Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73694

Hankkeen nimi: Metsähakkeen laadun parantaminen ja hankintajärjestelmän tehostaminen jatkuvatoimisen laadunmittauksen tuottaman informaation avulla (JATKUMO)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 0294 462 111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Olli-Jussi Korpinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli-jussi.korpinen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 353 8095

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa tutkitaan metsähakkeen jatkuvatoimisen laatumittauksen tuomia etuja metsähakkeen laadun optimoimiseksi voimalaitoskäytössä sekä hankintaketjun toiminnan ohjaamiseksi. Jatkuvatoiminen laadun mittaus perustuu liikkeessä olevan polttoainevirran tarkkaan skannaukseen, jossa polttoaineesta mitataan kosteuspitoisuus ja epäpuhtauksien, kuten kivien tai vierasesineiden määrä.

Hankkeessa analysoidaan voimalaitoksen polttoainekuljettimelle asennetun röntgenmittauslaitteen reaaliajassa tuottamaa mittausdataa ja selvitetään polttoaineen laatumuutoksiin vaikuttavia syitä. Polttoaineen vastaanottotavat mallinnetaan ja arvioidaan jatkuvatoimisen mittausmenetelmän vaikutuksia polttoaineen hankintajärjestelmään. Metsähakkeen hankintaketjut mallinnetaan simulointityökalulla ja polttoaineen laatumuutosten vaikutus metsähakkeen kilpailukykyyn arvioidaan.

Jatkuvatoimisen mittausmenetelmän oletetaan vähentävän polttoaineen ei-toivottua laadun vaihtelua, kun polttoaineen toimittajat reagoivat nopeammin polttoaineen laatupalautteeseen. Seurauksena on, että metsähakkeen kilpailukyky polttoaineena Etelä-Savossa paranee, hankintaketjut toimivat aiempaa kustannustehokkaammin ja metsähakkeen hankintaan ja käyttöön liittyvät kasvihuonepäästöt vähenevät.

Hanke edistää vähähiilisyyttä ja hiilineutraalin Etelä-Savon tavoitetilaa. Hankkeen perustana oleva polttoaineen laadun mittausmenetelmä ja demonstroitava polttoainehankinnan toimintamalli vähentävät hankinnassa syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi energiantuotannon hyötysuhteen parantuminen vähentää polttoaineiden kulutusta, kun vähemmällä kiintoaineella saadaan enemmän energiaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

• Metsähakkeen polttoaineen hankintaketjun toimijat (korjuuketju, kuljetusketju, välittäjäorganisaatiot)
• Metsähakkeen käyttäjät (energialaitokset, biojalostamot)

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Polttoaineen laadun mittauksen, näytteenoton ja toiminnanohjausjärjestelmien laitetoimittajat
• Metsäalan viranomaiset sekä metsä- energia- ja logistiikka-alan tutkimusyhteisöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 118 993

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 118 992

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 135 991

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 135 990

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu, sukupuolella ei ole vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeella ei ole suoraa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 9
Matsähakkeen raaka-aineena käytetään metsäbiomassaa, jonka korjuu tapahtuu RESdirektiivin ehtojen mukaan (koskee 2020 alkane nestemäisten lisäksi myös muita energiantuotannossa käytettäviä tuotteita)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 7
Metsähakkeella korvataan öljyä tai muita fossiilisia polttoaineita energiatuotannossa, jolloin fossiilista energiaa korvautuu uusiutuvalla ja kasvihuonepäästöt vähenevät
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 2
Metsäbiomassan korjuussa noudatetaan suosituksia kestävästä korjuusta, joka ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 9
Kasvihuonekaasut vähenevät öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Metsähakkeen energiakäytössä syntyy jonkin verran tuhkaa (lento- ja pohjatuhka), jotka voidaan käyttää joko lannoitteina tai maisemoinnissa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Metsähakkeen raaka-aineena käytetään uusiutuvaa metsäbiomassaa, joka korvaa öljyä ja muita fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hanke tukee paikallisen liiketoiminnan käynnistämistä sekä metsähakkeen tuotannossa että koko siihen liittyvän arvoketjun eri toiminnoissa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hanke synnyttää tarpeen myös erilaisille paikallisille palveluliiketoiminoille
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Parantuneen laadun ja energiantuotannon hyötysuhteen myötä metsähakkeen kuljetukset vähentyvät
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Hakkeen myötä liiketoiminta ja työllisyys alueella lisääntyvät
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia tähän
Kulttuuriympäristö 5 6
Hanke edistää eteläsavolaisen maaseudun kulttuuriympäristön elävyyttä
Ympäristöosaaminen 4 3
Hanke synnyttää uutta tietoa energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen ensimmäisessä osassa jatkuvatoimisen mittauslaitteen tiedot luokiteltiin ja analysoitiin hankintaketjuista saatujen olosuhdetietojen perusteella. Toisessa osassa tienvarsihaketusjärjestelmää simuloitiin kahdella vaihtoehtoisella hakkuutähteen varastointiin liittyvällä päätösfunktiolla.
Hankkeen tulosten perusteella useimmat tienvarsihaketukseen perustuvat hankintaketjut onnistuvat polttoaineen laadun parantamisessa palsta- ja tienvarsivarastoinnin aikana. Syksyllä korjatun hakkuutähteen kuivumispotentiaali kuitenkin menetetään usein, jos hakkuutähde varastoidaan tienvarteen hyvin pian hakkuun jälkeen. Tienvarren varastokasan peittämisellä saavutetaan varsin usein tavoiteltu 30-40 %:n toimituskosteus voimalaitoksella. Kuorman sisäiseen kosteusvaihteluun ei varastokasan peittämisellä havaittu olevan vaikutusta. Sen sijaan havaittiin, että isoilta tienvarsivarastoilta toimitetun hakkeen kosteus vaihteli selvästi vähemmän kuin pieniltä varastoilta toimitetuissa kuormissa.
Simulointimallinnuksen tuloksista havaittiin, että hankintaketjujen ohjaaminen tienvarsivaraston tiedetyn kosteuden perusteella laskisi hakkeen keskimääräistä toimituskosteutta ja vähentäisi hakkeen kuljetussuoritetta verrattuna nykykäytännön mukaiseen toimintaan. Erot tuloksissa olivat merkittäviä etenkin silloin, kun mallinnuksen olosuhdetietoina käytettiin polttoaineen kuivumisen kannalta hankalien säävuosien tietoja.
Hanke toteutettiin aikana, jolloin jatkuvatoimisen laitteen mittaustietoa oli vielä varsin vähän saatavilla. Tietoaineisto kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Voimalaitoksen saamien suorien hyötyjen lisäksi jatkuvatoimisen mittauksen tuottamalla tiedolla on vielä käyttämätöntä hyödyntämispotentiaalia toimitusorganisaatioille, jotka voivat tietojen avulla kehittää omia polttoainetoimituksiaan myös pienemmille laitoksille, joilla jatkuvatoimista mittausta ei ole.