Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73714

Hankkeen nimi: Monikansallisten investointiprojektien johtaminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: +358405182275

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harri Jouni Olavi Haapasalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusyksikön johtaja, Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harri.haapasalo(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405182275

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa on käynnissä ja käynnistymässä useita kansainvälisiä investointiprojekteja, joista merkittävä osa tulee sijoittumaan Pohjois-Suomeen. Nykyiset projektinjohtamisen standardit ja ohjeistukset eivät tarjoa riittävästi työkaluja ja johtamismalleja kansainvälisten projektien menestyksekkääseen johtamiseen ja lokalisointiin, jossa erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on keskeinen rooli. Uuden osaamisen tarve korostuu erityisesti paikallisten ja PK-yritysten osallistuessa monikansallisiin hankkeisiin: green-field projekteissa, jotka ovat ensimmäistä kertaa toteuttavia uusia investointeja, pienten ja keskisuurten yritysten pitää kehittää nopeasti uutta osaamista ja projektiprosessien integrointiin ja läpivientiin liittyvää kyvykkyyttä. Lisäksi erityisesti yhteistoiminnallisten mallien käytöstä ja hyödyistä teollisissa kansainvälisissä projekteissa tarvitaan kokemusta ja tutkimustietoa. Monikansallisten investointiprojektin johtaminen (MILL) –hankkeen tavoitteena on kehittää uusia lisäarvoa luovia ja tehokkaita yhteistoiminnallisia projektijohtamisen menetelmiä ja ratkaisuja kansainvälisten investointiprojektien valmisteluun, suunnitteluun, toteutukseen, johtamiseen. Tätä kautta lisätään hankkeisiin osallistuvien yritysten ja muiden sidosryhmien kilpailukykyä.
MILL-hanke on Oulun yliopiston Tuotantotalouden tutkimusyksikön ja Oulun Kauppakamarin yhteinen kehityshanke. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueina ovat erityisesti yhteistoiminnalliset projektitoteutusmuodot, monikansallisten projektitoteutusten lokalisoinnin johtaminen sekä monikansallisten projektien toimitusverkoston johtaminen erityisesti paikallisten ja PK-yritysten varhaiseen integraatioon painottuen. Yli eri kehitysteemojen menevänä tavoitteena on kehittää täysin uudenlainen yhteistoiminnallinen kansainvälisten investointiprojektien johtamismalli.
Hanketyötä toteutetaan työpaketeissa, jotka sisältävät laajan nykytila-analyysin kansainvälisten projektien johtamisesta, säännöllisiä temaattisia työpajoja, erilaisten viitekehysten ja arviointimallien kehittämistä, maailmanluokan esimerkkien benchmarkkausta sekä tutkimustulosten mahdollisimman laajaa levittämistä ja kommunikointia eri muodoissa.
Hankkeen tuloksena syntyy maailmanluokan yhteistoiminnallinen kansainvälisten investointiprojektien johtamismalli sekä useita erilaisia best practice-toimintamalleja, ohjeistuksia ja arviointiviitekehyksiä yhteistoiminnallisten kansainvälisten investointiprojektien käyttöön. Hankkeessa tuotetaan myös simulointimalli, jolla voidaan tarkastella erilaisten sopimusmallien, kaupallisten ehtojen ja toimintatapojen vaikutusta projektin toteutukseen.
Hankkeen tuloksilla on merkittävää alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja hankkeen tuloksia ja syntynyttä uutta tietoa pyritään levittämään mahdollisimman laajasti eri toimijaverkostoissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke fokusoituu suomalaisiin teollisuuden investointeihin kotimaassa ja ulkomailla. Hankkeen kohderyhmän muodostavat kaikki kansainvälisiin investointiprojekteihin liittyvät toimijat ja sidosryhmät, joilla on halu kehittää osaamistaan ja parantaa suorituskykyään sekä erilaiset koulutus- ja konsultointiorganisaatiot, jotka voivat osaltaan levittää tutkimuksen tuloksia eteenpäin. Näin tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää erilaisten investointiprojektien eri sidosryhmät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tulosten välillisessä vaikutuspiirissä on useita tahoja, joista tärkeimpiä ovat
- Suomalaiset investoijat, jotka investoivat ulkomaille, toimittajat ja alihankkijaverkostot
- Kansainväliset konsultointi- ja suunnitteluyhtiöt tuonti- ja vientiprojekteissa
- Aluekehityksestä vastaavat organisaatiot
- Koulutusorganisaatiot (esim. yliopisto)
- Viranomaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 092

