![]() |
![]() |
Hankekoodi: A73694
Hankkeen nimi: Metsähakkeen laadun parantaminen ja hankintajärjestelmän tehostaminen jatkuvatoimisen laadunmittauksen tuottaman informaation avulla (JATKUMO)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2017 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20
Puhelinnumero: 0294 462 111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Olli-Jussi Korpinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli-jussi.korpinen(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 353 8095
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa tutkitaan metsähakkeen jatkuvatoimisen laatumittauksen tuomia etuja metsähakkeen laadun optimoimiseksi voimalaitoskäytössä sekä hankintaketjun toiminnan ohjaamiseksi. Jatkuvatoiminen laadun mittaus perustuu liikkeessä olevan polttoainevirran tarkkaan skannaukseen, jossa polttoaineesta mitataan kosteuspitoisuus ja epäpuhtauksien, kuten kivien tai vierasesineiden määrä.
Hankkeessa analysoidaan voimalaitoksen polttoainekuljettimelle asennetun röntgenmittauslaitteen reaaliajassa tuottamaa mittausdataa ja selvitetään polttoaineen laatumuutoksiin vaikuttavia syitä. Polttoaineen vastaanottotavat mallinnetaan ja arvioidaan jatkuvatoimisen mittausmenetelmän vaikutuksia polttoaineen hankintajärjestelmään. Metsähakkeen hankintaketjut mallinnetaan simulointityökalulla ja polttoaineen laatumuutosten vaikutus metsähakkeen kilpailukykyyn arvioidaan.
Jatkuvatoimisen mittausmenetelmän oletetaan vähentävän polttoaineen ei-toivottua laadun vaihtelua, kun polttoaineen toimittajat reagoivat nopeammin polttoaineen laatupalautteeseen. Seurauksena on, että metsähakkeen kilpailukyky polttoaineena Etelä-Savossa paranee, hankintaketjut toimivat aiempaa kustannustehokkaammin ja metsähakkeen hankintaan ja käyttöön liittyvät kasvihuonepäästöt vähenevät.
Hanke edistää vähähiilisyyttä ja hiilineutraalin Etelä-Savon tavoitetilaa. Hankkeen perustana oleva polttoaineen laadun mittausmenetelmä ja demonstroitava polttoainehankinnan toimintamalli vähentävät hankinnassa syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi energiantuotannon hyötysuhteen parantuminen vähentää polttoaineiden kulutusta, kun vähemmällä kiintoaineella saadaan enemmän energiaa.
• Metsähakkeen polttoaineen hankintaketjun toimijat (korjuuketju, kuljetusketju, välittäjäorganisaatiot)
• Metsähakkeen käyttäjät (energialaitokset, biojalostamot)
• Polttoaineen laadun mittauksen, näytteenoton ja toiminnanohjausjärjestelmien laitetoimittajat
• Metsäalan viranomaiset sekä metsä- energia- ja logistiikka-alan tutkimusyhteisöt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 118 993
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 118 992
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 135 991
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 135 990
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 9 |
Matsähakkeen raaka-aineena käytetään metsäbiomassaa, jonka korjuu tapahtuu RESdirektiivin ehtojen mukaan (koskee 2020 alkane nestemäisten lisäksi myös muita energiantuotannossa käytettäviä tuotteita) | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 7 |
Metsähakkeella korvataan öljyä tai muita fossiilisia polttoaineita energiatuotannossa, jolloin fossiilista energiaa korvautuu uusiutuvalla ja kasvihuonepäästöt vähenevät | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 2 |
Metsäbiomassan korjuussa noudatetaan suosituksia kestävästä korjuusta, joka ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 9 |
Kasvihuonekaasut vähenevät öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
Metsähakkeen energiakäytössä syntyy jonkin verran tuhkaa (lento- ja pohjatuhka), jotka voidaan käyttää joko lannoitteina tai maisemoinnissa | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 9 |
Metsähakkeen raaka-aineena käytetään uusiutuvaa metsäbiomassaa, joka korvaa öljyä ja muita fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
Hanke tukee paikallisen liiketoiminnan käynnistämistä sekä metsähakkeen tuotannossa että koko siihen liittyvän arvoketjun eri toiminnoissa | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 6 |
Hanke synnyttää tarpeen myös erilaisille paikallisille palveluliiketoiminoille | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
Parantuneen laadun ja energiantuotannon hyötysuhteen myötä metsähakkeen kuljetukset vähentyvät | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
Hakkeen myötä liiketoiminta ja työllisyys alueella lisääntyvät | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
Hanke on sukupuolineutraali | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Hankkeella ei vaikutuksia tähän | ||
Kulttuuriympäristö | 5 | 6 |
Hanke edistää eteläsavolaisen maaseudun kulttuuriympäristön elävyyttä | ||
Ympäristöosaaminen | 4 | 3 |
Hanke synnyttää uutta tietoa energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista |
Hankkeen ensimmäisessä osassa jatkuvatoimisen mittauslaitteen tiedot luokiteltiin ja analysoitiin hankintaketjuista saatujen olosuhdetietojen perusteella. Toisessa osassa tienvarsihaketusjärjestelmää simuloitiin kahdella vaihtoehtoisella hakkuutähteen varastointiin liittyvällä päätösfunktiolla.
Hankkeen tulosten perusteella useimmat tienvarsihaketukseen perustuvat hankintaketjut onnistuvat polttoaineen laadun parantamisessa palsta- ja tienvarsivarastoinnin aikana. Syksyllä korjatun hakkuutähteen kuivumispotentiaali kuitenkin menetetään usein, jos hakkuutähde varastoidaan tienvarteen hyvin pian hakkuun jälkeen. Tienvarren varastokasan peittämisellä saavutetaan varsin usein tavoiteltu 30-40 %:n toimituskosteus voimalaitoksella. Kuorman sisäiseen kosteusvaihteluun ei varastokasan peittämisellä havaittu olevan vaikutusta. Sen sijaan havaittiin, että isoilta tienvarsivarastoilta toimitetun hakkeen kosteus vaihteli selvästi vähemmän kuin pieniltä varastoilta toimitetuissa kuormissa.
Simulointimallinnuksen tuloksista havaittiin, että hankintaketjujen ohjaaminen tienvarsivaraston tiedetyn kosteuden perusteella laskisi hakkeen keskimääräistä toimituskosteutta ja vähentäisi hakkeen kuljetussuoritetta verrattuna nykykäytännön mukaiseen toimintaan. Erot tuloksissa olivat merkittäviä etenkin silloin, kun mallinnuksen olosuhdetietoina käytettiin polttoaineen kuivumisen kannalta hankalien säävuosien tietoja.
Hanke toteutettiin aikana, jolloin jatkuvatoimisen laitteen mittaustietoa oli vielä varsin vähän saatavilla. Tietoaineisto kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Voimalaitoksen saamien suorien hyötyjen lisäksi jatkuvatoimisen mittauksen tuottamalla tiedolla on vielä käyttämätöntä hyödyntämispotentiaalia toimitusorganisaatioille, jotka voivat tietojen avulla kehittää omia polttoainetoimituksiaan myös pienemmille laitoksille, joilla jatkuvatoimista mittausta ei ole.