RR-tietopalvelu -hankekuvaus A73716, Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VÄRE-hankkeen päätavoitteena on viedä Pohjois-Pohjanmaan kehitystä kohti resurssiviisaampaa ja vähähiilisempää maakuntaa, jossa vältetään materiaalien ja energian tuhlausta ja käytetään kestävästi uusiutuvia raaka-aineita uusiutumattomien luonnonvarojen sijasta. Pääkohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan kunnat sekä cleantech-ratkaisuja ja -palveluita tarjoavat yritykset. Hankkeessa kartoitetaan kuntien tarpeet uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kiertotalouden hyödyntämiseen. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta kunnille toteutetaan resurssiviisas ja kustannustehokas toimintamalli sekä haetaan ratkaisuja ja palveluja alueen cleantech-yrityksiltä. Resurssiviisaita ja vähähiilisiä ratkaisuja ja niiden tarjoamia hyötyjä sekä hyviä kokemuksia viedään koko maakuntaan hankkeen ulkopuolisille kunnille, yrityksille, yhteisöille ja kansalaisille. Kaikkia em. ryhmiä opastetaan ottamaan huomioon resurssiviisaat ja vähähiiliset ratkaisumahdollisuudet omassa toiminnassaan ja päätöksenteossaan.

Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet ovat:
• Kartoitetaan hankkeen kuntien tarpeet resurssiviisaille ja vähähiilisille toimenpiteille.
• Laaditaan toimintasuunnitelmat resurssiviisaiden ja vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottamiseksi kunnissa.
• Tuotetaan resurssiviisaita ja vähähiilisiä ratkaisumahdollisuuksia kyseisiä ratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa.
• Lasketaan ja analysoidaan em. toimenpidevaihtoehtojen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia (esim. kasvihuonekaasupäästöt, työpaikat, arvonlisäys ja tuotos).
• Ympäristö- ja taloudellisten vaikutusten analyysin pohjalta kartoitetaan ne toimenpiteet, jotka hyödyttävät alueen elinkeinoelämää ja uutta liiketoimintaa parhaiten.

Hankkeen tuloksena yhteistyökunnat ottavat käyttöön ratkaisuja, joiden avulla materiaalien ja energian käyttö vähenee. Vaihtoehtojen arvioinnissa otetaan huomioon myös niiden kustannustehokkuus ja lähialueiden raaka-aineiden hyödyntäminen. Lähialueen tuotantoon perustuvien materiaalien ja energian lisääntyvä käyttö tuo alueen yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä edistää työllisyyttä ja kasvua maakunnassa. Alueelle siirtyy ja siellä syntyy uutta tietotaitoa resurssiviisaista ja vähähiilisistä ratkaisuista ja niihin liittyvistä arviointimenetelmistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Pohjois-Pohjanmaan kunnat sekä resurssitehokkuutta parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita ja ratkaisuja valmistavat ja tarjoavat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti kaikki, jotka tekevät päätöksiä erilaisten resurssien käytöstä ja jotka siksi voivat päätöksillään vauhdittaa Suomen siirtymistä kohti resurssiviisasta ja vähähiilistä yhteiskuntaa. Hanke tukee myös vähähiilisen kiertotalouden tavoitteita. Siksi välillisiä kohderyhmiä ovat kuluttajat, cleantech-hankintoja tekevät julkiset ja muut yhteisöt ja yritykset, sekä päätöksentekijät ja viranomaiset, jotka voivat hyödyntää tehtävissään hankkeessa koottavaa uutta tietoa ja ympäristö- ja taloudellisia vaikutusarvioita. Ympäristötekojen taloudellisista vaikutuksista viestitään myös eri ministeriöille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 346 504