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 339 327

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 998

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 397 216

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulun

Kunnat: Raahe, Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on organisaatioltaan sukupuolineutraali ja sen aikana pyritään edistämään tasa-arvoa. MILL-hanke keskittyy tutkimaan erityisesti teollisten investointien projekteja ja täten toimialaa teollisuus, rakentaminen (Tilastokeskuksen luokituksessa (C-F). Tilastokeskuksen raportin Naiset ja miehet Suomessa (2016) mukaan vuonna 2014 teollisuuden ja rakentamisen toimialalla naisten osuus ko.toimialan työvoimasta oli 19,3% ja miesten 80,7%. Myös toimialalla, joka kattaa kaivostoiminnan (Maa-,metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta) naisten osuus työvoimasta oli 25,7%. Lähteet: Naiset ja miehet Suomessa 2016. Helsinki: Tilastokeskus Hanke kohdistuu täten teollisten investointien projekteihin, joissa työvoimasta yli puolet on miehiä. Hankkeessa on edustettuna sekä miehiä ja naisia. Vähemmistönä olevan sukupuolen osallisuutta toimialalla pyritään edistämään aktiivisesti hanketoiminnan kautta mm. huomioimalla molempien sukupuolten vaikutusmahdollisuudet hankkeen päätöksenteossa sekä sisällöntuotannossa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa ja sen ohjausryhmässä työskentelee sekä miehiä että naisia ja hankkeessa pyritään valtavirtaistamaan toimintaa mm. kiinnittämällä huomiota vähemmistönä olevan sukupuolen mahdollisuuksiin vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon sekä kehittää omaa osaamistaan ja edetä urallaan hankkeen tutkimustyöhön osallistumisen kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on yritysten välisen yhteistoiminnallisuuden kehittäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
hanke toteutetaan materiaalitehokkaasti Hankkeen kohdeyritysten toiminta kohdistuu kestävän liiketoiminnan kehittämiseen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
hanke toteutetaan materiaalitehokkaasti Hankkeen kohdeyritysten toiminta kohdistuu kestävän liiketoiminnan kehittämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
hanke toteutetaan materiaalitehokkaasti Hankkeen kohdeyritysten toiminta kohdistuu kestävän liiketoiminnan kehittämiseen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
hanke toteutetaan materiaalitehokkaasti Hankkeen kohdeyritysten toiminta kohdistuu kestävän liiketoiminnan kehittämiseen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
hanke toteutetaan materiaalitehokkaasti Hankkeen kohdeyritysten toiminta kohdistuu kestävän liiketoiminnan kehittämiseen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen hyödynsaajana on sekä välittömästei, että välillisesti alueen PK -yritykset, koska toimintamallien klehityshyödyt kohdistuvat lopulta erityisesti PK-yrityksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Monikansallisten investointiprojektien johtaminen -EAKR-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia lisäarvoa luovia ja tehokkaita yhteistoiminnallisia projektijohtamisen menetelmiä ja ratkaisuja kansainvälisten investointiprojektien valmisteluun, suunnitteluun, toteutukseen ja johtamiseen. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueina olivat erityisesti yhteistoiminnalliset projektitoteutusmuodot, monikansallisten projektitoteutusten lokalisoinnin johtaminen sekä monikansallisten projektien toimitusverkoston johtaminen erityisesti paikallisten ja PK-yritysten varhaiseen integraatioon painottuen. Yli eri kehitysteemojen menevänä tavoitteena oli kehittää täysin uudenlainen yhteistoiminnallinen kansainvälisten investointiprojektien johtamismalli.
