunnallisesti esiin vapaa-ajan asumisen alueena, jossa tutkimuksella ja kehittämisellä pyritään yhdessä kohti tavoiteltua tulevaisuutta. Tehtävänä oli nostaa vapaa-ajan asumisen taloudellinen ja sosiaalinen merkitys alueella esiin.

Ruralia-instituutti tuotti Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen aluetaloudellisten vaikutusten analyysin ensimmäistä kertaa RegFin-menetelmällä. Tästä laadittu raportti 'Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa ja tulevaisuuden skenaarioissa' (2018) sisälsi myös kotiseutuveromallitarkastelun ja laskelmien herkkyystarkastelut. Selvitettiin maakunnan vapaa-ajan asumisen nykytilanne ja tulevat kehittämistarpeet haastattelujen ja kyselyjen avulla, haastateltavina olivat kuntien keskeiset virkamiehet ja päättäjät, yritykset, yhteisöt, mökkiläisaktiivit ja nuoret mökkeilijät. Ruralia-instituutti toteutti myös digitaalisen osallistumispilotin, jossa kehitettiin Mökkilaiturilla-mobiilisovellusta vapaa-ajan asumisen yhteydenpitoon. Sovellusta testattiin pilottiryhmällä kesällä 2019 ja sen avulla tehtiin palveluselvitystä. Tärkeimpiä tuloksia oli, että sovelluksella tavoitettiin etenkin nuori mökkeilijäsukupolvi, mikä on tärkeää tulevan kehityksen ja mahdollisten muutosten arvioimiseksi. Mobiilisovellus mahdollistaa vuorovaikutuksen uudella tavalla.

Tutkimus- ja kehittämisosioiden tuloksista julkaistiin laaja raportti 'Kohti dialogia - Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi' syksyllä 2019. Linkki raporttiin https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306043

Savonlinnan osahankkeessa jalkautettiin vapaa-ajan asumisen kehittämismallia alueelle, edistettiin vapaa-ajan asumisen palvelujen kysyntää ja luotiin vapaa-ajan asumisen verkostoa. Verkostoa koottiin mm. järjestämällä kaksi kehittämisseminaaria, keräämällä vapaa-ajanasukkaiden sähköpostiosoitteistoa uutiskirjeiden lähettämistä varten ja osallistamalla yrityksiä hankkeen toimintaan. Savonlinnassa ei ole aiemmin kohdennettu kehittämistoimia tai viestintää vapaa-ajanasukkaille tai edistetty heille suunnattuja palveluita, joten tarvetta kehittämistyöhön oli. Vapaa-ajanasukkaiden kohderyhmän tavoittaminen osoittautui Savonlinnassa hankalaksi, mutta kokoon saatiin verkosto, jolle voitiin tiedottaa palvelutarjonnasta, hankkeen asioista, tapahtumista yms. Hankkeen aikana perustettiin Visit Savonlinna -sivuston alle vapaa-ajanasukkaille suunnattu sivu, josta seudun vapaa-ajanasukkaat saavat tietoa Savonlinnan vapaa-ajanasukastoiminnasta. Sivun on tarkoitus jäädä pysyväksi osaksi Savonlinnan vapaa-ajanasukastoimintaa.

Laiturilla-brändin tunnettuuden lisäämiseksi Savonlinnassa toteutettiin Mikkelin seudulla hyväksi havaittuja toimintamalleja ja viestintää. Tunnettuus kasvoi ja tuotti tuloksena yhtenäisen, tunnistettavan brändin koko maakunnan alueelle. Savonlinna myös osallistui kokonaishankkeen yhteistyönä järjestettyihin tapahtumiin, mikä tuotti tulosta suunnitelmien, tutkimusten ja viestinnän toteutumisen osalta.