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 332 845

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 495 004

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 479 620

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven, Oulun

Kunnat: Ii, Utajärvi, Muhos, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Lumijoki, Nivala, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Keinoja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tähän saakka etsitty lähinnä teknisistä toimenpiteistä, erityisesti energian säästön ja energiatehokkuuden parantamisen puolelta. Energia-ala on hyvin tekninen ja siksi perinteisesti miesvaltainen. Resurssiviisaita ja vähähiilisiä toimenpiteitä on kuitenkin etsittävä laajasti muiltakin toimialoilta kuin energia-alalta, niin kuin VÄRE-hankkeessa tehdään. Asiantuntijat voivat siis olla esim. ravitsemus-, hoiva- ja koulutussektoreilta, joissa naisten osuus työntekijöistä on hyvin suuri. Hankkeessa pyritään tavoittamaan myös tavallisia kansalaisia, koska asumisesta ja päivittäisessä liikkumisesta on mahdollista löytää paljon ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Niiden ideoinnissa ja toteutuksessa naisilla on merkittävä rooli. Yrityksissä on puolestaan tarvetta monipuolisille, uusille toimintamalleille ja palvelukonsepteille, joista monet perustuvat kuluttajien käyttäytymisen ymmärtämiseen ja ennustamiseen. Uudenlaisten arvojen esiinnousu vaatii uudenlaista ajattelua ja eri alojen koulutettuja ammattilaisia. On todennäköistä, että näiden asioiden parissa tulee työskentelemään tulevaisuudessa enemmän naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa nostetaan esiin resurssiviisaiden ja vähähiilisten ratkaisujen myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme vähentyneiden ympäristöpäästöjen ja aluetaloudellisten vaikutusten kautta. Tavoitteena on viestiä alan monipuolisista mahdollisuuksista hankkeessa toteutettavien esimerkkien avulla ja herättää siten kiinnostusta aihepiiriin sukupuolesta riippumatta. Resurssiviisaita ja vähähiilisiä ratkaisuja on etsitty tähän saakka usein tekniikan avulla, joten niitä ovat enimmäkseen olleet pohtimassa miehet. VÄREessä ratkaisuja etsitään myös sektoreilta ja toiminnoista, joissa naisten rooli on suuri, kuten kodeista. Viestinnällä pyritään korostamaan molempien sukupuolten tärkeyttä, kun tehdään resurssitehokkuuteen ja vähähiilisyyteen liittyviä tulevaisuuden valintoja.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on resurssiviisaiden ja vähähiilisten toimenpiteiden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Resurssiviisaat ja vähähiiliset toimenpiteet kuntien eri hallinnonaloilla parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä merkittävästi. Välillinen vaikutus syntyy, kun edelläkävijäkunnat toimivat esimerkkeinä ja innostajina muille kunnille, toimijoille ja kansalaisille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	10	10
Edellä mainitut toimenpiteet vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä ja samalla ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Välillinen vaikutus syntyy samoin kuin edellisessä kohdassa on kuvattu.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	5
Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen kestävä käyttö edistävät välillisesti kasvillisuuden ja eliöiden elinoloja ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	10	10
Pinta- ja pohjavesien, maaperän ja ilman suojelun parantaminen ovat ydintavoitteita, joiden saavuttamista resurssiviisailla ja vähähiilisillä toimenpiteillä voidaan tukea. Hankkeessa tehtävä työ kuntien kanssa tähtää kaikkiin näihin luonnonvaroihin kohdistuvien kulutuksen ja ihmistoiminnan aiheuttamien paineiden vähentämiseen. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden esimerkkien pohjalta samoin kuin aiemmissakin kohdissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	10
Materiaalien käytön tehostaminen ja jätteen synnyn ehkäiseminen ovat hankkeen päätavoitteita, joiden saavuttamiseen yhteistyössä kuntien kanssa suunnitellaan ja otetaan käyttöön useita toimenpiteitä. Toimenpiteillä on yhteistyökunnissa merkittäviä välittömiä vaikutuksia. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden esimerkkien pohjalta ja toisaalta toimenpiteet luovat kysyntää uudenlaisille palveluille ja sitä kautta yritystoiminnalle maakunnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	10	10
Hankkeessa jatketaan uusiutuvan energian käytön edistämistä kohdekunnissa suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön toimenpiteitä, joilla fossiilisia polttoaineita korvataan paikallisilla uusiutuvilla energialähteillä. Välilliset vaikutukset syntyvät samoin kuin edellisessä kohdassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hankkeen toimenpiteet luovat paikallisten raaka-aineiden ja uudenlaisten palvelujen kysyntää maakunnassa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia uuden, ekologisesti kestävällä perustalla olevan yritystoiminnan kehittymiselle. Kehityksellä voi olla kohtalaisen merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen. Kuntien esimerkkien innostamia myös muiden toimijoiden kysyntä kyseisille raaka-aineille ja palveluille voi kasvaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	5