Hanke toteutettiin Oulun yliopiston tuotantotalouden tutkimusyksikön ja Oulun kauppakamarin yhteistyönä työpaketeissa, jotka sisälsivät laajan kirjallisuuspohjaisen nykytila-analyysin kansainvälisten projektien johtamisesta, säännöllisiä temaattisia työpajoja, erilaisten viitekehysten ja arviointimallien kehittämistä, maailmanluokan esimerkkien benchmarkkausta, sekä tutkimustulosten mahdollisimman laajaa levittämistä. Hankkeen aikana järjestettiin viisi työpajaa tai seminaaria, joissa osallistujina oli useiden yritysten edustajia. Vantaalla syyskuussa 2018 järjestettyyn seminaariin osallistui myös kansainvälisiä puhujia ja yleisöä. Lisäksi erityisesti aineistonkeruuseen liittyen järjestettiin lyhyempiä tapaamisia sekä kohdeyritysten että muiden yritysten kanssa, ja teemahaastatteluja, joissa osallistujina olivat teollisten investointihankkeiden tilaajat ja heidän yhteistyökumppaninsa useista yrityksistä sekä viranomaisten edustajat. Hankkeen pilotointivaiheessa järjestettiin noin kolmellekymmenelle kohdeyritysten edustajalle myös koulutuspäivä yhteistoiminnallisuudesta ja yhteistoiminnallisista menetelmistä projekteissa joulukuussa 2019. Lisäksi toteutettiin mm. simulointimalli, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten parametrien avulla projektien arvontuoton mahdollisuuksia, sekä uusia sidosryhmäanalyysin, lokalisoinnin ja yhteistoiminnallisuuden kyvykkyyksien arviointityökaluja yritysten päätöksenteon avuksi.
Hankkeen tuloksena julkaistiin uudenlainen yhteistoiminnallisen investointihankkeen toteutusmallin (lyhenne EPCA) prosessikuvaus, jota teolliset yritykset voivat hyödyntää investointihankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Prosessikuvaus sisältää tutkimukseen pohjautuvat kahdeksan pääaktiviteettia, jotka ovat keskeisiä yhteistoiminnallisuuden edistämiseksi investointihankkeissa. Aktiviteetit ovat: 1) toimitusmalli, 2) kaupallinen malli, 3) tiimin valinta, 4) johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko, 5) lokalisointi, 6) yhteistoiminnalliset käytännöt ja työkalut, 7) tiimin kehittäminen ja projekti-identiteetti sekä 8) jatkuva parantaminen ja innovaatiot. Näihin liittyvät tehtävät ja ohjeet on kuvattu tarkemmin tuloksena olevassa prosessikuvauksessa sekä sen taustamateriaaleissa. Hankkeessa myös koulutettiin yrityksiä yhteistoiminnallisuudesta sekä pilotoitiin viranomaisyhteistyöhön kehitettyjä yhteistoiminnallisia toimintatapoja Terrafamen käynnissä olevassa ympäristövaikutusten arviointiprosessissa.
EPCA-mallin käyttöönotto teollisissa investointihankkeissa johtaa hankkeiden lopputuloksen kannalta merkittäviin säästöihin toteutusajassa ja / tai kustannuksissa. Investointihankkeiden toteuttaminen uudella, yhteistoiminnallisella tavalla todennäköisesti lisää hankkeen kehitysvaiheen kustannuksia, mutta lisäpanostukset suunnitteluun aikaisessa vaiheessa mahdollistavat pääoma- ja operatiivisten kustannusten säästöt myöhemmin hankkeen toteutuksen aikana, sekä elinkaarikustannusten säästöt tuotantovaiheessa mm. huolto- ja kunnossapitokustannusten säästöinä. Tämä on seurausta yhteistoiminnallisuuden, eri osapuolten aikaisen osallistamisen sekä osallistujien parhaan osaamisen mahdollistamasta suunnittelutietojen tarkentumisesta, laadun paranemisesta ja muutostarpeiden vähenemisestä projektin myöhemmissä vaiheissa. Kustannus- tai aikasäästöistä saatava taloudellinen hyöty jaetaan yhteisesti sovitulla tavalla osallistujien kesken. Yhteistoiminnallisiin investointihankkeisiin osallistuvat yritykset parantavat osaamistaan ja kilpailukykyään ja erityisesti pienet, paikalliset yritykset voivat nykyistä paremmin osallistua isoihin investointihankkeisiin.