Uudet aineettomat tuotteet ja palvelut, jotka korvaavat perinteisiä, luonnonvaroja kuluttavia tuotteita ja palveluja, ovat resurssiviisautta parhaimmillaan. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ja palveluista voivat olla erilaiset digitaaliset sovellukset. Myös yhteiskäyttöiset tuotteet ja laitteet ja palvelujen osto oman tuote- tai laitehankinnan sijasta voidaan laskea aineettomiksi. Niiden tarpeita ja ideoita sovelluskohteista voi nousta esille hankkeen aikana ja niitä edistetään käytettävissä olevien voimavarojen mukaan.
Liikkuminen ja logistiikka	10	3
Kestävät liikkumiseen liittyvät ratkaisut ovat olennaisia resurssiviisauden ja vähähiilisyyden osatekijöitä. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia korvata nykyisiä liikkumismuotoja ja liikkumiseen käytettäviä energialähteitä ekologisesti kestävämmillä vaihtoehdoilla. Myös yhdyskuntarakenteeseen ja sen suunnitteluun ihmisten liikkumisen kannalta kiinnitetään huomiota. Kuntien omien toimenpiteiden vaikutukset on arvioitu hankkeen aikana suuremmiksi kuin välillisten, joihin vaikuttaa merkittävästi esim. valtiovallan päättämät toimenpiteet.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	5
Kuntien toteuttamat toimenpiteet lisäävät taloudellista toimeliaisuutta maakunnassa, mikä voi heijastua asukkaiden hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	10	10
Hanke edistää merkittävästi viranhaltijoiden ja luottamishenkilöiden ympäristöosaamista yhteistyökunnissa tarjoamalla tietoa uusimmista resurssiviisaista ja vähähiilisistä ratkaisuista. Tehokkaan viestinnän avulla tietoa levitetään myös alueen yrityksille, yhteisöille ja asukkaille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Väre-hankkeen lähtökohtana oli tarve hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä kuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Kunnat valittiin hankkeen pääkohderyhmäksi, koska ne voivat oman toimintansa päästöjen lisäksi vaikuttaa päätöksillään ja toimenpiteillään kaikkien alueensa asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden toimintaympäristöön ja sitä kautta niiden mahdollisuuksiin vähentää omia päästöjään. Taustalla oli myös ajatus, että kunnat voivat olla edelläkävijöitä ilmastotyössä ja kannustaa ja innostaa muita toimijoita toteuttamaan omia ilmastotoimenpiteitään näyttämällä esimerkkiä, tiedotuksella ja neuvonnalla. Kunnat tarvitsevat kuitenkin apua ja tukea toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä ilmastoviestintään, että ne voivat toimia edelläkävijöinä menestyksekkäästi.
EU:n ja Suomen asettamiin hiilineutraaliustavoitteisiin voidaan päästä vain ottamalla käyttöön monipuolisesti resurssiviisaita ja vähähiilisiä ratkaisuja nopeasti. Resurssiviisaudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään hyvinvointia käyttämällä maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentämään niiden käytön ympäristövaikutuksia. Resurssiviisaus kattaa mm. materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön sekä ilman, veden, maan ja maaperän kestävän käytön. Resurssiviisailla ratkaisuilla voidaan hillitä luonnonvarojen käyttöä, päästöjä ja ilmastonmuutosta ja turvata luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Samalla voivat niin julkinen sektori, elinkeinoelämä kuin yksittäiset kansalaisetkin saavuttaa taloudellisia säästöjä. Toimenpiteet voivat lisätä alueen taloudellista toimeliaisuutta ja elinvoimaisuutta silloin, kun voidaan hyödyntää kestävästi lähialueen uusiutuvia luonnon resursseja muualta tuotujen sijaan.
Väre-hankkeen päätavoitteena oli tukea hankkeessa mukana olevien kuntien kehittymistä resurssiviisaiksi ja vähähiilisiksi niin, että niissä vältetään materiaalien ja energian tuhlausta ja käytetään kestävästi uusiutuvia raaka-aineita. Hankkeessa kartoitettiin yhteistyökuntien tarpeita resurssiviisaille ja vähähiilisille ratkaisuille ja toimenpiteille ja etsittiin soveltuvia ratkaisuja sekä tarjottiin niistä tietoa päätöksenteon pohjaksi kuntien viranhaltijoille ja päätöksentekijöille. Lisäksi laadittiin kunnille toimenpidesuunnitelmia resurssiviisaiden ja vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottamiseksi ja jalkauttamiseksi kuntien päivittäiseen toimintaan. Kunnille tarjottiin yhteistyössä yritysten kanssa vähähiilisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja ja palveluita. Hankkeessa analysoitiin kunnille resurssiviisaiden toimenpiteiden ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia ja kartoitettiin analyysien pohjalta toimenpiteitä, jotka hyödyttävät alueen elinkeinoelämää ja uutta liiketoimintaa parhaiten. Kunnille, yrityksille ja asukkaille välitettiin tietoa resurssiviisaista ja vähähiilisistä ratkaisuista ja toimenpiteistä. Yhteistyökuntien ympärille muodostui alueellinen verkosto tiedon- ja kokemustenvaihtoa varten. Osa yhteistyökunnista liittyi hankkeen aikana valtakunnalliseen hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien Hinku-verkostoon ja osa kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS).

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat